Kom­man­dois­kut: Nor­jas­ta St. Nazai­reen

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Churc­hill mää­rä­si ke­säl­lä 1940 pe­rus­tet­ta­vak­si pie­niä yk­si­köi­tä, jot­ka te­ki­si­vät is­ku­ja vi­hol­li­sen ran­ni­koil­la Eu­roo­pas­sa. 11 en­sim­mäis­tä pa­tal­joo­nan suu­ruis­ta ryh­mää sa­not­tiin kom­man­do­ryh­mik­si, ja kus­sa­kin ryh­mäs­sä oli 500 huip­pu­kou­lu­tet­tua mies­tä. Hei­dän teh­tä­vän­sä oli mur­tau­tua Sak­san hal­lit­se­mal­le ran­ni­kol­le ja suo­rit­taa pai­kal­lis­ta sa­bo­taa­sia tai tär­ke­ää tie­dus­te­lua. Kom­man­do­ryh­mä 2:sta tu­li myö­hem­min las­ku­var­jo­ryk­ment­ti. Brit­ti­lai­vas­ton up­see­ri, ken­raa­li­luut­nant­ti Alan Bour­ne ni­mi­tet­tiin näi­den ope­raa­tioi­den joh­toon, mut­ta hä­net kor­vat­tiin pian ami­raa­li Ro­ger Keye­sil­lä. En­sim­mäi­set teh­tä­vät oli­vat pie­nem­piä is­ku­ja ke­sä- ja hei­nä­kuus­sa 1940, mut­ta 1941 ryh­män vah­vuus oli riit­tä­vä val­mis­te­le­maan kun­nian­hi­moi­sem­pia pro­jek­te­ja.

On­nis­tu­neim­mat teh­tä­vät suo­ri­tet­tiin Lo­foo­teil­la 4. maa­lis­kuu­ta ja 26. jou­lu­kuu­ta 1941. En­sim­mäi­ses­sä han­kit­tiin tär­ke­ää tie­toa, jo­ka oli mu­ka­na mur­ret­taes­sa Sak­san lai­vas­ton Enig­ma-koo­dia. Toinen oli tar­koi­tet­tu har­hau­tus­ma­nöö­ve­rik­si Måløy­hin 27. jou­lu­kuu­ta teh­tä­vän is­kun ai­ka­na. Ryh­mä kom­man- do­so­ti­lai­ta tu­ho­si so­ti­las­ka­lus­toa, vies­tin­täyh­teyk­siä ja lai­vo­ja ja ot­ti van­gik­si 100 sak­sa­lais­ta. Is­kus­sa me­net­ti va­li­tet­ta­vas­ti hen­ken­sä 19 so­ti­las­ta.

Seu­raa­vak­si suun­ni­tel­tiin suu­rem­mat ja tär­keäm­mät is­kut Rans­kan ran­ni­kol­le Bru­ne­va­lis­sa ja St. Nazai­res­sa. Mo­lem­mat to­teu­tet­tiin koor­di­noi­tu­jen ope­raa­tioi­den uu­den neu­vo­nan­ta­jan, lor­di Lo­uis Mount­bat­te­nin, joh­dol­la. En­sim­mäi­ses­sä mai­hin­nousus­sa hel­mi­kuun 27. ja 28. päi­vien vä­li­se­nä yö­nä va­ras­tet­tai­siin uu­den sak­sa­lai­sen Würz­burg-tut­kan ka­lus­toa; si­tä käy­tet­tiin oh­jaa­maan hä­vit­tä­jiä brit- tien öi­siä pom­mi­tus­len­to­ja vas­taan.

Bru­ne­val si­jait­see rans­ka­lai­sen Le Hav­ren sa­ta­ma­kau­pun­gin lä­hel­lä, ja is­ku to­teu­tet­tiin las­ku­var­jo­yk­si­köl­lä, jo­ka val­ta­si sak­sa­lais­ten tu­ki­koh­dan, ot­ti tut­kan osia mu­kaan­sa ja pa­la­si Ka­naa­lin yli Bri­tan­ni­aan. Toinen is­ku rans­ka­lai­seen St. Nazai­ren sa­ta­ma­kau­pun­kiin oli suu­rem­pi ja pal­jon vaa­ral­li­sem­pi ope­raa­tio, jo­ka kuu­lui At­lan­tin tais­te­luun. Tais­te­lun huip­pu­koh­ta saa­vu­tet­tiin ke­säl­lä 1942.

At­lan­tin ran­ni­kol­la si­jait­se­vas­sa St. Nazai­res­sa

oli ai­noa tais­te­lu­lai­va Tir­pitzil­le riit­tä­vän suu­ri kui­va­te­lak­ka. Tir­pitzin pe­lät­tiin käyt­tä­vän si­tä tu­ki­koh­ta­na is­kuil­le liit­tou­tu­nei­den kaup­pa­lai­voi­hin. Ame­rik­ka­lais­val­mis­tei­nen hä­vit­tä­jä HMS Camp­bel­town pää­tyi brit­ti­lai­vas­ton käyt­töön De­stro­yers for Ba­ses -so­pi­muk­sen poh­jal­ta syys­kuus­sa 1940. Sen keu­laan oli las­tat­tu ton­neit­tain vi­ri­tet­ty­jä sy­vyys­pom­me­ja, ja maa­lis­kuun 27. ja 28. päi­vän vä­li­se­nä yö­nä se ajoi si­sään rans­ka­lais­sa­ta­maan. Sak­sa­lais­ta tor­pe­do­ve­net­tä muis­tut­ta­vak­si muu­tet­tua lai­vaa ei tun­nis­tet­tu vi­hol­li­sek­si, ja se pää­si tör­mää­mään te­la­kan suo­ja­port­tei­hin. 268 kom­man­do­so­ti­las­ta hyök­kä­si te­la­kal­le ja tu­ho­si lait­tei­ta. Aluk­sen vii­si ton­nia sy­vyys­pom­me­ja rä­jäh­ti­vät seu­raa­va­na päi­vä­nä, tu­ho­si­vat te­la­kan ja sur­ma­si­vat ne sak­sa­lai­set, jot­ka oli­vat nous­seet hä­vit­tä­jäl­le, se­kä kak­si van­gik­si jää­nyt­tä kom­man­do­so­ti­las­ta. He ei­vät ol­leet pal­jas­ta­neet tu­los­sa ole­vaa rä­jäh­dys­tä. Is­ku te­ki jouk­koi­hin suu­ren lo­ven – 611 osal­lis­tui, uh­re­ja oli 397, jois­ta 144 kuol­lut­ta – mut­ta vi­hol­li­sel­le ai­heu­te­tut va­hin­got oli­vat niin suu­ria, et­tä hyök­käys oli pe­rus­tel­tu.

Kom­man­do- ope­raa­tiot ei­vät ai­na on­nis­tu­neet yh­tä hy­vin, mut­ta niis­tä tu­li sään­nöl­li­nen osa brit­tien so­dan­käyn­tiä, hyö­dyl­li­nen tie­dus­te­lu­läh­de ja kas­va­van har­min ai­he Sak­san joh­dol­le. Ka­naa­li­saa­ril­le 3. lo­ka­kuu­ta 1942 teh­dyn is­kun jäl­keen, jos­sa kuo­li usei­ta si­dot­tu­ja sak­sa­lais­so­ti­lai­ta, Hit­ler mää­rä­si, et­tä jouk­ko liit­tou­tu­nei­den so­ta­van­ke­ja oli pi­det­tä­vä kä­si­rau­dois­sa. 18. lo­ka­kuu­ta hän an­toi käs­kyn, et­tei brit­ti­läi­siä kom­man­do- tai eri­kois­so­ti­lai­ta enää kä­si­tel­täi­si ta­val­li­si­na so­ta­van­kei­na, vaan hei­dät oli luo­vu­tet­ta­va Sak­san tur­val­li­suus­jou­koil­le kuu­lus­tel­ta­vak­si ja ran­gais­ta­vak­si. Kä­si­rau­dois­ta luo­vut­tiin brit­tien luo­vut­tua sak­sa­lais­van­kei­hin koh­dis­te­tuis­ta vas­ta­toi­mis­ta, mut­ta Hit­le­rin kom­man­do­käs­ky jäi voi­maan.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.