SID VICIOUS

OLIKO KUULUISA PUNKKARI YH­TÄ HÄIJY KUIN NIMESTÄ VOI­SI PÄÄTELLÄ?

Salaliittoja - - JULKKIKSET -

Kun New Yor­kin po­lii­si 12. lo­ka­kuu­ta 1978 as­tui Chel­sea­ho­tel­lin huo­nee­seen nro 100, hei­tä odot­ti an­kea nä­ky. Kyl­py­huo­neen pe­sual­taan al­la ma­ka­si ve­ri­nen Nancy Spungen pel­kis­sä alus­vaat­teis­saan. Hän oli kuol­lut. Ta­pet­tu yh­del­lä veit­se­nis­kul­la vat­saan. Hä­nen poi­kays­tä­vän­sä oli tuon ajan kuu­lui­san pun­kyh­tyeen The Sex Pis­tol­sin ba­sis­ti Sid Vicious, jo­ka oli tuo­na het­ke­nä huu­me­höy­ryis­sään ja se­ka­va. Hä­net pi­dä­tet­tiin epäil­ty­nä Spun­ge­nin mur­has­ta ja va­pau­tet­tiin myö­hem­min 50 000 dol­la­rin lun­nai­ta vas­taan.

Sid Viciousin (al­ku­jaan John Si­mon Ritc­hie) ja Nancy Spun­ge­nin ro­mans­si oli mal­lie­si­merk­ki rock­maa­il­man pai­na­jai­ses­ta. Kun Viciousin pa­ras ys­tä­vä John Ly­don – jon­ka tai­tei­li­ja­ni­mi oli John­ny Rot­ten – palk­ka­si hä­net sil­loi­sen ba­sis­tin ti­lal­le Sex Pis­tol­siin ( jo­ka sai ni­men­sä Malcolm McLa­ren­sin ja Vi­vien­ne Westwoo­din lon­too­lai­sen "Sex"-vaa­te­liik­keen mu­kaan), Vicious oli pian kes­kel­lä pop­kult­tuu­ri-il­miö­tä. Isos­sa-Bri­tan­nias­sa yh­tye oli jo tun­net­tu, oi­keas­taan maan punkliik­keen edel­lä­kä­vi­jä. McLa­ren oli pe­rus­ta­nut Sex Pis­tol­sin pu­hut­te­le­maan Britannian tyy­ty­mä­tön­tä nuo­ri­soa. Yh­tyeen lau­lut oli suun­nat­tu är­syt­tä­mää kaik­kia yli 30-vuo­tiai­ta ja niil­lä Pis­tols pur­jeh­ti yli Englannin punk-aal­lon har­jal­la. Anarc­hy in the UK ja God Sa­ve The Qu­een oli­vat lau­lu­ja, jot­ka yh­dis­tet­ty­nä vil­lei­hin esiin­ty­mi­siin te­le­vi­sios­sa ja muis­sa me­diois­sa up­po­si­vat nuo­ri­soon kuin hi­taas­ti vai­kut­ta­va ato­mi­pom­mi. Maa­il­man pop­kult­tuu­rin pe­rus­tat va­vi­si­vat.

Viciousin kan­nal­ta asiat su­jui­vat hie­nos­ti ot­taen huo­mioon, et­tä hä­nen bas­son­soit­to­ky­vyis­tään­kin ol­tiin mon­ta miel­tä. Sen si­jaan hän kes­kit­tyi ra­ken­ta­maan ima­goa. Hän viil­te­li it­se­ään par­ta­te­räl­lä, rois­ki ver­ta ja virt­sa­si lo­puk­si la­val­le. Hä­nes­tä tu­li erään­lai­nen anar­kian keu­la­hah­mo, jo­ta mo­net juu­ri pun­kin löy­tä­neet ihai­li­vat ei­vät­kä pys­ty­neet lain­kaan vas­tus­ta­maan . Yh­dys­val­ta­lai­nen Nancy Spungen mat­kus­ti Englan­tiin va­kaa­na ai­ko­muk­se­naan val­loit­taa Pis­tols-rok­ka­rin sy­dän – tai ai­na­kin jo­kin hä­nen eli­mis­tään. Hän ja Vicious ta­pa­si­vat 1977, ja pian al­koi huu­mei­den vä­rit­tä­mä seu­rus­te­lusuh­de. Viciousin rak­kaus Spun­ge­niin ja tä­män hol­tit­to­maan per­soo­naan oli niin voi­mal­li­nen yh­dis­tel­mä, et­tä pa­rin seu­rus­te­lu oli ha­jot­taa koko yh­tyeen.

Kun Pis­tol­sin epä­on­nis­tu­nut USA:n kier­tue ko­ki äkil­li­sen lo­put, ja rai­vos­tu­nut John­ny Rot­ten pa­la­si Engla­niin, Vicious jäi Spun­ge­nin luo. Jos­sain vai­hees­sa he pää­tyi­vät New Yor­kin Chel­sea-ho­tel­liin. Spun­ge­nin kuo­le­man jäl­keen häm­men­ty­nyt Vicious yrit­ti it­se­mur­haa. Hän viil­si toi­sen ran­teen­sa au­ki veit­sel­lä. Hän jäi kui­ten­kin hen­kiin, mut­ta kuo­li myö­hem­min

"SPUNGEN TUTUSTUIVAT JA VICIOUS TOISIINSA VUON­NA PIAN 1977, AL­KOI­VAT HEI­DÄN SEURUSTELLA, OLI JA ERIT­TÄIN SUHTEENSA MYRSKYISÄ."

he­roii­nin ylian­nos­tuk­seen. Hän oli saa­nut huu­mei­ta mui­den muas­sa äi­dil­tään, jo­ka pel­kä­si, et­tä poi­ka jäi­si po­lii­sien kyn­siin. Se ta­pah­tui 2. hel­mi­kuu­ta1979. Hän oli sil­loin vain 21-vuotias.

LUONTOJAAN PAHA?

Mah­dol­li­suus Viciousin kuo­le­maan joh­ta­nees­ta sa­la­juo­nes­ta syn­nyt­ti monenlaisia teo­rioi­ta. Pa­haen­tei­set mer­kit viit­taa­vat sii­hen, et­tä ky­se oli muus­ta­kin kuin kah­den he­roi­nis­tin kuo­le­mas­ta, ja joi­den­kin mie­les­tä Vicious ei edes tap­pa­nut Spun­ge­nia.

Oli­pa Spun­ge­nin ja Viciousin suh­de mi­ten ris­ti­rii­tai­nen ja han­ka­la ta­han­sa, kai­kil­le Viciousin lä­hei­sil­le on var­sin sel­vää, et­tä hän tar­vit­si kump­pa­ni­aan enem­män kuin ke­tään muuta ih­mis­tä. Se, et­tä Vicious oli­si mur­han­nut kump­pa­nin­sa, ei mil­lään ta­paa so­pi­nut kä­si­tyk­seen hä­nel­le ta­van­omai­ses­ta toi­min­nas­ta, ol­koon­kin et­tä hän oli tuol­loin ot­ta­nut huu­mei­ta. Pu­hues­saan Spun­ge­nin äi­din kans­sa pu­he­li­mes­sa he­ti kuo­le­man jäl­keen Vicious ei ker­taa­kaan mai­nin­nut si­tä. Jos hä­nel­lä oli­si ol­lut huo­no oma­tun­to ta­pah­tu­nees­ta, tus­kin hän oli­si kyen­nyt peit­te­le­mään si­tä. It­se­hil­lin­tä ei ol­lut hä­nen vah­vuu­ten­sa mis­sään muus­sa­kaan ti­lan­tees­sa.

Vaik­ka on­kin help­po aja­tel­la, et­tä nuor­ten rock­täh­tien kuo­le­ma joh­tuu pa­hois­ta voi­mis­ta, jot­ka ovat suis­ta­neet nuo­ren pois kai­dal­ta tiel­tä, usein kuo­le­man taustalla on kui­ten­kin traa­gi­nen ta­ri­na. Sid Vicious oli nuo­ri­mies, jo­ka ei edes ol­lut musii­kil­li­ses­ti vält­tä­mät­tä ko­vin lah­ja­kas. Hän vain sat­tui ole­maan oi­keas­sa pai­kas­sa oi­ke­aan ai­kaan. Kun McLa­ren pe­rus­ti Sex Pis­tol­sin, hän ha­lusi jouk­koon täh­tiä, joi­ta pys­tyi­si ma­ni­pu­loi­maan. Vicious oli juu­ri sel­lai­nen. Poi­ke­ten ylei­ses­tä kä­si­tyk­ses­tä, jo­ka lii­te­tään esi­mer­kik­si John Len­no­niin ja Jim Mor­ri­so­niin, Viciousin ei ku­kaan voi­nut ku­vi­tel­la jär­kyt­tä­vän Yh­dys­val­tain yh­teis­kun­ta­jär­jes­tys­tä. Hän oli punk­su­ku­pol­ven pe­rus­ta­ja­hah­mo ei­kä mi­tään muuta. Jos hä­nen kuo­le­man­sa taustalla oli jo­kin muu syy, sen täy­tyi ol­la he­roii­ni – ja yh­tä voi­ma­kas par­ras­va­lo­jen ai­heut­ta­ma huu­ma.

Nancy Sid ja oli­vat kuu­lui­sin 1970-lu­vun punk­pa­ris­kun­ta.

Mo­net väit­tä­vät, et­tä Vicious ei osan­nut soit­taa edes bas­soa.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.