TANSSIN NAU­TIN­TO

Tieteellinen opas onnellisuuteen - - Miten Olla Onnellinen -

Mik­si hump­paa­mi­nen te­kee meis­tä on­nel­li­sia?

Hu­mal­luit­pa dis­ko­tans­siin, il­ka­moit me­ren­guen ryt­meis­sä tai koit eu­fo­ri­aa vään­te­leh­ties­sä­si kuu­mas­sa, hi­ki­ses­sä yö­ker­hos­sa, tans­si tun­ne­taan erin­omai­se­na mie­lia­lan ko­hot­ta­ja­na. Ja näyt­tää sil­tä, et­tä kaik­ki voi­vat tun­tea eu­fo­ri­aa – Marcel Zent­ne­rin ja Tuo­mas Ee­ro­lan tut­ki­muk­sen mu­kaan vau­vat hy­myi­li­vät liik­kues­saan musii­kin tah­tiin. Mi­tä enem­män ne liik­kui­vat, si­tä enem­män ne hy­myi­li­vät.

Mik­si tans­si pa­ran­taa oloam­me? Se voi joh­tua sii­tä, et­tä kun lii­kum­me yh­des­sä musii­kin tah­tiin, lii­kum­me myös tois­tem­me tah­tiin, mi­kä aut­taa mei­tä luo­maan so­si­aa­li­sen si­teen. Se se­li­tää osal­taan, mik­si ra­kas­tam­me musiik­ki­fes­ti­vaa­le­ja. Se­bas­tian Kirsch­ne­rin ja Michael To­ma­sel­lon vuon­na 2010 Max Planc­kin Evo­lu­tio­naa­ri­sen ant­ro­po­lo­gian ins­ti­tuu­tis­sa te­ke­mä tut­ki­mus osoit­ti, et­tä ne­li­vuo­ti­aat lap­set käyt­täy­tyi­vät yh­teis­työ­ha­lui­sem­min ja avu­li­aam­min luo­tu­aan musiik­kia pa­reit­tain. Musiik­ki ja tans­si toi­mi­vat siis erään­lai­se­na so­si­aa­li­se­na voi­te­luai­nee­na ja aut­ta­vat mei­tä muo­dos­ta­maan myön­tei­siä suh­tei­ta. Se voi se­lit­tää ”flash mob” -tem­pauk­sia – ryh­mä ih­mi­siä ko­koon­tuu yh­täk­kiä ylei­sel­le pai­kal­le te­ke­mään jo­tain odot­ta­ma­ton­ta ja ka­to­aa sit­ten ta­hoil­leen.

Tans­si­mi­nen ei tuo mei­tä vain yh­teen tois­ten kans­sa, vaan ku­ten mi­kä ta­han­sa rei­pas lii­kun­ta, se va­paut­taa en­dor­fii­ne­ja – mie­li­hy­vää tuot­ta­via ja ki­pua lie­vit­tä­viä hor­mo­ne­ja, jot­ka ai­heut­ta­vat ns. ”juok­si­jan tai­vaan”. Ox­for­din yli­opis­ton Bronwyn Tarr kol­le­goi­neen ha­vait­si, et­tä jo tans­si­mi­nen sa­maan tah­tiin jon­kun kans­sa saat­taa riit­tää va­paut­ta­maan neu­ro­hor­mo­ne­ja ve­ren­kier­toon. He pyy­si­vät bra­si­lia­lai­sia lu­kio­lai­sia tans­si­maan kol­men ryh­mis­sä no­pean musii­kin tah­tiin ja ha­vait­si­vat, et­tä liik­keen­sä synk­ro­ni­soi­vien kol­mi­koi­den ki­pu­kyn­nys kas­voi (kun ve­ren­pai­net­ta mi­tat­tiin hei­dän kä­si­var­res­taan). Tä­mä viit­taa sii­hen, et­tä näi­den tans­si­joi­den eli­mis­tös­sä oli enem­män en­dor­fii­ne­ja, ja sik­si tut­ki­jat ar­ve­li­vat, et­tä voim­me ko­kea so­si­aa­lis­ta mie­li­hy­vää tans­sies­sam­me mui­den kans­sa.

Tanssin on myös to­det­tu kas­vat­ta­van it­se­tun­toa. Vuo­den 2007 tut­ki­muk­ses­sa La­ba­nin ja Hamps­hi­re Dancen tut­ki­jat ha­vait­si­vat, et­tä luo­vaan lii­kun­taan osal­lis­tu­neet 11–14-vuo­ti­aat lap­set ker­toi­vat it­se­tun­ton­sa ja mo­ti­vaa­tion­sa pa­ran­tu­neen.

Kaik­ki nä­mä tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, et­tä tans­si on yk­si tär­keim­mis­tä toi­min­nois­tam­me. Se on hy­väk­si ter­vey­del­le ja te­kee meis­tä on­nel­li­sia. Jo­ten mik­sem­me unoh­tai­si es­tom­me ja pa­ni­si ja­lal­la ko­reas­ti.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.