Vik­tig og nyt­tig mø­teplass i Ski­botn

Ruijan Kaiku - - Forside -

Omas­vuo­non Poh­jais­ka­lot­ti­kes­kuk­sen - Nord­ka­lott­sen­ter au­kaist­hiin ke­sä­lä 2016. Kes­kuk­ses­sa toi­mii Poh­jois­ka­lo­tin ra­ja­neu­von­ta, Omas­vuo­non kie­li­kes­kus ja kaf­fi­la se­kä Omas­vuo­non, Kai­vuo­non ja Yy­keän kun­tien mat­kai­lu­neu­von­ta.

Py­ti­ki oon mel­kein me­ren ran­nas­sa. Kaf­fi­lan ik­ku­nois­ta avau­tuu upea mai­se­ma Yy­keän­vuo­nol­le ja ran­nas­ta nouse­vil­le Yy­keän al­peil­le. Tä­män­puo­len ran­nas­sa oon lei­rin­tä­alue mis­sä oon pik­ku mök­ke­jä, asun­to­vau­nu­ja ja sau­na.

Mark­ki­na­ken­tän mark­ki­na­tu­vat, jois­ta osa oon al­ku­pe­räi­set ja osan oon res­tau­roi­tu, oon li­ki­naa­pu­rit. Toi­se­la puo­le­la li­ki­naa­pu­ri­na oon Yy­keän­pe­rän ru­kous­huo­ne. Ve­ne­ha­mi­na ja van­haa ho­tel­li, jos­sa toi­mii pa­ko­lais­ten vast­haa­not­ta­mis­kes­kus, oon muu­tam­pi sata met­riä poh­jois­heen.

En­ti­nen kaup­pa­ra­ke­nus

Ra­ken­nuk­ses­sa oli en­nen kaup­pa ja pos­ti. Kun­ta os­ti py­tin­gin vuo­na 2006 ja al­koi puu­haam­haan kes­kus­ta. Se pe­rus­ti oman fir­man, Nord­ka­lott­sen­ter AS:n.

Se me­ni kui­ten­ki kym­me­nen vuot­ta en­nen ko kes­kuk­sen saa­tet­hiin au­kais­ta!

– Yk­si rai­si­lai­nen po­lii­tik­ke­ri sa­noi mi­nu­le et­te kym­me­nen vuot­ta oon ly­hyt aika täm­möis­heen, kie­li­kes­kuk­sen joh­taa­ja Sil­ja Sk­jel­nes-Mat­ti­la sa­noo.

Omas­vuo­non kun­ta ha­lusi jat­kaa ja ke­hit­tää mark­ki­na-alan pe­rin­net­tä ja ra­ja­kaup­paa. Vuo­na 2007 se palk­ka­si Riit­ta Lei­no­sen tä­tä sel­vit­täm­hään.

– Ko met pu­hu­ma ra­ja­kau­pas­ta, met em­mä ajat­te­le niink­hään ta­va­raa ko yht­heis­työ­tä ja kon­tak­te­ja, Lei­no­nen ker­too.

– Vuo­na 2010 tu­li kie­li­kes­kus ja sii­tä tu­li osa ko­ko plaa­naa. Nyt täs­sä ta­los­sa oon 9-10 työ­paik­kaa. Ra­ja­neu­vo­nas­sa oon 2,5 työ­paik­kaa, kie­li­kes­kuk­ses­sa kol­me va­ki­tuis­ta se­kä pro­jek­ti­työ­paik­ko­ja. Kaf­fi­las­sa oon yk­si ko­ko­nai­nen ja muu­tam­pi osa-ai­kai­nen. Mat­kai­lu­neu­von­nas­sa oon yk­si va­ki­tui­nen työ­paik­ka se­kä pro­jek­ti­työ­paik­ko­ja, Lei­no­nen luet­te­lee.

Jok­hai­nen näis­tä nel­jes­tä hak­kee it­te oman ra­hoi­tuk­sen.

– Pa­ri huo­net­ta oon vie­lä tyh­jä­nä eli tän­ne sop­pii vie­lä. Ter­ve­tu­loa!

Kes­kuk­ses­sa pu­hut­haan suo­mee, kvää­nii, saa­mee ja rui­jaa se­kä ul­ko­maan kie­lii.

Nel­jen vuu­en pro­jek­ti lop­pusuo­ra­la

Kie­li­kes­kus oon just­hiin­sa saa­mas­sa valm­hiik­si ison op­pi­ma­te­ri­aa­li­pro­jek­tin.

– Nel­je vuot­ta ole­ma tehn­heet suo­mi toi­se­na kie­le­nä op­pi­ma­te­ri­aa­lii pe­rus­kou­lu­ja var­ten. Op­pi­ma­te­ri­aa­li­työ oon vie­ny pal­jon ai­kaa ja re­surs­sia, Sil­ja Sk­jel­nes-Mat­ti­la ker­too.

– 1-8. luok­kien vih­kot oon valm­hiit, ja 9. luo­kan vih­kon sai­ma valm­hiik­si hel­mi­kuun alus­sa. 10. luok­ka tul­lee tou­ko­kuus­sa, ja sit­ten tä­mä pro­jek­ti oon val­mis. Ja saa­ma alk­kaa te­kem­hään alu­ee­lis­ta kie­li­työ­tä enä­men ko mi­tä ole­ma saat­tan­heet teh­hä vii­mi vuo­si­na.

Suo­mi toi­se­na kie­le­nä op­pi­ma­te­ri­aa­li oon teh­ty op­pil­hai­le joi­la suo­mi ei ole ko­ti­kie­li. Ma­te­ri­aa­lia käy­tet­hään se­kä Troms­sas­sa et­te Fin­mar­kus­sa. Pa­lau­tet­ta oon tul­lu kii­tet­tä­väs­ti esi­mer­kik­si Va­ren­gis­ta.

– Se oon mei­lä haas­te et­te Poh­jais-Troms­sas­sa mel­kein kaik­ki suo­mi toi­se­na kie­le­nä op­pil­haat oon vier­haan kie­len op­pi­joi­ta - mut­ta ta­voit­teet oon hei­le sa­mat ko nii­le joi­la suo­mi oon ko­ti­kie­li.

Op­pi­ma­te­ri­aa­li­pro­jek­tin ra­hat oon tul­heet Troms­san fyl­kes­man­nil­ta.

Sk­jel­nes-Mat­ti­la oli kans sek­re­tää­ri­nä ko Troms­san fyl­kin­ko­muu­ni te­ki kvää­nin kie­len ja kult­tuu­rin plaa­naa. Sen saat­hiin valm­hiik­si ja esi­telt­hiin fe­bru­aa­ri­kuun puo­li­vä­lis­sä.

"Her snak­ker vi norsk"

– Min­kä­lais­ta kie­li­työ­tä tet te­het­te ja ai­jot­te teh­dä nyt ko sii­hen oon enäm­pi ai­kaa?

– Ai­jo­ma pi­tää kurs­sia ja muis­tu­tam­ma oi­keues­ta äi­din­kiel­heen. Ole­ma käyn­heet kans vas­taa­not­to­kes­kuk­ses­sa pu­hu­mas­sa. Kuu­li­ma pa­ri vuot­ta ai­kaa et­te van­he­mi­le oli sie­lä ker­rot­tu et­te het ei pi­täis pu­hua om­maa kiel­tä lap­si­le! Se oon muut­tu­nu nyt. Mut­ta vas­ta äs­kön jok­ku puo­la­lai­set oli saan­heet pot­kut työ­pai­kas­ta ko het olt­hiin pu­hun­heet puo­laa paus­si­huon­hees­sa. Tau­ko­huon­heis­sa oon yhä tau­lu­ja mis­sä luk­kee et­te «Her snak­ker vi norsk». Mie ajat­te­len sil­loin et­te us­kal­tais­ko tä­mä rui­ja­lai­nen työ­nan­ta­ja san­noo sam­maa saa­me­lai­se­le? Kyl­lä se häy­tyis ol­la sa­mat kie­le­li­set oik­keuet kai­ki­le Rui­jas­sa, Sk­jel­nes-Mat­ti­la hun­tee­raa.

Uusi kaf­fi­la

Ka­lot­ti­kes­kuk­sen kol­mas ja pii­an nä­ky­vin osa oon kaf­fi­la. Sen au­kaist­hiin sep­tem­pe­ri­kuus­sa 2016. Kaf­fi­laa pi­tää In­ga-Pi­ri­ta Wiik. Kaf­fi­la oon ol­lu hä­ne­le aika iso hyp­py tun­te­mat­tom­haan.

– Mie olen toi­mi­nu nel­jä­tois­ta vuot­ta ko­ti­sair­haan­hoi­ta­ja­na tää­lä Iso­vuo­nos­sa. Vii­mi vuo­na mie sain pää­hän­pis­ton ja ha­jin vir­ka­vap­haa­ta yhek­si vuu­ek­si. Nyt oon men­ny puo­li vuot­ta, hän ker­too. Se oon men­ny pa­re­min ko mi­tä hän oli aja­tel­lu.

– Mie olen teh­ny pit­kiä päi­viä seit­te­män päi­vää vii­kos­sa. Mie kok­kei­len vie­lä, sen saa­pi näh­hä sit­te. Nyt ko ke­vät al­kaa vil­kas­tum­haan, mie tar­vit­ten lis­sää työn­tek­kii­jöi­tä ja ke­sä­lä tie­ten­ki, hän san­noo.

Hän huo­ma­si he­ti et­te kaf­fi­la oon ol­lu tarp­hee­li­nen mui­le­ki ko tu­ris­tii­le.

– Hy­vin oon otet­tu vast­haan. Tää­lä oon piet­ty per­he­juh­lia, ja pai­ka­li­set yhis­tyk­set ja fir­mat oon käyt­tän­heet kaf­fi­laa, Wiik to­te­aa iloi­se­na. E6-tie eli Rui­jan pää­väy­lä Kapp­haan (Nord­kapp) kul­kee 20 met­rin pääs­sä. Kil­pis­jär­vi on muu­ta­man kym­me­nen ki­lo­met­rin pääs­sä. Tu­ris­tit tul­haan siel­tä ja kau­vem­paa­ki suo­la­vet­tä mais­te­lem­haan.

– Le­vil­tä kä­vi jou­lu­kuus­sa 850 Eras­mus­opis­ke­li­jaa ui­mas­sa Yy­keän­vuo­nos­sa. Het oon mo­nes­ta Eu­ro­pan maas­ta, het opis­kel­haan Suo­mes­sa ja tä­mä La­pin ja Rui­jan reis­su oon hei­le yk­si ak­ti­vi­teet­ti. Nyt kev­hää­lä hei­tä alk­kaa käym­hään taas, Wiik ker­too.

Hän tek­kee yht­heis­työ­tä toi­sen tu­ris­ti­fir­man kans. Slett­ne­sis­sä oon iso pe­rä­kär­ry­sau­na, jos­sa opis­ke­li­jat sau­not­haan ja sen jälk­heen In­ga Pi­ri­ta tar­joi­li hei­le lo­hi­sop­paa.

– Yh­te­nä päi­vä­nä kä­vi 170 ih­mis­tä sau­no­mas­sa, ui­mas­sa ja syö­mäs­sä! Sii­nä tar­vitt­hiin lo­gis­tiik­ka­tai­to­ja, hän muis­te­lee.

KU­VA LII­SA KOI­VU­LEH­TO

Nord­ka­lott­sen­te­ret er ar­beidsplas­sen til 9-10 men­nes­ker. Her er fem av dem: Riit­ta Lei­no­nen (Nord­ka­lot­tens gren­set­je­nes­te), Sil­ja Sk­jel­nes-Mat­ti­la og Edith Båhl (Storf­jord Språk­sen­terO­mas­vuo­non kie­li­kes­kus), Ma­rie An­gel­sen (Vi­sit Lyn­genf­jord) og In­ga-Pi­ri­ta Wiik (Kafé Rui­ja).

Den gam­le bu­tik­ken ved Mark­ki­naplas­sen ble for­vand­la til et fler­bruks­hus med ny de­sign og stem­ning. Her er det kafé, tu­ris­tin­for­mas­jon, kon­to­rer og mø­te­rom. In­te­riø­rar­ki­tet In­gunn Skul­bru sto for pros­jek­te­rin­ga.

In­ga-Pi­ri­ta Wiik dri­ver kafé og ut­salg av in­te­riø­rar­tikler. På veg­gen hen­ger se­rien 10 storf­jor­din­ger (fra 2011) av fo­to­graf Hall­geir Nai­mak.

– Nord­ka­lot­tens gren­set­je­nes­te i Ski­botn fikk nes­ten 1900 hen­ven­del­ser i fjor, bå­de fra pri­vat­per­so­ner, fir­ma og det of­fent­li­ge, for­tel­ler Riit­ta Lei­no­nen.

Lii­sa Koi­vu­leh­to

lii­sa@rui­jan-kai­ku.no

Nord­ka­lott­sen­ter - Poh­jois­ka­lot­ti­kes­kus i Storf­jord-Omas­vuo­no lig­ger i Ski­botn-Yy­keän­pe­rä rett ved si­den av E6. Sen­te­ret huser tu­ris­tin­for­mas­jon, kafé, gren­set­jens­te og kvensk-sa­misk­finsk språk­sen­ter. Ka­feen har pa­no­ra­maut­sikt mot fjor­den og Lyng­sal­pe­ne.

KU­VAT: LII­SA KOI­VU­LEH­TO

Newspapers in Kven

Newspapers from Norway

© PressReader. All rights reserved.