AMELIA EARHART

NAIS­TEN HISTORIAN KEULAKUVA KA­TO­SI SELITTÄMÄTTÖMÄSTI.

Salaliittoja - - MURHATTU VAI KADONNUT? -

Hän oli len­tä­jien lem­mik­ki, me­dia­julk­kis ja in­noit­ta­ja nai­sil­le eri puo­lil­la maailmaa. Amelia Earhart as­te­li mies­ten hal­lit­se­maan len­tä­jien maa­il­maan ja te­ki char­min ja roh­keu­den yh­dis­tel­mäl­lä len­tä­jä­nais­ten en­nä­tyk­siä. Hän oli kan­sal­li­nen san­ka­ri, jo­ta koko 1930-lu­vun ko­vien vuo­sien Ame­rik­ka ra­kas­ti. Kaikki jär­kyt­tyi­vät, kun hän ka­to­si yh­täk­kiä kes­ken maa­il­ma­nym­pä­ri­len­to­y­ri­tyk­sen­sä vuon­na 1937.

Amelia Earhart syn­tyi Kan­sa­sin Atc­hi­so­nis­sa 24. hei­nä­kuu­ta 1897. Hän syn­tyi va­rak­kaa­seen per­hee­seen ja opis­ke­li sai­raan­hoi­ta­jak­si To­ron­tos­sa ja me­ni en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na va­paa­eh­toi­sek­si so­ta­sai­raa­lan. 1920 hän muut­ti per­hei­neen Ka­li­for­ni­aan. Siel­lä on osal­lis­tui erään ta­paa­mi­sen yh­tey­des­sä len­nol­le ja ra­kas­tui len­tä­mi­seen. Earhart op­pi no­peas­ti len­tä­mään. Kak­si vuot­ta myö­hem­min hä­nel­lä oli nais­ten kor­keus­len­non en­nä­tys 14 000 jal­kaa ja hä­nen mai­neen­sa len­tä­jä­nä kii­ri sa­maa tah­tia, kuin ai­ka rien­si.

Vuon­na 1928 newy­or­ki­lai­nen kus­tan­ta­ja George Put­nam ot­ti hä­neen yh­teyt­tä ja kut­sui hä­net en­sim­mäi­se­nä nai­se­na len­tä­mään yli At­lan­tin niin kut­su­tul­la Ison-Britannian ja Yh­dys­val­to­jen ys­tä­vyys­len­nol­la. Hän suos­tui ja te­ki jäl­leen uu­den en­nä­tyk­sen. Hä­nel­le an­net­tiin lem­pi­ni­mek­si "La­dy Lin­dy" Char­les Lind­berg­hin mu­kaan, jo­ka oli en­sim­mäi­nen il­man py­säh­dyk­siä yli At­lan­tin len­tä­nyt ih­mi­nen. Earhart ei pi­tä­nyt lem­pi­ni­mes­tään, kos­ka hän­hän oli vain ol­lut vie­raa­na ys­tä­vyys­len­nol­la.

Näyt­tääk­seen vie­lä pa­rem­min, mi­hin hä­nes­tä on­kaan, hän jat­koi en­nä­tys­ten te­ke­mis­tä. Vuon­na 1928 hän len­sin Yh­dys­val­to­jen hal­ki At­lan­til­ta Tyy­nel­le val­ta­me­rel­le. Vuon­na 1931 hän te­ki 14 000 ja­lan kor­keus­en­nä­tyk­sen au­to­gi­ro­len­to­ko­neel­la. Vuot­ta myö­hem­min 1932 Earhart len­si yk­sin At­lan­tin yli ja las­keu­tui Ir­lan­tiin.

Hä­nen luen­to­kier­tueis­taan tu­li hy­vin suo­sit­tu­ja ja pre­si­dent­ti Hoo­ver ylis­ti hän­tä Yh­dys­val­tain kongres­sis­sa ja hä­nes­tä tu­li en­sim­mäi­nen nainen, jol­le myön­net­tiin Dis­tin­guis­hed Flying Cross -kun­nia­merk­ki. Suu­rin koi­tos hä­nel­lä oli kui­ten­kin vas­ta edes­sään: maa­il­ma­nym­pä­ri­len­to.

Earhart läh­ti liik­keel­le Mia­mis­ta 1. hei­nä­kuu­ta 1937 kak­si­moot­to­ri­sel­la Lock­heed 10 Elect­ra -len­to­ko­neel­la ja ai­koi len­tää ym­pä­ri maa­il­man. Hä­nel­lä oli mu­ka­naan vain na­vi­gaat­to­ri, Fred Noo­nan, jon­ka kans­sa hän len­si en­sin Puer­to Ricoon. Ete­lä-Ame­ri­kas­ta he jat­koi­vat Af­rik­kaan ja siel­tä Pu­nai­sel­le­me­rel­le. He saa­pui­vat Uu­teenGui­ne­aan 29. ke­sä­kuu­ta val­mii­na pit­kään Tyy­nen val­ta­me­ren yli­tyk­seen. Pian he oli­si­vat ko­to­na. He läh­ti­vät Uu­des­ta-Gui­neas­ta klo 0.00 Greenwic­hin ai­kaa ja Yh­dys­val­tain ran­nik­ko­var­tios­ton alus Itasca oli Ha­vai­jin lä­hel­lä How­land Is­lan­dis­sa huo­leh­ti­mas­sa len­to­ko­neen ra­dio­yh­teyk­sis­tä.

He ei­vät kos­kaan saa­pu­neet pe­ril­le. Earhart lä­het­ti Itascaan vies­tin klo 07.42 ja sa­noi, et­tä he ei­vät näe alus­ta ja et­tä len­to­ko­nees­ta on polt­toai­ne mel­kein loppu. Klo 8.45 saa­pui uusi ly­hyt vies­ti ja sen jäl­keen tu­li hil­jais­ta. Ame­rik­ka­lai­set seu­ra­si­vat len­toa ra­dios­ta ja oli­vat ai­van jär­kyt­ty­nei­tä. Pre­si­dent­ti Roo­se­velt oli niin ikään kau­huis­saan ja lä­het­ti ar­mei­jan et­sin­tä­ryh­män liik­keel­le: 66 len­to­ko­net­ta ja 9 lai­vaa. Et­sin­nät ei­vät tuot­ta­neet tu­los­ta. Ne lo­pe­tet­tiin vas­ten­tah­toi­ses­ti 18. ke­sä­kuu­ta 1937. Amelia Earhart ja Fred Noo­nan oli­vat pois­sa.

PA­HO­JA AA­VIS­TUK­SIA

Ei ol­lut Ear­har­tin ta­pais­ta jou­tua hal­lit­se­mat­to­maan ti­lan­tee­seen, mut­ta ker­ran hän te­ki vir­heen yrit­täes­sään nous­ta Pearl Har­bo­rin edus­tal­la ole­val­ta ken­täl­tä il­maan. Las­keu­tu­mis­te­lie­ne rik­kou­tui ja koko ko­ne tä­ri­si ra­jus­ti. Eh­kä si­tä voi pi­tää pa­ha­na en­tee­nä, sil­lä tuo sa­mai­nen ko­ne oli se, jo­ka ka­to­si Tyy­nen­me­ren yl­le.

LOPUTONTA LENTÄMISTÄ

Vaik­ka oli vie­ty lä­pi kaik­kien ai­ko­jen laa­jin si­vii­lin et­sin­tä­ope­raa­tio, sil­lä ker­taa ei löy­det­ty edes Ear­har­tin len­to­ko­neen hy­lyn pa­la­sia, mikä voi tar­koit­taa jo­ko si­tä, et­tä hän oli jou­tu­nut pois kurs­sil­ta (tai­ta­van len­tä­jän koh­dal­la erit­täin epätodennäköistä ), tai et­tä ko­ne ei ol­lut kos­kaan pu­don­nut­kaan. Myö­hem­min löydetyistä luista mitkään ei­vät ole osoittautuneet hä­nen luikseen. Myö­hem­min kan­sain­vä­li­nen his­to­rial­li­sen len­to­ko­nei­den seu­ra (The In­ter­na­tio­nal Group for His­to­ric Airc­raft Reco­ve­ry) on löy­tä­nyt merk­ke­jä sii­tä, et­tä hä­nen len­to­ko­neen­sa on käy­nyt Gard­ner Is­land saa­rel­la, mut­ta tie­to ei ole aut­ta­nut sel­vit­tä­mään mys­tee­riä, kos­ka so­pi­via jään­nök­siä ei ole löy­ty­nyt.

MÄRKÄ HAUTA?

Kun suh­teel­li­sen pie­ni len­to­ko­ne pu­to­aa me­reen 130 km/h no­peu­del­la, se on sa­ma kuin ajai­si au­tol­la täy­del­lä vauh­dil­la päin kal­lio­ta. Me­res­sä on li­säk­si hai­ta ja näl­käi­siä ka­lo­ja, jo­ten ruu­mii­den ka­toa­mi­nen ei ole mi­kään ih­me.

"LÖYDETYISTÄ LUISTA MITKÄÄN EI­VÄT OLE OSOITTAUTUNEET HÄ­NEN LUIKSEEN."

Amelia tun­si ko­neen­sa kuin omat tas­kun­sa ja on hy­vin epätodennäköistä, et­tä hän oli­si ek­sy­nyt kurs­sil­ta. Len­to­ko­nee­seen hän ei ai­na­kaan kadonnut.

Ame­lial­la oli eri­näi­siä nais­len­tä­jän te­ke­miä en­nä­tyk­siä ja hän käyn­nis­ti kaik­kien ai­ko­jen laa­jim­man si­vii­li­hen­ki­lön et­sin­tä­ope­raa­tion.

Amelia len­si, kos­ka naut­ti sii­tä. Hän ra­kas­ti lentämistä jo nuorena.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.