Dun­kerque

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Sak­sa­lais­ten työn­tyes­sä yhä sy­vem­mäl­le Rans­kaan brit­tien siir­to­jouk­ko­jen (BEF) Poh­jois-rans­kas­sa ja Rans­kan ar­mei­jan ete­läm­mäs­sä vä­lil­le au­ke­si le­veä kii­la. En­nen tou­ko­kuun nel­jät­tä viik­koa sak­sa­lais­ten ete­ne­mi­nen oli erot­ta­nut toi­sis­taan BEF:N ja Bel­gian mu­re­ne­van ar­mei­jan, jo­ka an­tau­tui kol­me päi­vää myö­hem­min. Vaa­ra brit­tien siir­to­jouk­ko­jen mo­tit­ta­mi­ses­ta ja tu­hoa­mi­ses­ta oli hy­vin to­del­li­nen, mut­ta von Runds­tedt py­säyt­ti pans­sa­ri­jou­kot 23. tou­ko­kuu­ta, ja Rans­kan ete­läi­sem­män ar­mei­jan to­del­li­ses­ta koos­ta epä­var­ma Hit­ler hy­väk­syi sen. Sak­san pans­sa­rit py­säh­tyi­vät Lil­leä ja Dun­kerque­ta ym­pä­röi­vien ve­sis­tö­jen eteen brit­tien kah­den rans­ka­lais­di­vi­sioo­nan pi­täes­sä kau­pun­ke­ja hal­lus­saan. Tä­mä tau­ko an­toi liit­tou­tu­neil­le ti­lai­suu­den aloit­taa evakuointi ja jär­jes­tää puo­lus­tus. Brit­ti­hal­li­tus mää­rä­si 26. tou­ko­kuu­ta lor­di Gor­tin, siir­to­jouk­ko­jen ko­men­ta­jan, eva­kuoi­maan Rans­kas­ta niin mon­ta mies­tä kuin hän pys­tyi. Eva­kuoin­nin suun­nit­te­li va­ra-ami­raa­li Bert­ram Ram­say, jo­ka myö­hem­min me­ri­voi­mien ko­men­ta­ja­na or­ga­ni­soi Rans­kan mai­hin­nousu­päi­vän lai­va­kul­je­tuk­set. Siir­to­jouk­ko­jen pe­las­tus sai koo­di­ni­men "Ope­raa­tio Dy­na­mo" – Do­ve­rin kal­lion pie­nen ge­ne­raat­to­ri­huo­neen mu­kaan, jo­ta käy­tet­tiin ope­raa­tion tu­ki­koh­ta­na – ja sii­tä tu­li yk­si Bri­tan­nian so­ta­pon­nis­tus­ten suu­ris­ta le­gen­dois­ta.

Evakuointi, jo­ka al­koi n. 21. tou­ko­kuu­ta, oli yk­si so­ta­ret­ken roh­keim­mis­ta ope­raa­tiois­ta. Brit­tien rin­ta­maa Ar­ra­sis­sa pi­tä­nei­tä so­ti­lai­ta käs­ket­tiin "tais­te­le­maan vii­mei­seen mie­heen ja am­muk­seen". Kun sak­sa­lais­ten hyök­käys jat­kui 26. tou­ko­kuu­ta, jo­kai­sel­la ki­lo­met­ril­lä maa­ta tais­tel­tiin. Noin 850–950 pie­nem­pää ja suu­rem­paa sota- ja kaup­paa­lus­ta kul­ki Sak­san il­ma­voi­mien pom­mi­sa­tees­sa Dun­kerquen ja Ete­lä-englan­nin vä­lil­lä kul­jet­taen brit­ti­jouk­ko­ja. Jou­kos­sa oli Ku­nin­kaal­li­sen lai­vas­ton alus­ten ja suur­ten höy­ry­lai­vo­jen

li­säk­si pe­las­tusa­luk­sia ja troo­la­rei­ta. Lon­toon sa­ta­ma­vi­ran­omai­set lä­het­ti­vät yh­dek­sän hi­naa­jaa proo­mut pe­räs­sään. Brit­tien hä­vit­tä­jä­ko­neet yl­si­vät on­nek­si Dun­kerqu­een brit­ti­tu­ki­koh­dis­ta kä­sin ja hyök­kä­si­vät sään­nöl­li­ses­ti sak­sa­lai­syk­si­köi­tä vas­taan, mut­ta bri­tit me­net­ti­vät 177 ko­net­ta. Kirk­kaal­la sääl­lä sak­sa­lais­ko­neet te­ki­vät tu­hoi­saa jäl­keä: 1. ke­sä­kuu­ta kol­me hä­vit­tä­jää upo­tet­tiin, ja Ram­say an­toi käs­kyn pur­jeh­ti­mi­ses­ta vain öi­sin.

Kah­dek­san­päi­väi­sen eva­kuoin­nin ai­ka­na pe­las­tet­tiin n. 338 000 so­ti­las­ta, jou­kos­sa 110 000 rans­ka­lais­ta. Useim­mat heis­tä pe­las­tet­tiin kah­den vii­mei­sen päi­vän ai­ka­na Ram­sayn an­net­tua käs­kyn lä­het­tää suu­ret aluk­set ta­kai­sin pe­las­ta­maan myös ei-brit­ti­läi­set jou­kot. Se­koi­tus brit­ti- ja rans­ka­lai­syk­si­köi­tä jat­koi mo­tin puo­lus­tus­ta, ja mo­nia niis­tä, ku­ten 51. ylä­maa­lais­di­vi­sioo­naa, jo­ka jou­tui an­tau­tu­maan hei­nä­kuun puo­li­vä­lis­sä, ei voi­tu eva­kuoi­da. Noin 8 000 brit­ti­so­ti­las­ta jäi so­ta­van­geik­si. Ku­rin yl­lä­pi­tä­mi­nen eva­kuoin­ti­ran­noil­la oli vai­ke­aa, ja pa­nii­kin val­las­sa ole­via so­ti­lai­ta jo­pa sur­mat­tiin ja lyö­tiin jär­jes­tyk­sen säi­lyt­tä­mi­sek­si, ja brit­ti­jou­kot am­pui­vat myös rans­ka­lai­sia so­ti­lai­ta, joi­ta epäil­tiin va­koo­jik­si tai pet­tu­reik­si. Ryh­mä Ro­y­al Nor­fol­kiin so­ti­lai­ta jäi 27 tou­ko­kuu­ta ken­raa­li Theo­dor Eic­ken ko­men­ta­man SS:N "Pää­kal­lo"-di­vi­sioo­nan van­gik­si, ja 97 heis­tä mur­hat­tiin kyl­mäs­ti.

Dun­kerquen evakuointi oli se­kä voit­to et­tä tap­pio. Se osoit­ti brit­tien me­ri­voi­mien tär­key­den, ja se an­toi esi­ma­kua kah­den maan il­ma­voi­mien koh­taa­mi­ses­ta, jo­ka hal­lit­si­si ke­sää ja syk­syä 1940. Sak­sa me­net­ti Rans­kan hyök­käyk­ses­sä enem­män ko­nei­ta kuin myö­hem­min tais­te­lus­sa Bri­tan­nias­ta. Dun­kerque mer­kit­si yh­tä lail­la nöy­ryyt­tä­vää lop­pua liit­tou­tu­nei­den yri­tyk­sil­le voit­taa Sak­sa maal­la. Mel­kein kaik­ki brit­tien ka­lus­to jä­tet­tiin tai tu­hot­tiin, ja seu­raa­vien vuo­sien ai­ka­na oli ra­ken­net­ta­va ko­ko­naan uusi ar­mei­ja. "So­tia ei voi­te­ta eva­kuoi­mal­la", Churc­hill huo­maut­ti 4. ke­sä­kuu­ta.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.