HRUŠTŠOV

Hruštšov oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen pääsihteeri 1958–1964. Hän johti kommunistisen puolueen pois stalinismista ja lopetti pakkotyön sekä lakkautti työleirit. Hän tuki Neuvostoliiton avaruusohjelmaa ja oli eräiden melko liberaalien uudistusten takana. Hän salli lisää vapauksia taiteille ja mahdollisti tavallisten neuvostokansalaisten matkustuksen ulkomaille. Neuvostoliiton pääministeri nimitti itsensä

YK:n Neuvostoliiton delegaation johtajaksi 1960. Häntä syytettiin kaksinaismoraalista, sillä samalla kun hän väitti vastustavansa kolonialismia hän pyrki kommunismin valta-asemaan Itä-Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa sekä kolmannessa maailmassa. Kun Neuvostoliitto lähetti ensimmäisenä miehitetyn lennon avaruuteen, maailmalla ymmärrettiin, että Neuvostoliiton ydinaseohjelma oli paljon luultua pidemmällä. Hruštšov ei kokenut tarvetta oikaista tätä käsitystä.

Palveli puna-armeijassa poliittisena komissaarina Venäjän sisällissodassa (1917– 1922) ja II maailmansodassa. Arvo vastaa karkeasti yksikön komentajan arvoa, mutta komisaarin on saatava armeijalta valtuutus peruuttaakseen komentajan käsky, jos hän arvioi sen tarpeelliseksi. Hruštšovin ensisijainen tehtävä oli toimia poliittisena välittäjänä joukkojen ja Moskovan välillä. Hän osallistui Stalingradin taisteluun 1942, mistä hän oli ylpeä koko loppuelämänsä ajan.

Valtaannousunsa jälkeen Hruštšov päätti Neuvostoliiton politiikasta yksin ilman ketään neuvonantajia, mikä oli erittäin poikkeuksellista. Se saatettiin tulkita myös heikkouden merkiksi, koska se esti muiden, ehkä arvokkaidenkin vaikuttajien, osallistumisen päätöksentekoon. Mutta sen ansiosta hän sai käyttää harkintakykyään vapaasti, mikä osoittautui hyväksi Kuuban ohjuskriisissä. Hänen maltillinen pyrkimyksensä rauhaan ja neuvotteluihin säästi maailman todennäköisesti globaalilta katastrofilta.