Vic­hyn hal­li­tuk­sen lop­pu: Ope­raa­tio Dra­goon

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Kun ope­raa­tio Over­lor­din suun­ni­tel­mat val­mis­tui­vat 1943, brit­tien ja ame­rik­ka­lais­ten esi­kun­ta­pääl­li­köt oli­vat päät­tä­neet, et­tä sa­man­ai­kai­ses­ti Over­lor­din kans­sa teh­täi­siin Ete­lä-rans­kas­sa toinen mai­hin­nousu koo­di­ni­mel­lä ope­raa­tio An­vil. Pää­tös teh­tiin Kai­ron kon­fe­rens­sis­sa mar­ras­kuus­sa 1943, mut­ta vuo­den 1944 en­sim­mäis­ten kuu­kausien ai­ka­na Ei­sen­hower vaa­ti, et­tä An­vil oli­si pe­rut­ta­va, jot­ta Nor­man­dian mai­hin­nousu­päi­vä­nä oli­si käy­tös­sä riit­tä­vä mää­rä aluk­sia. Liit­tou­tu­nei­den ko­men­ta­jat Ita­lias­sa vas­tus­ti­vat aja­tus­ta re­surs­sien erot­ta­mi­ses­ta Ita­lian so­ta­ret­kel­tä, jo­ka uh­ka­si jo py­säh­tyä. Vain Roo­se­velt pi­ti pään­sä kyl­mä­nä – vas­toin Churc­hil­lin toi­vet­ta, et­tä kaa­kos­sa ja Itä­val­taa vas­taan oli löy­det­tä­vä vaih­toeh­toi­nen hyök­käys­reit­ti, hän vaa­ti, et­tä ope­raa­tio oli to­teu­tet­ta­va suun­ni­tel­lus­ti.

Jou­kot ope­raa­tioon, jo­ka tul­tai­siin tun­te­maan ni­mel­lä Dra­goon, otet­tiin Ita­lias­ta. Vä­li­me­ren yli­ko­men­ta­jal­la oli brit­tien ken­raa­li Hen­ry Mait­land Wil­son, ken­raa­li­luut­nant­ti Alexan­der Patc­hin joh­ta­ma ame­rik­ka­lais­ten 7. ar­mei­ja ja Rans­kan ken­raa­li de Latt­re de Tas­sig­nyn joh­ta­ma ar­mei­ja B, ja nä­mä ja kaik­ki­aan 11 di­vi­sioo­naa va­lit­tiin teh­tä­vään. Taus­ta­tu­ke­na oli­si­vat suu­ret il­ma- ja me­ri­voi­mat.

Konflik­tin vas­ta­puo­lel­la oli 10 ken­raa­li Blas­kowitzin 19. ar­mei­jan di­vi­sioo­naa, mut­ta suu­rin osa niis­tä ei ol­lut ran­ni­kon lä­hel­lä. Ti­lan­net­ta pa­hen­si, et­tä di­vi­sioo­nis­ta vain yk­si, 11. pans­sa­ri­di­vi­sioo­na, oli en­si­luok­kai­nen yk­sik­kö. 887 so­ta­lai­van ja 1370 mai­hin­nousua­luk­sen tu­ke­mat mai­hin­nousi­jat oli­vat pai­kal­la 15. elo­kuu­ta 1944 ja koh­ta­si­vat aluk­si vain vä­hän vas­ta­rin­taa. Sak­sa­lai­set al­koi­vat it­se asias­sa ve­täy­tyä, kos­ka mah­dol­li­suu­det te­hok­kaa­seen puo­lus­tau­tu­mi­seen oli­vat huo­not. Rans­ka­lais­jou­kot, jot­ka ni­met­tiin 19. syys­kuu­ta uu­del­leen Rans­kan 1. ar­mei­jak­si, val­ta­si­vat Tou­lo­nin ja Mar­seil­len elo­kuun 28. päi­vään men­nes­sä. Ken­raa­li­ma­ju­ri Lucian Truscot­tin joh­ta­ma 7. ar­mei­jan 6. ar­mei­ja­kun­ta ajoi pa­ke­ne­vaa vi­hol­lis­ta ta­kaa Rhô­nen laak­sos­sa Ete­lä-rans­kas­sa – se ete­ni koh­ti Al­sace-lor­rai­nea.

Sen jäl­keen liit­tou­tu­nei­den ete­ne­mi­nen oli no­pe­aa: Ly­on oli va­paa 3. syys­kuu­ta, ja vain seit­se­män päi­vää myö­hem­min, 10. syys­kuu­ta, jou­kot oli­vat eh­ti­neet Di­jo­niin. Patc­hin ar­mei­ja koh­ta­si siel­lä yk­si­köi­tä ken­raa­li Pat­to­nin USA:N 3. ar­mei­jas­ta, jo­ka oli tul­lut luo­tees­ta. Rans­kan vas­ta­rin­ta­jou­kot oli­vat it­se asias­sa va­paut­ta­neet suu­ria osia alu­ees­ta teh­ty­ään osan­sa pa­ke­ne­vien sak­sa­lais­ten tu­hoa­mi­ses­sa. Blas­kowitz vält­ti kui­ten­kin tu­hoi­san an­san, ja sak­sa­lais­jou­kot oli­vat nyt eh­ti­neet Vos­ges'n alu­eel­le. Ete­län jou­kot yh­dis­tet­tiin Ei­sen­howe­rin ko­men­toon 15. syys­kuu­ta, min­kä jäl­keen ne oli­vat mu­ka­na muo­dos­ta­mas­sa 6.

ar­mei­ja­ryh­mää. Nii­den teh­tä­vä oli hyö­kä­tä Sak­saan. So­ta­ret­ki oli tä­hän men­nes­sä mak­sa­nut 4 000 rans­ka­lai­sen ja 2 700 ame­rik­ka­lai­sen so­ti­laan hen­gen, kun sak­sa­lai­sia oli van­git­tu yli 57 000. Se oli enem­män kuin Mont­go­me­ryn Fa­lai­sen mo­tis­sa elo­kuus­sa. Ei­sen­howe­ril­la oli nyt Mar­seil­les­sa suu­ri sa­ta­ma, jo­ta voi­tiin käyt­tää huol­lon ja so­ti­lai­den kul­je­tuk­siin hyök­käyk­sen seu­raa­vaa vai­het­ta var­ten: ete­ne­mi­seen Sak­saan.

Ete­lä-rans­kan val­taus myös jou­dut­ti Vic­hyn hal­li­tuk­sen vii­mei­siä päi­viä. En­nen ke­sä­kuu­kausia 1944 ryk­men­tin val­tao­sa oli rans­ka­lai­sia fa­sis­te­ja, jot­ka tu­ki­vat sak­sa­lai­sia, ja hei­tä joh­ti Pier­re La­val. No, 19. elo­kuu­ta Vic­hyn hal­li­tuk­sen joh­ta­ja, mar­salk­ka Pétain, ero­si. Sak­san jou­kot kul­jet­ti­vat hä­net no­peas­ti pois; en­sin Bel­for­tiin, sit­ten Sig­ma­rin­ge­niin. Huh­ti­kuus­sa 1945 Pétain sai lu­van mat­kus­taa Sveit­siin, mut­ta hän il­moit­ti­kin pa­laa­van­sa va­paa­eh­toi­ses­ti Rans­kaan. Hä­net ase­tet­tiin syyt­tee­seen ja tuo­mit­tiin kuo­le­maan (tuo­mio muu­tet­tiin myö­hem­min elin­kau­ti­sek­si van­keu­dek­si). La­val seu­ra­si Pé­tai­nia Bel­for­tiin ja Sig­ma­rin­ge­niin muun Vic­hyn hal­li­tuk­sen mu­ka­na, mut­ta hä­net van­git­tiin hei­nä­kuus­sa 1945. Hä­net­kin tuo­mit­tiin lo­pul­ta kuo­le­maan maan­pe­tok­ses­ta ja te­loi­tet­tiin.

Rans­kaa joh­ti nyt ken­raa­li de Gaul­len Rans­kan kan­sal­li­sen va­pau­tuk­sen ko­mi­tea, jos­ta tu­li maan vä­liai­kais­hal­li­tus. Kol­mat­ta ta­sa­val­taa, jon­ka Vic­hyn hal­li­tus oli kor­van­nut 1940, ei pa­lau­tet­tu. Sen si­jaan 1946 pää­tet­tiin uu­den ta­sa­val­ta­lai­sen pe­rus­tus­lain aset­ta­mi­ses­ta Rans­kan nel­jän­nel­le ta­sa­val­lal­le. Se oli tu­los­ta vaa­leis­ta, jot­ka pi­det­tiin lo­ka­kuus­sa 1945 – tu­lok­set an­toi­vat murs­kaa­van tuen va­sem­mis­to­puo­lueil­le ja sa­mal­la pe­rin­nöl­le, jo­ka oli jäl­jel­lä vas­ta­rin­nas­ta sak­sa­lais­mie­hit­tä­jiä ja Vic­hyn hal­li­tus­ta koh­taan.

ALLA: Liit­tou­tu­nei­den jou­kot ja ame­rik­ka­lais­ten 7. ar­mei­jan pans­sa­ri­vau­nut nouse­vat mai­hin Rans­kan ete­lä­ran­ni­kol­la 15. elo­kuu­ta 1944. Ku­va otet­tu pai­kas­sa Tou­lo­nin ja Can­ne­sin vä­lil­lä ope­raa­tio Dra­goo­nin al­ku­vai­hees­sa. Mai­hin­nousi­jat koh­ta­si­vat vä­hän vast

YLLÄ: Brit­tien pää­mi­nis­te­ri Wins­ton Churc­hill hä­vit­tä­jä HMS Kim­ber­leyl­lä – hä­nel­lä on nä­ky­mä liit­tou­tu­nei­den mai­hin­nousuun Ete­lä-rans­kas­sa 15. elo­kuu­ta 1944. Ran­ni­kon pom­mi­tus oli niin ra­jua, et­tä sak­sa­lais­ten oli luo­vu­tet­ta­va no­peas­ti. Churc­hill pi­ti sik

OI­KEAL­LA: Rans­kan 1. ar­mei­jan merk­ki. YLLÄ: C-47-kul­je­tus­ko­ne pu­dot­taa tu­hat­mää­rin 12. las­ku­var­jo­di­vi­sioo­nan so­ti­lai­ta 15. elo­kuu­ta 1944. En­sim­mäi­sen las­ku­var­jo­ryh­män so­ti­laat pu­do­tet­tiin var­hain aa­mul­la Can­ne­sin län­si­puo­lel­le tu­ke­maan mai­hin­nousua ran­nal

ALLA: Va­paan Rans­kan ar­mei­ja B:n so­ti­lai­den mie­hit­tä­mä Sher­man-tank­ki Mar­seil­len sa­ta­ma­kau­pun­gis­sa 29. elo­kuu­ta 1944. Rans­kan jou­kot oli­vat val­lan­neet kau­pun­gin päi­vää ai­kai­sem­min. Vaik­ka Hit­ler oli va­lin­nut Mar­seil­len ja Tou­lo­nin "lin­noi­tus­kau­pun­geik­si",

YLLÄ: Va­paan Rans­kan jou­kot te­loit­ta­vat Vic­hyn hal­lin­non jä­se­niä Gre­nob­les­sa 2. syys­kuu­ta 1944. Va­pau­tus­ta seu­ran­nei­na viik­koi­na te­loi­tet­tiin tu­han­sia rans­ka­lai­sia, jot­ka oli­vat teh­neet yh­teis­työ­tä Vic­hyn hal­lin­non kans­sa.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.