Lei­rien va­pau­tus

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Liit­tou­tu­nei­den aloit­taes­sa ete­ne­mi­sen koh­ti Sak­san pää­kau­pun­kia, al­koi­vat myös pal­jas­tua sel­keät to­dis­teet Hit­le­rin hal­lin­non jul­muuk­sis­ta. Po­liit­ti­sia van­ke­ja oli mo­nis­ta kan­san­ryh­mis­tä: oli ns. aso­si­aa­li­sia ( kul­ku­rit, työt­tö­mät, ho­mo­sek­su­aa­lit, ri­kok­se­nuusi­jat jne.), ro­ma­nit ja Eu­roo­pan juu­ta­lai­set. Kaik­ki nä­mä ihmiset oli kul­je­tet­tu jol­le­kin eri­tyyp­pi­sis­tä lei­reis­tä. Eu­roo­pas­sa oli 20 suur­ta kes­ki­tys­lei­riä vuon­na 1944, se­kä 165 ala­lei­riä. Van­kien edel­ly­tet­tiin te­ke­vän työ­tä ras­kais­sa olois­sa. Kuol­lei­suus oli us­ko­mat­to­man kor­kea, ei vain tar­koi­tuk­sel­li­sen mur­haa­mi­sen vuok­si, vaan myös sai­rauk­sien ja ali­ra­vit­se­muk­sen. Li­säk­si oli seit­se­män tu­hoa­mis­lei­riä, jois­sa juu­ta­lai­set ja muut van­git lä­he­tet­tiin yk­sin­ker­tai­ses­ti kuo­le­maan – kaa­su­kam­mioi­ta ja kre­ma­to­rioi­ta asen­net­tiin näil­le lei­reil­le: Maj­da­nek, Chełm­no, Belzec, So­bi­bor, Treb­lin­ka Auschwitz-bir­ke­nau (yli­voi­mai­ses­ti suu­rin), se­kä pie­nem­pään lei­riin Ma­ly Trasts­ja­net­sis­sä. Lei­reil­lä kuo­li ai­na­kin 3,5 mil­joo­naa ih­mis­tä. Maj­da­nek ja Auschwitz toi­mi­vat myös kes­ki­tys­lei­rei­nä.

Nä­mä kak­si, Maj­da­nek ja Auschwitz, oli­vat en­sim­mäi­set suu­ret lei­rit, jot­ka va­pau­tet­tiin – mo­lem­mat löy­si pu­na-ar­mei­ja mars­sies­saan Puo­lan hal­ki. Maj­da­ne­kis­sa hei­nä­kuus­sa 1944 neu­vos­toar­mei­ja löy­si 1000 luu­ran­gon­lai­haa van­kia ja va­ras­to­ja täyn­nä hiuk­sia, mat­ka­lauk­ku­ja, vaat­tei­ta ja las­ten le­lu­ja. Auschwitz-bir­ke­nau, puo­lik­si or­ja­työ­lei­ri, puo­lik­si tu­hoa­mis­lei­ri, val­lat­tiin 27. tam­mi­kuu­ta 1945. Mo­net van­git oli pa­ko­tet­tu läh­te­mään lei­ris­tä kym­me­nen päi­vää ai­kai­sem­min yh­del­le mo­nis­ta "kuo­le­man­mars­seis­ta", joi­ta to­teu­tet­tiin so­dan vii­mei­si­nä kuu­kausi­na. Neu­vos­to­liit­to­lai­set löy­si­vät pää­lei­ris­tä noin 3 000 van­kia, jois­ta mo­net oli­vat lä­hel­lä kuo­le­maa. He löy­si­vät myös li­sä­to­dis­tei­ta sak­sa­lais­ten häi­käi­le­mät­tö­myy­des­tä – va­ras­ton, jos­sa oli 380 000 mies­ten pu­kua, 836 000 nais­ten tak­kia ja mek­koa ja 7,7 ton­nia ih­mis­ten hiuk­sia val­miik­si pa­kat­tu­na kul­je­tus­ta var­ten. Muut to­dis­teet jouk­ko­mur­his­ta

oli kui­ten­kin tu­hot­tu, ja kre­ma­to­riot oli rä­jäy­tet­ty sä­pä­leik­si. Lei­rin pa­him­mat jul­muu­det tu­li­vat sik­si tie­toon nii­den neu­vos­to­so­ti­lai­den kaut­ta, joi­ta oli pi­det­ty siel­lä van­kei­na. Hei­tä kuu­lus­te­li SMERŠ, val­tion sa­lai­nen po­lii­si­jär­jes­tö, sa­mois­sa ra­ken­nuk­sis­sa, jois­sa he oli­vat ol­leet van­kei­na vain tun­te­ja ai­em­min. Neu­vos­to­lii­ton val­lan­pi­tä­jät oli­vat pääs­tä­neet yk­sit­täi­siä ul­ko­mai­den edus­ta­jia vie­rai­le­maan Maj­da­ne­kis­sa, mut­ta Auschwitzin va­paut­ta­mi­ses­ta il­moi­tet­tiin vas­ta 7. tou­ko­kuu­ta sak­sa­lais­ten an­tau­tu­mi­sen jäl­keen.

Län­nes­tä ei löy­det­ty yh­tään tu­hoa­mis­lei­riä, lä­hin­nä kos­ka ne oli ra­ken­net­tu mie­hi­te­tyil­le alueil­le Puo­las­sa ja Val­ko-ve­nä­jäl­lä. Brit­ti­ja ame­rik­ka­lais­jou­kot löy­si­vät sen si­jaan kes­ki­tys­lei­re­jä, joi­den olo­suh­teet oli­vat ää­rim­mäi­sen huo­not huh­ti­kuun 1945 alus­sa. Ruo­an, hy­gie­nian ja lää­kin­tä­huol­lon puu­te ja var­ti­joi­den vä­ki­val­ta loi­vat olo­suh­teet, jois­sa kuo­li val­ta­via mää­riä ih­mi­siä. Sak­san ra­jo­jen ku­tis­tues­sa yhä enem­män tu­han­sia van­ke­ja lä­he­tet­tiin yli­täy­sil­tä lei­reil­tä niil­le har­voil­le, jot­ka oli­vat yhä sak­sa­lais­ten alu­eel­la. Nä­mä siir­too­pe­raa­tiot joh­ti­vat muser­ta­viin nä­kyi­hin, jot­ka brit­tien 8. ar­mei­ja­ryh­mä löy­si Ber­gen-bel­se­nis­tä Luo­teis-sak­sas­ta 15. huh­ti­kuu­ta 1945. Lei­ril­lä oli ol­lut 15 000 van­kia jou­lu­kuus­sa 1944, mut­ta huh­ti­kuu­hun men­nes­sä lu­ku­mää­rä oli ko­hon­nut 40 000 ja 50 000 vä­lil­le – mo­net van­geis­ta oli­vat juu­ta­lai­sia, jot­ka oli­vat kä­vel­leet jal­kai­sin lei­reil­tä kau­em­pa­na idäs­sä. Ruu­mis­ka­sois­ta ja sy­väl­le pai­nu­nein sil­min kat­se­le­vis­ta kuih­tu­neis­ta van­geis­ta tu­li sak­sa­lais­ten ri­kos­ten sym­bo­li, ja sel­lai­sia ku­via lä­he­tet­tiin län­ti­siin sa­no­ma­leh­tiin va­pau­tuk­sen jäl­keen.

Ber­gen-bel­se­nin van­ke­ja kuo­li jou­koit­tain vie­lä va­pau­tuk­sen jäl­keen­kin. Lei­reil­lä oli rai­von­nut pu­na­tau­ti, ja kaik­ki­aan 40 000 van­gis­ta kuo­li 14 000. Sak­sa­lai­sia lei­rien lä­hei­syy­des­sä asu­nei­ta si­vii­le­jä vie­tiin kat­so­maan lei­re­jä 24. huh­ti­kuu­ta 1945, en­nen kuin brit­tiar­mei­ja polt­ti ne ke­sä­kuus­sa. Ame­rik­ka­lai­set va­paut­ti­vat Dac­haun lei­rin kau­em­pa­na ete­läs­sä 29. huh­ti­kuu­ta. Lei­ria­lu­eel­le saa­pu­vat ame­rik­ka­lai­set 45. di­vi­sioo­nan yk­si­köt löy­si­vät 39 rau­ta­tie­vau­nua kat­toon as­ti täyn­nä mä­tä­ne­viä ruu­mii­ta. So­ti­lai­den lä­hes­tyes­sä it­se lei­riä Ss-var­ti­jat am­pui­vat hei­tä. Ei kes­tä­nyt kau­an, en­nen kuin van­git oli­vat hyö­kän­neet var­ti­joi­den kimp­puun ja tap­pa­neet hei­dät. Dac­haus­ta löy­tyi kaik­ki­aan 70 000 van­kia. Lei­rien va­paut­ta­mi­nen he­rät­ti vi­haa ja kau­hua pai­kal­le en­sim­mäi­si­nä tul­leis­sa so­ti­lais­sa, mut­ta kes­ti vuo­sia, en­nen kuin syyl­li­set oli ase­tet­tu syyt­tee­seen ja tuo­mit­tu.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.