AVARUUSSABOTAASI

ONKO MAH­DOL­LIS­TA, ET­TÄ IH­MIS­TEN RAKENTAMAT AVARUUSALUKSET OVAT TUOMITTUJA TUHOUTUMAAN JO EN­NEN KUIN NE EDES EH­TI­VÄT AVARUUTEEN AS­TI?

Salaliittoja - - AVARUUSOLENTOJA -

Täh­tiin len­tä­mi­nen on ai­na ol­lut vai­kea teh­tä­vä, mut­ta te­kee­kö ih­mi­nen sii­tä it­sel­leen tar­peet­to­man vai­ke­aa?

Ha­lu­aa­ko jo­kin tai joku var­mis­taa ih­mis­kun­nan py­sy­mi­sen maas­sa sa­bo­toi­mal­la ava­ruus­len­to­ja yksi toi­sen­sa jäl­keen? On­gel­ma on Yh­dys­val­lois­sa niin laa­jal­le le­vin­nyt, et­tä NASA:ssa on alet­tu leik­ki­mie­li­ses­ti kut­sua tä­tä ar­voi­tuk­sel­lis­ta ta­hoa ni­mel­lä "ga­lak­ti­sik­si pa­hoik­si hen­gik­si". Voi­ko asias­ta las­kea leik­kiä vai onko ky­se jos­tain huo­mat­ta­vas­ti pe­lot­ta­vam­mas­ta?

Ava­ruus­suk­ku­loi­den ta­pa­tur­mat, ka­toa­mi­set ja tek­ni­set puut­teet ovat ol­leet niin ylei­siä, et­tä nii­hin si­joit­ta­neil­la yri­tyk­sil­lä ei il­man jul­kis­ta ra­hoi­tus­ta oli­si ol­lut mi­tään toi­voa sel­vi­tä ti­lan­tees­ta eh­jin na­hoin. Jois­sain ta­pauk­sis­sa on ol­lut ky­se yk­sin­ker­tai­sis­ta vir­heis­tä, ku­ten Chanl­len­ge­rin traa­gi­ses­sa pu­toa­mi­ses­sa, jos­sa sa­tel­liit­ti­jär­jes­tel­män joh­to pa­loi. Ga­lak­ti­set pa­hat hen­get ei­vät tee eroa eri val­tioi­den vä­lil­lä. Kaa­os­ta on näh­ty niin ve­nä­läis­ten kuin yh­dys­val­ta­lais­ten ava­ruusoh­jel­mis­sa.

Yksi esi­merk­ki on Hubb­le-te­les­koop­piin liit­ty­vä fias­ko. Kun kai­vat­tu te­les­koop­pi oli asennettu pai­kal­leen avaruuteen, kä­vi il­mi, et­tä sii­nä oli jo­kin vir­he, jon­ka vuok­si sen lä­het­tä­mät ku­vat oli­vat huo­mat­ta­vas­ti odo­tet­tua epä­tar­kem­pia. Oli teh­tä­vä kal­lis kor­jaus­mat­ka, mut­ta Hubb­le-kuvia pi­de­tään yhä vain va­li­koi­vien suo­ti­mien rie­mu­voit­to­na, kos­ka ne ke­hi­tet­tiin kor­vaa­maan te­les­koo­pin epä­tar­kat ku­vat, joi­den pi­ti al­ku­jaan ol­la oman alan­sa suun­nan­näyt­tä­jiä.

Toi­nen esi­merk­ki on Mars Explo­rer -luo­tain vuon­na 1993. Sil­lä pi­ti saa­da kuvia Mar­sin mys­ti­ses­tä Cy­do­nia-alu­ees­ta. Juu­ri kun luo­tain läh­ti mat­kaan Mar­sin pin­nal­le, se lak­ka­si toi­mi­mas­ta. Mui­den vir­hei­den jou­kos­sa mai­nit­ta­koon myös neu­vos­to­lii­ton Ko­rabl 11, jo­ka rä­jäh­ti, Sput­nik 24, jo­ka rä­jäh­ti, NASA:n Ma­ri­ner 3, jo­ka ei iki­nä pääs­syt Mar­siin as­ti, Ma­ri­ner 8, jo­ka syök­syi At­lant­tiin ja Apol­lo 13 -ret­ki­kun­ta, jon­ka astro­nau­tit pa­loi­vat kuo­li­aak­si ava­ruus­suk­ku­laan. Pit­kä luet­te­lo on to­dis­te jo­ko jär­kyt­tä­väs­tä epä­pä­te­vyy­des­tä tai jat­ku­vas­ta, jo­pa ga­lak­ti­sen ta­son sa­bo­taa­sis­ta.

VENÄLÄINEN PAINAJAINEN

Mars-ret­ki­kun­taan on koh­dis­tu­nut var­maan eni­ten sa­bo­taa­sia. Yksi huo­les­tut­ta­vim­mis­ta ta­pauk­sis­ta oli Pho­bos-luo­tai­mien koh­ta­lo. Vuon­na 1998 ve­nä­läi­set am­pui­vat kum­mat­kin luo­tai­met avaruuteen tut­kiak­seen pie­nem­pää

Mar­sin kah­des­ta kuusta. Ve­nä­läi­set oli­vat kiin­nos­tu­nei­ta sen epä­sään­nöl­li­ses­tä kier­to­liik­kees­tä, jo­ka sai mo­net us­ko­maan, et­tä Pho­bos on kei­no­te­koi­nen ra­ken­nel­ma tai ont­to tai­vaan­kap­pa­le. En­sim­mäi­nen luo­tan ka­to­si syystä tai toi­ses­ta en­nen kuin se kos­kaan eh­ti Mar­siin as­ti. Pho­bos 2 -pää­si pe­ril­le as­ti, ja mat­kal­laan pie­neen kuu­hun se ot­ti ku­van lie­riön­mal­li­ses­ta var­jos­ta Pho­bos-kuun pin­nal­la.

Pian sen jäl­keen luo­tain tu­hou­tui. Vii­mei­sen sen lä­het­tä­män ku­van on Ve­nä­jäl­lä ker­rot­tu ole­van ai­van lii­an ar­ka­luon­toi­nen jul­kais­ta­vak­si suu­rel­le ylei­söl­le. Sa­ma­na yö­nä kuin luo­tain lä­het­ti vii­mei­sen ku­van­sa, ve­nä­läi­sor­to­dok­si­pa­pit sai­vat käs­kyn saa­pua Pho­bos 2 -luo­tai­men val­von­ta­kes­kuk­seen Mos­ko­vaan kes­kus­te­le­maan ku­vis­ta.

MYS­TI­SIÄ ROSKIA

En­nen kuin Mars Ob­ser­ver lä­he­tet­tiin avaruuteen 25. syyskuuta 1992, NASA te­ki aluk­sel­le ru­tii­ni­tar­kas­tuk­sen. Sii­nä kä­vi il­mi, et­tä luo­tain oli täyn­nä ros­kaa: me­tal­li­las­tu­ja, mul­taa, pa­pe­ria, kui­tu­ja ja kip­siä. Andrew-hur­ri­kaa­ni oli to­ki rie­hu­nut alu­eel­la, mut­ta kaikki tuo ros­ka ei voi­nut mil­lään pää­tyä luo­tai­men si­säl­le yksinomaan myrs­kyn vai­ku­tuk­ses­ta...

35:stä yri­tyk­ses­tä saa­vut­taa pla­neet­ta vain 12 on on­nis­tu­nut. Yh­dek­sän alus­ta on yrit­tä­nyt las­keu­tua sen pin­nal­le, mut­ta vain kol­men niis­tä sel­vi­si sii­tä va­hin­goit­tu­mat­to­ma­na. Muut haak­si­rik­kou­tui­vat tai rä­jäh­ti­vät kier­to­ra­dal­la. Niil­lä­kin, jot­ka pää­si­vät eh­jä­nä pe­ril­le, oli kai­kil­la jo­tain on­gel­mia. Sou­jour­ner, jo­ka lä­he­tet­tiin avaruuteen 1997, eh­ti len­tää vain muu­ta­mia kym­me­niä­tu­han­sia met­re­jä, kun se jo tu­hou­tui.

Ava­ruu­den tut­ki­muk­sen on­nis­tu­mis­to­den­nä­köi­syy­det ovat niin huo­not, et­tä joi­den­kin mu­kaan si­tä ei kan­nat­tai­si edes yrit­tää.

Mi­ten myö­hem­min epä­on­ni­nen Mars Ob­ser­ver -luo­tain saat­toi ol­la yh­täk­kiä ai­van täyn­nä ros­kaa?

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.