Kuin­ka nu­jer­taa kaa­mos­ma­sen­nus

Tieteellinen opas onnellisuuteen - - Sisällys -

Mo­nien ih­mis­ten mie­lia­la synk­ke­nee pi­me­ään vuo­den­ai­kaan. Päi­vät ovat ly­hyi­tä ja sää sur­kea. Noin 10–30 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta kär­sii kaa­mo­soi­rei­lus­ta, mut­ta noin yh­del­lä pro­sen­til­la väes­tös­tä oi­rei­lu sy­ve­nee kaa­mos­ma­sen­nuk­sek­si, jo­ka tois­tuu jo­ka vuo­si ja on pa­him­mil­laan tal­vi­kuu­kausi­na. Tuo­reen tut­ki­muk­sen mu­kaan ma­sen­nuk­ses­ta kär­si­vän ti­laan voi vai­kut­taa muu­kin kuin pelk­kä au­rin­gon­va­lon puu­te.

Kaa­mos­ma­sen­nuk­ses­ta kär­si­vät nuk­ku­vat usein ta­val­lis­ta enem­män tai sit­ten heil­lä on uni­vai­keuk­sia. He voi­vat ol­la vä­sy­nei­tä, ah­dis­tu­nei­ta tai ärei­tä ja kär­siä mie­lia­lan­vaih­te­luis­ta. Kaa­mos­ma­sen­nus voi hei­ken­tää myös im­muu­ni­jär­jes­tel­mää.

”Kaa­mos­ma-sen­nuk­ses­ta kär­si­vien toi­min­ta­ky­ky vaih­te­lee suu­res­ti”, sa­noo toh­to­ri Na­tas­ha Bij­la­ni, Roe­hamp­to­nin Prio­rin sai­raa­lan kon­sul­toi­va psy­kiat­ri. ”Yk­si avain­te­ki­jä, jo­ka erot­taa kaa­mos­ma­sen­nuk­sen muis­ta ma­sen­nus­tyy­peis­tä, on kui­ten­kin yh­teys va­lon­puut­tee­seen: kaa­mos­ma­sen­nuk­ses­ta kär­si­vät rea­goi­vat yleen­sä myön­tei­ses­ti kir­kas­va­lo­hoi­toon.”

Ke­hom­me sää­te­lee vuo­ro­kausi­ryt­miä au­rin­gon­va­lon avul­la – ta­val­lis­ta 24 tun­nin mie­lia­la-, uni-, ruo­ka­ha­lu­ja ener­gia­ta­so­sykliä. Au­rin­gon­va­lon ole­te­taan sti­mu­loi­van ai­vo­jen hy­po­ta­la­muk­ses­sa si­jait­se­vaa aluet­ta, jo­ta kut­su­taan supra­kias­maat­ti­sek­si tu­mak­keek­si (SCN). Toh­to­ri Bij­la­ni ku­vaa si­tä ”ai­vo­jen tah­dis­ti­mek­si, jo­ka sää­te­lee uni-val­ve­ryt­miä.”

Pe­rin­tei­ses­ti aja­tel­laan, et­tä kun sil­mät

Uusi tut­ki­mus osoit­taa, et­tä va­lon­puu­te tal­vel­la se­lit­tää kaa­mos­ma­sen­nuk­sen vain

osit­tain.

ha­vait­se­vat päi­vän­va­loa, verk­ko­kal­von so­lut lä­het­tä­vät sig­naa­lin SCN:ään, jo­ka sit­ten vä­lit­tää vies­tin ai­vo­jen kä­py­rau­ha­seen. Kä­py­rau­has­ta ni­mi­te­tään jos­kus ”kol­man­nek­si sil­mäk­si”, kos­ka se tuot­taa vä­hem­män me­la­to­nii­nia, kun al­tis­tum­me va­lol­le. Yöl­lä, tai kun kir­kas­ta au­rin­gon­va­loa ei ole, pro­ses­si on päin­vas­tai­nen ja ke­hom­me tuot­taa enem­män me­la­to­nii­nia, min­kä ta­kia olem­me uni­sia ja hi­tai­ta. Pro­ses­sin on us­kot­tu liit­ty­vän kaa­mos­ma­sen­nuk­ses­ta kär­si­vien oi­rei­siin. Se se­lit­täi­si myös, mik­si va­lo­hoi­to – kaa­mos­ma­sen­nuk­ses­ta kär­si­vien al­tis­ta­mi­nen kir­kas­va­lo­lam­pun va­lol­le – voi osoit­tau­tua te­hok­kaak­si hoi­to­kei­nok­si mo­nil­le.

Kaa­mos­ma-sen­nuk­ses­ta kär­si­vien se­ro­to­nii­niar­vot voi­vat ol­la tal­vel­la al­hai­sia. Se on yh­dis­tet­ty kas­va­nee­seen ruo­ka­ha­luun ja li­sään­ty­nee­seen syö­mi­seen. It­se asias­sa vuon­na 2014 Psyc­hiat­ry Re­search -leh­des­sä jul­kais­tus­sa tut­ki­muk­ses­sa to­det­tiin, et­tä 27 pro­sent­tia kaa­mos­ma­sen­tu­neis­ta syö­pöt­te­li tal­vel­la.

LISÄVALOA KAAMOSMASENNUKSEEN

Uusi tut­ki­mus osoit­taa, et­tä va­lon­puu­te tal­vel­la se­lit­tää kaa­mos­ma­sen­nuk­sen vain osit­tain. Tut­ki­jat ovat to­den­neet, et­tä Poh­jois-Nor­jas­sa – mis­sä au­rin­gon­va­loa on vain muu­ta­ma tun­ti päi­väs­sä usean tal­vi­kuu­kau­den ajan – kaa­mos­ma­sen­nus ei ole sen ylei­sem­pi kuin muis­sa­kaan mais­sa.

Mi­tä mui­ta te­ki­jöi­tä sii­nä voi ol­la? Toh­to­ri

Da­vid Kerr, Ore­go­nin yli­opis­ton psy­ko­lo­gian pro­fes­so­ri, ker­too mah­dol­li­sis­ta muis­ta syis­tä. Kerr ja hä­nen ryh­män­sä tark­kai­li­vat yli 700 hen­ki­lön mie­lia­lo­ja eri vuo­de­nai­koi­na 19 vuo­den ajan ja ver­ta­si­vat sit­ten vas­tauk­sia ky­se­ly­ajan­koh­tia edel­tä­nei­den viik­ko­jen sää­tie­toi­hin.

Jour­nal of Af­fec­ti­ve Di­sor­ders -leh­des­sä vuon­na 2013 jul­kais­tus­sa tut­ki­muk­ses­sa to­det­tiin, et­tei sää­ti­la yk­si­nään sa­nel­lut ih­mis­ten mie­lia­laa. Muut te­ki­jät, ku­ten su­ku­puo­li ja su­vus­sa il­men­nyt ma­sen­nus, vai­kut­ti­vat mie­lia­lan muu­tok­siin sel­keäm­min

kuin vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lu.

”Vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lu vai­kut­ti mie­lia­lan vaih­te­luun, mut­ta vai­ku­tuk­set oli­vat lie­viä”, toh­to­ri Kerr se­lit­tää. ”Kaa­mos­ma­sen­nus on eh­dot­to­mas­ti to­del­li­nen vai­va, va­ka­va ti­la, ja vai­kut­taa ih­mi­siin suu­res­ti. Mut­ta tut­ki­muk­ses­tam­me käy il­mi, et­tä kaa­mos­ma­sen­nuk­ses­ta sel­keäs­ti kär­si­vien ih­mis­ten li­säk­si pal­jon isom­mal­la ih­mis­ryh­mäl­lä on vuo­de­na­jois­ta joh­tu­via mie­lia­lan vaih­te­lui­ta, jot­ka ei­vät ole klii­ni­ses­ti mer­kit­tä­viä, mut­ta sil­ti ha­vait­ta­via. Nii­den vai­ku­tus­ta kes­ki­ver­toih­mi­seen on saa­tet­tu yliar­vioi­da. Ih­mi­set ei­vät ai­na tie­dä, mik­si heil­lä on vai­ke­aa. Kun ih­mi­siä ah­dis­taa, he liit­tä­vät sen sää­hän, ja toi­si­naan se pi­tää paik­kan­sa. Toi­si­naan taas ei.”

Pe­rin­tö­te­ki­jät, ym­pä­ris­tö, so­si­aa­li­set te­ki­jät se­kä per­soo­nal­li­suus on kaik­ki yh­dis­tet­ty ma­sen­nuk­seen. Ja tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, et­tä ih­mis­ten ta­pa aja­tel­la ja toi­mia voi­daan myös liit­tää kaamosmasennukseen. Ver­mon­tin yli­opis­ton psy­ko­lo­gian pro­fes­so­ri Kelly Ro­han tut­kii 177 kaa­mos­ma­sen­nuk­ses­ta kär­si­vää ih­mis­tä. Hän ver­taa va­lo­hoi­don ja kuusi­viik­koi­sen kog­ni­tii­vi­sen käyt­täy­ty­mis­te­ra­pian (CBT) te­hok­kuut­ta. En­sim­mäi­set tu­lok­set osoit­ta­vat, et­tä mo­lem­mat hoi­to­muo­dot hel­pot­ti­vat oi­rei­ta ly­hyel­lä ai­ka­vä­lil­lä, mut­ta CBT:ssä käy­neet ih­mi­set tun­si­vat it­sen­sä vä­hem­män ma­sen­tu­neik­si ja heil­lä oli har­vem­min kaa­mos­ma­sen­nus­jak­so­ja kak­si vuot­ta myö­hem­min. CBT aut­taa ih­mi­siä muut­ta­maan ajat­te­lu­mal­le­jaan ja opet­taa heil­le vaih­toeh­toi­sia ajat­te­lu- ja käyt­täy­ty­mis­ta­po­ja. Pro­fes­so­ri Ro­han us­koo, et­tä sii­tä voi­si ol­la hyö­tyä ih­mi­sil­le, jot­ka kär­si­vät kaa­mos­ma­sen­nuk­ses­ta ja joil­la on kiel­tei­siä ajat­te­lu­mal­le­ja tai jot­ka ve­täy­ty­vät omiin oloi­hin­sa tal­vi­sin.

”Tu­lok­set näyt­tä­vät haas­ta­van ole­tuk­sen, et­tä vuo­ro­kausi­ryt­mi sää­te­li­si kaa­mos­ma­sen­nus­ta”, pro­fes­so­ri Ro­han sa­noo. ”Ne tu­ke­vat hy­po­tee­sia sii­tä, et­tä asi­aan vai­kut­ta­vat myös ih­mis­ten aja­tuk­set ja käyt­täy­ty­mi­nen. Ih­mi­sil­le, jot­ka ei­vät rea­goi va­lo­hoi­toon, CBT voi siis ol­la toi­nen vaih­toeh­to.”

”Tut­ki­mus viit­taa sii­hen, et­tei kaamosmasennukseen vai­ku­ta vain vuo­ro­kausi­vaih­te­lu tai gee­ni­pe­ri­mä”, hän li­sää. ”Vaik­ka ne ovat­kin hy­vin tär­kei­tä te­ki­jöi­tä, mei­dän täy­tyy huo­mioi­da myös käyt­täy­ty­mi­sen ja ke­hit­ty­mi­sen vai­ku­tuk­set.”

Ai­em­pia tut­ki­muk­sia ky­see­na­lais­ta­mal­la py­ri­tään löy­tä­mään li­sää link­ke­jä kaamosmasennukseen, jot­ta si­tä pys­tyt­täi­siin ym­mär­tä­mään pa­rem­min ja ke­hit­tä­mään si­ten pa­rem­pia hoi­to­kei­no­ja, jot­ka aut­ta­vat ma­sen­tu­nei­ta ajat­te­le­maan myön­tei­sem­min.

YLLÄ: Po­la­roi­tu mik­ros­koop­pi­ku­va se­ro­to­nii­nis­ta. Vä­lit­tä­jä­ai­neen al­hai­nen mää­rä yh­dis­te­tään ma­sen­nuk­seen.

Kuun­te­le Health Check -oh­jel­mas­ta, mi­ten vuo­de­na­jat vai­kut­ta­vat tun­tei­siin bbc.in/OQYuI2.

Lilian Anekwe on tie­tee­seen eri­kois­tu­nut free­lance­toi­mit­ta­ja.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.