Sak­sa val­taa Ju­gos­la­vian ja Krei­kan

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Bal­ka­nin mai­den osa oli toi­sen maa­il­man­so­dan al­ku­vai­heis­sa hy­vin pie­ni, mut­ta Neu­vos­to­lii­ton kas­va­va kiin­nos­tus laa­jen­taa vai­ku­tus­pii­ri­ään Ro­ma­nian ja Bul­ga­rian kus­tan­nuk­sel­la pa­kot­ti Hit­le­rin li­sää­mään Sak­san po­liit­tis­ta vai­ku­tus­val­taa ja so­ti­laal­lis­ta läs­nä­oloa alu­eel­la. Ro­ma­ni­aan si­joi­tet­tiin sak­sa­lais­jouk­ko­ja syys­kuus­ta 1940 al­kaen var­mis­ta­maan Sak­san öl­jy­tuon­ti Ploi­eș­tin öl­jy­ken­til­tä, ja Un­ka­ri ja Ro­ma­nia liit­tyi­vät kol­men val­lan so­pi­muk­seen mar­ras­kuus­sa1940. Bul­ga­ri­aan ja Ju­gos­la­vi­aan koh­dis­tet­tiin an­ka­raa diplo­maat­tis­ta pai­nos­tus­ta nii­den pi­tä­mi­sek­si ak­se­li­val­to­jen etu­pii­ris­sä. Sit­ten Mus­so­li­ni päät­ti kai­ken kuk­ku­rak­si tar­jo­ta dik­taat­to­ri­to­ve­ril­leen Ita­lian voi­ton Krei­kas­sa. Hän ei neu­vo­tel­lut ai­keis­taan ak­se­li­val­tio­kump­pa­nien­sa kans­sa, ei­kä hyök­käyk­sel­le ol­lut min­kään­lais­ta mo­tii­via. Ita­lian jou­kot hyök­kä­si­vät Kreik­kaan Al­ba­nias­ta kuu­del­la di­vi­sioo­nal­la nel­jää kreik­ka­lais­ta vas­taan 28. lo­ka­kuu­ta. Krei­kan ar­mei­ja puo­lus­tau­tui, ja ita­lia­lais­jou­kot saa­tiin brit­tien il­ma­tuel­la pe­rään­ty­mään 80 km ta­kai­sin Al­ba­nian puo­lel­le jou­lu­kuus­sa 1940. Tam­mi­kuun alus­sa suu­rin osa ete­läi­ses­tä Al­ba­nias­ta oli kreik­ka­lais­ten hal­lus­sa.

Hit­le­ril­le, jo­ka val­mis­te­li hyök­käys­tä Neu­vos­to­liit­toon myö­hään seu­raa­va­na ke­vää­nä, Ita­lian kriisi oli kaik­kea muu­ta kuin ter­ve­tul­lut. Hän mää­rä­si 4. mar­ras­kuu­ta 1940 jouk­ko­jaan val­mis­te­le­maan ope­raa­tio Ma­ri­tan, Krei­kan mie­hi­tyk­sen sak­sa­lais­jou­koil­la. Bul­ga­ria sal­li Sak­san jouk­ko­jen kaut­ta­ku­lun,

mut­ta Ju­gos­la­vian pai­nos­tus tuot­ti maan liit­ty­mi­sen kol­men val­lan so­pi­muk­seen 25. maa­lis­kuu­ta 1941. Krei­kas­sa oli pääs­ty 23. hel­mi­kuu­ta yh­tei­sym­mär­ryk­seen brit­ti­läis­ten tun­nus­te­lu­jouk­ko­jen avus­ta kreik­ka­lai­sil­le Ita­li­aa vas­taan. W-jou­kot, jot­ka koos­tui­vat pää­osin Austra­lian ja Uu­den-see­lan­nin jou­kois­ta, saa­pui Kreik­kaan 7. maa­lis­kuu­ta, ja brit­ti­jouk­ko­ja oli ol­lut si­joi­tet­tu­na Kree­tal­le ja Lem­nok­sel­le jo lo­ka­kuus­ta 1940 läh­tien. Ita­lian uusi hyök­käys 28 di­vi­sioo­nan voi­min 9. maa­lis­kuu­ta py­säy­tet­tiin myös brit­tien tuel­la. Sak­sa­lais­ten sa­lais­ten Enig­ma­vies­tien mur­ta­mi­nen ope­raa­tio Ult­ras­sa va­roit­ti brit­te­jä Sak­san uu­des­ta uhas­ta, mut­ta kreik­ka­lai­set ei­vät on­nis­tu­neet ve­tä­mään jouk­ko­jaan pa­rem­piin ase­miin Bul­ga­rian poh­jois­ra­jal­le brit­ti­ko­men­ta­jien odot­taes­sa. Sak­san juu­ri siir­täes­sä jouk­ko­jaan aloit­ta­maan hyök­käyk­sen Kreik­kaan Bel­gra­dis­sa teh­tiin val­lan­kaap­paus, ja Ju­gos­la­vian uusi hal­li­tus hyl­kä­si kol­men val­lan so­pi­muk­sen Sak­san kans­sa. Hit­ler mää­rä­si laa­jen­ne­tun so­ta­ret­ken Ju­gos­la­vi­aan ja Kreik­kaan ja käyn­nis­ti 6. huh­ti­kuu­ta tu­hoi­san Bel­gra­din suur­pom­mi­tuk­sen, jos­sa sai sur­man­sa 17 000 ih­mis­tä, mar­salk­ka Lis­tin 12. ar­mei­jan hyö­kä­tes­sä Kreik­kaan ja Ete­lä-ju­gos­la­vi­aan.

Ju­gos­la­vian so­ta­ret­ki hei­tet­tiin ko­koon huo­mat­ta­van ly­hyes­sä ajas­sa, mut­ta seu­rauk­set oli­vat val­ta­vat. Sak­san, Un­ka­rin ja Ita­lian ar­mei­jat hyök­kä­si­vät Poh­jois- ja Kes­ki-ju­gos­la­vi­aan ja saa­pui­vat Bel­gra­diin 12. huh­ti­kuu­ta. Ju­gos­la­via an­tau­tui 18. huh­ti­kuu­ta kroa­tia­lai­syk­si­köi­den ka­pi­nan jäl­keen. Maan yli mil­joo­nan mie­hen ar­mei­ja oli ai­heut­ta­nut sak­sa­lai­sil­le vain 151 kaa­tu­neen tap­piot. Ju­gos­la­vian no­pea tap­pio mer­kit­si on­gel­mia Krei­kal­le sak­sa­lais­jouk­ko­jen vir­ra­tes­sa Ete­läJu­gos­la­vias­ta Me­taxas-lin­jan yli ete­lään Krei­kan ja Bul­ga­rian ra­jal­la. Krei­kan ja Brit­ti­läi­sen im­pe­riu­min jou­kot jou­tui­vat an­ka­ras­ta vas­ta­rin­nas­ta huo­li­mat­ta tap­piol­le. Vaik­ka RAF lä­het­ti Kreik­kaan huo­mat­ta­vaa il­ma­tu­kea, Sak­san il­ma­voi­mat ku­kis­ti­vat sen, ja bri­tit me­net­ti­vät 209 ko­net­ta Lä­hi-idän len­nos­ton ra­jal­li­sis­ta re­surs­seis­ta. Ken­raa­li Tso­la­koglu al­le­kir­joit­ti Krei­kan an­tau­tu­mi­sen 23. huh­ti­kuu­ta, ja Ku­nin­kaal­li­nen lai­vas­to eva­kuoi 50 000 Brit­ti­läi­sen im­pe­riu­min ja Krei­kan so­ti­las­ta Krei­kan ete­lä­ran­ni­kol­ta; osan Kree­tal­le, osan Egyp­tiin. Se oli toinen ker­ta vuo­den si­säl­lä, jol­loin Sak­san ar­mei­ja pa­kot­ti brit­ti­jou­kot ve­täy­ty­mään Eu­roo­pan man­te­reel­ta. Hit­le­ril­le lii­ke mer­kit­si oi­kean si­vus­tan var­mis­ta­mis­ta Neu­vos­to­lii­ton hyök­käys­tä var­ten, Ro­ma­nian öl­jyn saan­nin tur­vaa­mis­ta ja uut­ta nöy­ryy­tys­tä se­kä ita­lia­lai­sil­le liit­to­lai­sil­le et­tä brit­ti­läi­sil­le vi­hol­li­sil­le.

ALLA: Ita­lian jou­kot tais­te­lus­sa Krei­kan ar­mei­jaa vas­taan 1941. Suun­ni­tel­ma­na oli no­pea voit­to, mut­ta ita­lia­lais­jou­kot osoit­tau­tui­vat ali­voi­mai­sik­si kreik­ka­lais­ten mää­rä­tie­toi­sen vas­ta­rin­nan edes­sä. VA­SEM­MAL­LA: Ken­raa­li­ma­ju­ri Bernard Frey­berg, Lä­hi-idän u

ALLA: Hit­ler ot­taa vas­taan Ju­gos­la­vian pää­mi­nis­te­ri Cvet­ko­vićin Berch­tes­ga­de­nin neu­vot­te­luis­sa hel­mi­kuus­sa 1941. Sak­san joh­ta­ja toi­voi Ju­gos­la­vial­ta tu­kea so­ti­la­so­pe­raa­tiois­sa Bal­ka­nil­la ja Ju­gos­la­vian al­le­kir­joi­tuk­sen kol­men val­lan so­pi­muk­seen.

YLLÄ: Sak­san jou­kot mars­si­vat ser­bia­lai­seen ky­lään huh­ti­kuus­sa 1941 maan no­pean mie­hi­tyk­sen ai­ka­na. Ser­bi­par­ti­saa­nit jär­jes­ti­vät myö­hem­min tun­tu­vaa vas­ta­rin­taa pii­lo­pai­kois­taan vuo­ris­tos­sa kä­sin.

YLLÄ: Sak­sa­lais­jou­kot te­loit­ta­vat kah­dek­san­tois­ta ju­gos­laa­via Pance­vos­sa kah­den sak­sa­lai­sen kuo­le­man jäl­keen. Si­vii­lien mur­hat Ser­bias­sa ava­si­vat tie­tä jul­muuk­sil­le Neu­vos­to­lii­tos­sa myö­hem­min sa­ma­na vuon­na.

YLLÄ: Vas­ta­pe­rus­te­tun kroa­tia­lai­sen, fa­sis­ti­ses­ta Us­taša­liik­kees­tä vär­vä­tyn, mi­lii­sin jouk­ko-osas­to Ban­ja Lu­kas­sa. Hit­ler hy­väk­syi 19. huh­ti­kuu­ta Kroa­tian riip­pu­mat­to­muu­den Us­taša-liik­keen hal­lin­nas­sa.

YLLÄ: Py­hän kreik­ka­lai­sen lai­vu­een merk­ki; lai­vue kuu­lui 1942 pe­rus­tet­tuun Sas:ään, ja se te­ki is­ku­ja sak­sa­lais­ten mie­hit­tä­mäs­sä Krei­kas­sa.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.