Ber­lii­nin tais­te­lu

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

Neu­vos­toar­mei­ja oli mas­sii­vi­sen Veik­se­lin– Ode­rin- ope­raa­tion lo­pus­sa vain 65 km pääs­sä Ber­lii­nis­tä hel­mi­kuun alus­sa 1945. Mut­ta vas­ta edel­li­ses­sä mar­ras­kuus­sa suun­ni­tel­tua ete­ne­mis­tä pää­kau­pun­kia koh­ti oli vii­vy­tet­tä­vä, kos­ka suu­ret sak­sa­lais­mo­tit Kö­nigs­ber­gis­sä, Wroclawis­sa, Poz­nańis­sa ja Kü­stri­nin lin­noi­tuk­ses­sa her­mos­tut­ti­vat Sta­li­nia. Pom­me­ris­sa kau­em­pa­na poh­joi­ses­sa oli ha­ja­nai­sia sak­sa­lai­sia yk­si­köi­tä Veik­se­lin ar­mei­ja­ryh­mäs­tä, jo­ta Ss-pääl­lik­kö Hein­rich Himm­ler joh­ti ly­hyen ai­kaa. Sta­lin oli myös epä­var­ma län­ti­sis­tä liit­to­lai­sis­taan, jot­ka oli­vat par­hail­laan tun­keu­tu­mas­sa Sak­saan län­nes­tä. Hän kui­ten­kin rau­hoit­tui, kun Ei­sen­hower maa­lis­kuus­sa vih­doin ker­toi hä­nel­le, et­tä he oli­vat mat­kal­la kaak­koon ja poh­joi­seen. Pu­naar­mei­ja sai­si Ber­lii­nin.

Sak­san vii­mei­set lin­nak­keet heik­ke­ni­vät vä­hi­tel­len hel­mi-maa­lis­kuus­sa, mut­ta Kü­stri­nin lin­noi­tus, jo­ta ken­raa­li Tšui­kov pii­rit­ti 8. kaar­ti­nar­mei­jal­laan, val­lat­tiin vas­ta 29. maa­lis­kuu­ta. Ro­kos­sovs­kin 2. Val­ko-ve­nä­jän ar­mei­ja­ryh­mä pää­si Gdańs­kiin Itä­me­ren ran­nal­la vain päi­vän myö­hem­min. Vii­mei­sen ope­raa­tion Ber­lii­nis­sä suun­nit­te­lu al­koi maa­lis­kuun puo­li­vä­lis­sä. Sta­lin ha­lusi vii­mei­ses­tä hyök­käyk­ses­tä täy­del­lis­tä me­nes­tys­tä, kos­ka kaik­ki ta­pah­tui­si mui­den liit­tou­tu­nei­den täy­den huo­mion koh­tee­na. Yli mil­joo­na mies­tä 29 ar­mei­jas­sa tu­ke­naan 3 155 ja 7 500 len­to­ko­net­ta ko­koon­tui puo­liym­py­räk­si Sak­san pää­kau­pun­gin ym­pä­ril­le. Hei­tä vas­tas­sa oli­vat kes­kus­tan ar­mei­ja­ryh­mä, jo­ta joh­ti nyt ken­raa­li

Fer­di­nand Schrö­der, ja Veik­se­lin ar­mei­ja­ryh­mä, jo­ta joh­ti ken­raa­li Gott­hard Hein­rici – yh­teen­sä noin mil­joo­na so­ti­las­ta, jois­ta mo­net oli­vat hil­jat­tain vas­ta­pe­rus­te­tuis­ta Volkss­turm-jou­kois­ta vär­vät­ty­jä. He oli­vat lä­hin­nä iäk­käi­tä mie­hiä ja nuo­ria poi­kia. Hei­tä tu­ki 1 519 pans­sa­ri­vau­nua ja muu­ta­ma len­to­ko­ne.

Tais­te­lusuun­ni­tel­ma pe­rus­tui sil­le, et­tä Žu­ko­vin 1. Val­koVe­nä­jän ar­mei­ja­ryh­mä te­ki­si rin­ta­ma­hyök­käyk­sen Ber­lii­niin. Jou­kot ete­ni­si­vät See­lowin kuk­ku­loi­den yli, ja toinen, si­vuar­mei­ja, ete­ni­si län­teen ja saar­tai­si kau­pun­gin. Ete­läs­sä Ko­ne­vin 1. Uk­rai­nan ar­mei­ja­ryh­mä, jo­ka oli juu­ri käy­nyt ku­lut­ta­vaa sota Slee­sias­sa, hyök­käi­si El­bel­le käs­ky­nä liik­kua tar­vit­taes­sa poh­joi­seen koh­ti Žu­ko­via. Poh­joi­ses­sa Ro­kos­sovs­kin teh­tä­vä oli­si sel­vit­tää vii­mei­nen sak­sa­lais­vas­ta­rin­ta Žu­ko­vin si­vus­tan var­mis­ta­mi­sek­si. Sta­lin kut­sui ko­men­ta­jan­sa kool­le 1. huh­ti­kuu­ta ja ky­syi: "No, ku­ka teis­tä ot­taa Ber­lii­nin?" Vaik­ka val­lit­si yk­si­mie­li­syys, et­tä kun­nian ot­tai­si Žu­kov, Sta­lin jät­ti mah­dol­li­suu­den avoi­mek­si, mi­kä­li tais­te­lu­ti­lan­ne muut­tui­si.

Ti­lan­teen ke­hit­tyes­sä kä­vi sel­väk­si, et­tä Ko­nev saat­tai­si ohit­taa Žu­ko­vin. Hyök­käys See­lowin kuk­ku­loil­la osoit­tau­tui ni­mit­täin neu­vos­to­jouk­ko­jen val­ta­vas­ta yli­voi­mas­ta huo­li­mat­ta yh­dek­si Žu­ko­vin har­vois­ta epä­on­nis­tu­neis­ta ope­raa­tiois­ta. Hän lä­het­ti jouk­kon­sa ete­ne­mään aa­mul­la 16. huh­ti­kuu­ta to­teut­taak­seen suo­ran hyök­käyk­sen kuk­ku­loil­le. Ti­la oli kui­ten­kin ah­das, ja hy­vin suo­jau­tu­neet sak­sa­lai­set pom­mit­ti­vat neu­vos­to­jouk­ko­ja. Hei­dät yl­lät­ti li­säk­si soi­nen maas­to ja hei­dän omien va­lon­heit­tä­jien­sä hei­jas­tuk­set sa­vui­sel­la alu­eel­la. Kuk­ku­loi­den puh­dis­ta­mi­nen kes­ti yli kak­si päi­vää, ja pian sen jäl­keen löy­tyi kol­mas puo­lus­tus­vyö­hy­ke edel­lis­ten ta­kaa. Tšui­ko­vin ar­mei­jan en­sim­mäi­set jou­kot saa­vut­ti­vat Ber­lii­nin itäi­set esi­kau­pun­git vas­ta 20. huh­ti­kuu­ta ja aloit­ti­vat no­peas­ti kau­pun­gin kes­kus­tan pom­mi­tuk­sen. Kau­pun­gin poh­jois­puo­lel­la Hein­ricin Veik­se­lin ar­mei­ja­ryh­män jään­nök­set lu­his­tui­vat, ja Žu­ko­vin ar­mei­jat sul­ki­vat saar­ros­ren­kaan Ber­lii­nin ym­pä­ril­lä.

Žu­ko­vin yk­si­köt ylit­ti­vät Spree­joen kau­pun­gin kes­kus­tan lä­hel­lä aa­mul­la 25. huh­ti­kuu­ta. Kun Tšui­ko­vin ar­mei­ja lä­hes­tyi Sc­hö­ne­fel­din len­to­kent­tää, hei­tä vas­tas­sa oli sak­sa­lais­ten li­säk­si yk­si­köi­tä Ko­ne­vin 3. pans­sa­riar­mei­jas­ta. Tšui­kov oli eh­kä uu­ras­ta­nut pääs­täk­seen pää­kau­pun­kiin, mut­ta Ko­ne­vin jou­kot oli­vat rai­van­neet tien­sä Itä-sak­san lä­pi Sach­se­niin suh­teel­li­sen vai­vat­to­mas­ti, jo­ten Ko­nev pys­tyi lä­het­tä­mään osan yk­si­köis­tään poh­joi­seen, jol­loin Ber­lii­niin hyö­kät­tiin myös ete­läs­tä. Tšui­kov ot­ti en­si­koh­taa­mi­sen jäl­keen no­peas­ti kurs­sin koh­ti Ber­lii­nin kes­kus­taa suo­raan Ko­ne­vin jouk­ko­jen ohi - Ko­nev an­toi Tšui­ko­vin vie­dä kun­nian. Tšui­kov aloit­ti 29. huh­ti­kuu­ta hyök­käyk­sen Tier­gar­te­niin hal­lin­to­vyö­hyk­keen län­si­puo­lel­la, ja en­sim­mäi­set neu­vos­to­jou­kot hyök­kä­si­vät Val­tio­päi­vä­ta­loon 30. huh­ti­kuu­ta. Sak­san pai­koi­tel­len fa­naat­ti­nen ja murs­kaa­va vas­ta­rin­ta mu­re­ni nyt. Sak­sa­lai­nen va­rus­kun­ta an­tau­tui kak­si päi­vää myö­hem­min. Vii­mei­nen tais­te­lu kau­pun­gis­ta mak­soi neu­vos­to­jou­koil­le 78 000 hen­keä; Sak­san tap­pioi­ta on ai­na ol­lut vai­kea las­kea, mut­ta sen ar­vioi­daan nouse­van sa­toi­hin­tu­han­siin, ja tä­mä vain so­dan vii­mei­si­nä viik­koi­na.

YLLÄ: Kuol­lut sak­sa­lais­so­ti­las ma­kaa tien­pien­ta­reel­la Ber­lii­nin tais­te­lus­sa huh­ti­kuun lo­pus­sa 1945. Sak­san jou­koil­la oli hei­kos­ti re­surs­se­ja puo­lus­tus­tais­te­luun, mut­ta neu­vos­to­jou­kot kär­si­vät suu­ria tap­pioi­ta.

VA­SEM­MAL­LA: Sak­sa­lais­ten kra­naa­tin­hei­tin­komp­pa­nia suo­jau­tuu 3. huh­ti­kuu­ta See­lowin kuk­ku­loil­la Ode­rin lä­hel­lä. So­ti­laat odot­ta­vat jouk­ko­ja neu­vos­to­liit­to­lais­ten sil­lan­pää­ase­mas­ta, ja heil­lä on Panzer­faust-pans­sa­ri­tor­jun­taa­se tank­kien tu­hoa­mi­sek­si. Hyök­käy

YLLÄ: Volkss­turm­gewehr Vg-1-5-ki­vää­ri, jol­lai­sia Volkss­turm-mi­lii­si käyt­ti.

Puo­lus­tus­lin­ja Etu­lin­jat päi­väyk­si­neen Ber­lii­ni, 16.–2.5.1945

ALLA: Sak­sa­lai­set so­ta­van­git mars­si­vat Bran­den­bur­gin por­tin lä­pi ja JS-II­pans­sa­ri­vau­nun ohi mat­kal­la so­ta­van­keu­teen 2. tou­ko­kuu­ta 1945. Vii­mei­set van­git pa­la­si­vat Sak­saan 1955.

ALLA: Iva­no­vin neu­vos­to­ju­lis­te hy­myi­le­väs­tä pu­na-ar­mei­jan so­ti­laas­ta. Teks­tis­sä sa­no­taan: "Nos­ta voi­ton lip­pu". Pu­na-ar­mei­ja koh­te­li Ber­lii­niä ty­lys­ti, ku­ten mui­ta­kin kau­pun­ke­ja: Noin 100 000 sak­sa­lai­sen nai­sen ar­vioi­daan tul­leen rais­ka­tuk­si.

ALLA: Neu­vos­to­liit­to­lai­set Js-ii-pans­sa­ri­vau­nut vyö­ry­vät Ber­lii­nin kes­kus­taan 2. tou­ko­kuu­ta 1945. Taus­tal­la lie­huu pu­na­lip­pu Val­tio­päi­vä­ta­lon yllä. Etua­lan pans­sa­ri­vau­nuun on kir­joi­tet­tu ni­mi "Tyt­töys­tä­vä tais­te­lus­sa".

ALLA: Tur­kes­ta­ni­lais­ten va­paa­eh­tois­ten kan­ta­ma hi­ha­merk­ki.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.