Voit­to Ita­lias­sa

Toinen maailmaansota - - Sisältö -

An­ka­raan tal­vi­sää­hän ja epä­ta­sai­seen re­surs­si­ja­koon py­säh­ty­nyt Ita­lian so­ta­ret­ki käyn­nis­tyi uu­del­leen ke­vääl­lä 1945. Liit­tou­tu­neil­la oli 17 hy­vin­va­rus­tel­tua di­vi­sioo­naa (Iso-bri­tan­nias­ta, Usa:sta, Puo­las­ta, Bra­si­lias­ta, Ete­lä-af­ri­kas­ta ja Uu­des­ta-see­lan­nis­ta), ja niil­lä oli apu­naan huo­mat­ta­va il­ma­tu­ki. Ken­raa­lie­vers­ti von Vie­ting­hof­fin maa­lis­kuus­sa kor­van­neel­la Kes­sel­rin­gil­lä oli 23 di­vi­sioo­naa, jois­ta suu­rin osa oli mer­kit­tä­väs­ti hei­ken­ty­nei­tä. Kus­sa­kin sak­sa­lai­ses­sa di­vi­sioo­nas­sa oli kes­ki­mää­rin vain 1 700 so­ti­las­ta; il­ma­tu­ki puut­tui lä­hes täy­sin; ei­kä nii­den mar­salk­ka Grazia­nin Li­gu­rian vii­mei­sil­tä fa­sis­ti­jou­koil­ta saa­ma tu­ki ol­lut riit­tä­vää.

Alexan­der suun­nit­te­li suo­ran hyök­käyk­sen ak­se­li­val­to­jen kaa­ta­mi­sek­si. Ope­raa­tio Gra­pes­ho­tin ta­voi­te oli mo­tit­taa sak­sa­lais­ten 14. ja 10. ar­mei­jat Po­joen ete­lä­puo­lel­la. Liit­tou­tu­nei­den il­ma­voi­mat oli­vat jo tu­hon­neet lä­hes kaik­ki alu­een sil­lat. Ame­rik­ka­lais­ten 5. ar­mei­ja hyök­käi­si län­nes­sä Bo­log­naan ja ete­ni­si sit­ten län­teen, ja brit­tien ken­raa­li­luut­nant­ti Mcgre­go­ryn joh­ta­ma 8. ar­mei­ja mur­tau­tui­si ran­ni­kol­la lä­pi au­kos­ta Ar­gen­tas­sa ja jat­kai­si län­teen. Pie­nem­pien val­mis­ta­vien ope­raa­tioi­den jäl­keen ope­raa­tio käyn­nis­tyi 9. huh­ti­kuu­ta. Ras­kai­den pom­mi­ko­nei­den aal­lot, joi­ta seu­ra­si 200 kes­ki­ras­kas­ta pom­mi­ko­net­ta

ja 500 hä­vit­tä­jää, hyök­kä­si Sak­san puo­lus­tus­lin­jaa vas­taan. Se oli jo psyyk­ki­ses­ti mur­tu­nut, ja kun sak­sa­lais­ten ko­men­ta­ja vie­lä yrit­ti sa­laa neu­vo­tel­la ase­le­vos­ta, Sak­san puo­lus­tus ro­mah­ti. Ag­ne­ta oli val­lat­tu 17. huh­ti­kuu­ta, ja reit­ti län­teen ja myös poh­joi­seen oli au­ki.

Ame­rik­ka­lais­ten 5. ar­mei­ja to­teut­ti osan­sa hyök­käyk­ses­tä 14. huh­ti­kuu­ta ete­ne­mäl­lä no­peas­ti vuo­ris­toa­lu­een lä­pi ja oli 20. huh­ti­kuu­ta saa­pu­nut Bo­log­nan lai­ta­mil­le. Hit­ler oli kiel­tä­nyt von Vie­ting­ho­fia pe­rään­ty­mäs­tä, ja sak­sa­lai­sia jäi kas­va­vas­sa mää­rin van­geik­si, kun liit­tou­tu­nei­den ar­mei­joi­den pii­ri­tys Bo­log­nas­sa ki­ris­tyi. Ne oli­vat koh­dan­neet 25. huh­ti­kuu­ta Fi­na­le Emi­lias­sa. Po­joen laak­so osoit­tau­tui pal­jon mut­kat­to­mam­mak­si tais­te­lu­ken­täk­si, ja ame­rik­ka­lais­ten 5. ar­mei­ja ete­ni juu­ri­kaan vas­ta­rin­taa koh­taa­mat­ta Ve­ro­naan jo 26. huh­ti­kuu­ta. Siel­tä oli vain ly­hyt mat­ka Mi­la­noon län­nes­sä. Kah­dek­sas ar­mei­ja liik­kui puo­les­taan no­peas­ti poh­joi­seen. Se ylit­ti Pon vas­ta­rin­taa koh­taa­mat­ta 24. huh­ti­kuu­ta, va­paut­ti Ve­net­sian 29. huh­ti­kuu­ta ja saa­pui Tries­teen 2. tou­ko­kuu­ta. He tu­li­vat hie­man Ti­ton jouk­ko­jen jäl­keen. Sak­sa­lais­ten de­le­gaa­tio saa­pui Alexan­de­rin pää­ma­jaan Ca­ser­tas­sa 28. huh­ti­kuu­ta, ja ase­le­po­so­pi­mus neu­vo­tel­tiin – se as­tui voi­maan 2. tou­ko­kuu­ta.

Ga­ri­bal­di-pri­kaa­tin par­ti­saa­nit oli­vat myös van­gin­neet Mus­so­li­nin ja hä­nen ra­kas­ta­jat­ta­ren­sa Cla­ra Pe­taccin 28. huh­ti­kuu­ta Co­mo­jär­vel­lä hei­dän yrit­täes­sään pae­ta Sveit­siin. Mus­so­li­ni, Cla­ra ja jouk­ko mui­ta fa­sis­ti­joh­ta­jia te­loi­tet­tiin, ja hei­dän ruu­miin­sa kul­je­tet­tiin Mi­la­noon ja ri­pus­tet­tiin Piazza­le Lo­re­tol­le. Par­ti­saa­ni­ryh­mät va­paut­ti­vat myös mui­ta kau­pun­ke­ja Poh­jois-ita­lias­sa jo en­nen liit­tou­tu­nei­den saa­pu­mis­ta. Mi­la­nos­sa pai­kal­li­set par­ti­saa­nit pe­rus­ti­vat 26. huh­ti­kuu­ta oman hal­li­tuk­sen­sa juu­ri en­nen ame­rik­ka­lais­ten saa­pu­mis­ta. Seu­ra­si mel­koi­sen häm­men­nyk­sen vai­he, kun liit­tou­tu­neil­le myö­tä­mie­li­nen Ita­lian hal­li­tus Roo­mas­sa yrit­ti teh­dä yh­teis­työ­tä par­ti­saa­ni­ryh­mien kans­sa – mo­net näis­tä suh­tau­tui­vat epäil­len kom­mu­nis­tei­hin ja myös mui­hin po­liit­ti­siin ryh­mit­ty­miin Ita­lias­sa. Koa­li­tio­hal­li­tus pe­rus­tet­tiin vas­ta ke­sä­kuus­sa 1945; si­tä joh­ti fa­sis­min­vas­tei­nen de­mok­raat­ti Fe­ruccio Par­ri. Hän ko­ko­si yh­teen ryh­miä, jot­ka oli­vat ol­leet va­paut­ta­mas­sa Ita­li­aa sak­sa­lais­mie­hi­tyk­ses­tä.

Ita­lian pit­kä sota vaa­ti uh­rin­sa. Ame­rik­ka­lais­ten 5. ar­mei­ja me­net­ti 188 746 mies­tä kaa­tu­nei­na, ja 8. ar­mei­ja 123 993 so­ti­las­ta. Sak­sa­lai­set me­net­ti­vät puo­les­taan yli 435 000 mies­tä. Pom­mi­tuk­sis­sa sai sur­man­sa noin 60 000 ita­lia­lais­ta, useim­mat so­dan vii­mei­se­nä vuon­na – hyök­käyk­set oli­vat myös tu­hon­neet tär­kei­tä osia Ita­lian kult­tuu­ri­pe­rin­nös­tä, ja fa­sis­tien ja par­ti­saa­nien skis­ma jät­ti ita­lia­lai­seen yh­teis­kun­taan pit­kät kat­ke­ruu­den ja vi­ha­mie­li­syy­den jäl­jet.

Voit­to Ita­lias­sa, 1.4.–2.5.1945

ALLA: Ita­lian dik­taat­to­ri Be­ni­to Mus­so­li­nin ruu­mis (kes­kel­lä) roik­kuu ylö­sa­lai­sin hä­nen ra­kas­ta­jat­ta­ren­sa, Cla­ra Pe­taccin, ruu­miin vie­res­sä. Par­ti­saa­nit te­loit­ti­vat hei­dät hei­dän yrit­täes­sään pae­ta Sveit­siin 28. huh­ti­kuu­ta 1945. Sa­mal­la sur­mat­tiin mui­ta­ki

ALLA: Ken­raa­li­luut­nant­ti von Sen­ger und Et­ter­lin, 14. pans­sa­riar­mei­ja­ryh­män ko­men­ta­ja, koh­taa ken­raa­li Mark Clar­kin, ken­raa­li­luut­nant­ti Mcc­ree­ryn ja ken­raa­li­luut­nant­ti Truscot­tin 15. ar­mei­ja­ryh­män pää­ma­jas­sa 4. tou­ko­kuu­ta 1945. He neu­vot­te­le­vat sak­sa­laist

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.