So­dan al­kusoit­to

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Nous­tu­aan Sak­san val­ta­kun­nan­kans­le­rik­si 30. tam­mi­kuu­ta 1933 Hit­ler toi­mi te­hok­kaas­ti. Hän to­teut­ti yh­des­sä vuo­des­sa kan­sal­li­sen val­lan­ku­mouk­sen hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa dik­ta­to­ri­ses­sa val­von­nas­saan: pe­rus­ti yh­den puo­lu­een val­tion, lak­kaut­ti kan­sa­lai­soi­keuk­sia, pe­rus­ti sa­lai­sen po­lii­sin (Ges­ta­po) ja en­sim­mäi­set kes­ki­tys­lei­rit. Hal­lin­non mah­dol­li­set vas­tus­ta­jat van­git­tiin tai pa­ko­tet­tiin ul­ko­mail­le. En­sim­mäi­set ro­tu­lait otet­tiin käyt­töön 1933–1935, Sak­san juu­ta­lai­set pai­nos­tet­tiin työ­pai­kois­taan ja avio­lii­tois­taan, ja sek­su­aa­li­set suh­teet juu­ta­lais­ten ja ns. ar­ja­lais­ten sak­sa­lais­ten vä­lil­lä kiel­let­tiin.

Hit­ler al­koi myös rik­koa Ver­sail­les'n so­pi­mus­ta.

So­pi­mus oli yk­si niis­tä, jot­ka päät­ti­vät en­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan, ja se tar­koi­tuk­se­na oli aseis­ta­rii­sun­ta ja rau­han var­mis­ta­mi­nen, ja sen mu­kaan Sak­sa kan­toi vas­tuun so­das­ta ja oli sik­si vel­vol­li­nen mak­sa­maan suu­ret so­ta­kor­vauk­set. Sak­sa lai­na­si usei­na vuo­si­na suu­ria sum­mia ra­haa Usa:lta voi­dak­seen mak­saa kor­vauk­set, mut­ta USA:N pörs­si­ro­mah­duk­sen jäl­keen 1929 lai­na­pää­oman saan­ti lop­pui, ja Sak­sa jou­tui ta­lous­krii­siin, jo­ka an­toi Hit­le­ril­le mah­dol­li­suu­den nous­ta val­taan.

Sak­sa pi­ti it­se­ään kan­sain­vä­li­sen ta­lou­del­li­sen ja po­liit­ti­sen jär­jes­tel­män uh­ri­na, ja Hit­ler omis­tau­tui aja­tuk­sel­le, et­tä "her­ra­kan­sa", eli ar­ja­lai­set sak­sa­lai­set, saa­vut­tai­si­vat oi­keu­te­tun ase­man­sa val­loi­tus­ten kaut­ta. Mut­ta Hit­ler oli kyl­lin vii­sas käyt­tääk­seen run­saas­ti ai­kaa, ja hän sa­la­si ase­va­rus­te­lun huo­lel­li­ses­ti, kun­nes hän oli va­kiin­nut­ta­nut ase­man­sa ko­ti­maas­sa.

Vas­ta 1935 hän tun­si voi­van­sa tur­val­li­ses­ti ju­lis­taa Sak­san ir­rot­tau­tu­van Ver­sail­les'n so­pi­muk­ses­ta. Ase­vel­vol­li­suus otet­tiin käyt­töön 1935, ja Sak­san uu­det il­ma­voi­mat pe­rus­tet­tiin vi­ral­li­ses­ti.

Hit­ler kut­sui so­ti­las­joh­ton­sa kool­le 5. mar­ras­kuu­ta 1937 ker­toak­seen suun­ni­tel­mis­ta ko­ti­maan­sa Itä­val­lan yh­dis­tä­mi­ses­tä Sak­saan ja toi­men­pi­teis­tä Tšek­kos­lo­va­ki­aa, Itä-eu­roo­pan ai­no­aa jäl­jel­lä ole­vaa de­mok­raat­tis­ta val­tio­ta vas­taan.

Maa­lis­kuus­sa 1938, kuu­kausien epä­var­muu­den jäl­keen, Itä­val­lan kans­le­ri Kurt von Sc­husch­nigg jou­tui hy­väk­sy­mään Sak­san jouk­ko­jen mars­sin maa­han. Itä­val­las­ta tu­li näin osa Suur-sak­saa.

Muut suur­val­lat te­ki­vät hy­vin vä­hän, mut­ta de­mok­raat­ti­nen Eu­roop­pa seu­ra­si huo­les­tu­nee­na Sak­san ta­lou­del­li­sen ja so­ti­laal­li­sen voi­man kas­vua.

ALLA: Sak­sa­lais­jou­kot mars­si­vat sil­lal­la Rei­nin yli Köl­nis­sä 7. maa­lis­kuu­ta 1936 vas­toin Ver­sail­les'n so­pi­mus­ta, jo­ka oli vaa­ti­nut Rei­nin­maan de­mi­li­ta­ri­soin­tia.

ALLA: Yk­si Krup­pin yh­tiöi­den ko­koon­pa­no­hal­leis­ta, jois­sa mo­net Sak­san ar­mei­jan ras­kais­ta aseis­ta ja pans­sa­ria­jo­neu­vois­ta val­mis­tet­tiin. Maa­lis­kuus­sa 1936.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.