Rui­jan un­hee­tet­tu al­ku­pö­räis­kan­sa:

Kvää­nit vie­lä­ki il­man tur­vat­ta

Ruijan Kaiku - - Forside -

Ja­nu­aa­ri­kuus­sa sai­ma kuu­la et­te ehđo­tus poh­jais­mai­sek­si saa­me­kon­ven­suu­nik­si oon he­ti tu­los­sa ja et­tä si­tä oli val­mis­tet­tu vii­si vuot­ta - il­man et­te met kai­nu­lai­set ole­ma saan­heet ol­la myö­tä ta­hi et­te mei­le olis eđes muis­tel­tu täs­tä as­siis­ta!

Kui­ten­ki Nor­jan ja Ruot­tin vi­ran­omai­set olt­hiin vuo­na 2013 an­tan­heet mei­le kir­ja­li­ses­ti tieđon et­te het otet­haan kon­tak­tii jos tä­mä kos­kee mei­tä. Het ei tehn­heet näin. Kui­ten­ki met tieđä­mä et­te tä­mä kon­ven­suu­ni kos­kee kai­nu­lais­sii yh­tä pal­jon ko saa­me­lai­sii – ty­hä toi­sin­päin.

Yk­si tärk­kei­mis­tä sää­nöis­tä oon et­te Saa­men­tin­ga­le an­net­tais ve­to-oik­keus sie­lä mis­sä as­suu saa­me­lais­sii. Niin­ko vi­ran­omai­set ei hal­luis tiet­täät et­te tää­lä as­suu yh­tä pal­jon kai­nu­lais­sii ko saa­me­lais­sii­ki, ja luul­ta­vas­ti us­seem­pi­ki. Met oli­ma «den fins­ke fa­re», mut­ta met ha­lusim­ma näyt­täät et­te em­mä ole mik­hään uh­ka. Meis­tä tu­li näk­kyy­mä­tön kan­sa – mei­le it­tel­lem­me­ki.

Mi­nun äi­ti oon kvää­nin­kie­li­nen, mut­ta mie sain kuu­la tä­män vas­ta li­ki kol­mi­kym­men­vuo­ti­se­na! Täm­möis­sii muis­te­luk­sii oon mon­ta. Nor­ja­lais­ta­mi­nen kä­vi meiđän pää­le pa­he­min ja kau­ve­min ko saa­me­lais­ten pää­le. Esi­mer­kik­si kvää­nin äi­din­kie­len ope­tus­ta ei ole kou­lus­sa vie­läk­hään.

Alat­tion ka­pi­nan ai­ka­na kai­nu­lai­set kuu­ro­tet­hiin saa­me­lais­sii. Se oli toi­vet et­te met sai­si­ma heil­tä ap­puu ta­kai­sin. En­si­mäi­nen saa­me­noi­keuđen­työ­jouk­ko (NOU 1984:18) oli kans selk­kee: Het sa­not­hiin et­te kai­nu­lais­ten oi­keuđet häyt­tyy sel­vit­täät sa­ma­la. Täs­tä oon men­ny kol­me­kym­men­tä vuot­ta ei­kä staat­ti ei ole seu­ra­nu tä­tä. Nyt kie­len puh­huu­jii­ta oon jäl­je­lä ty­hä muu­tam­pi tu­hat.

Mo­net mei­nat­haan et­te kai­nu­lai­set oon tul­heet Suo­mes­ta. Mut­ta kai­nu­lai­set olt­hiin ole­mas­sa jo vii­kin­kiai­ka­na. Snor­re kir­joit­ti meis­tä ja meis­tä muis­tel­haan kans Egil­lin saa­gas­sa ja Or­ke­ny­lais­ten saa­gas­sa. Vii­kin­ki­pää­lik­kö Ot­tar muis­te­li Englan­nin ku­nin­gas Al­fre­dil­le vuo­na 890 et­te kai­nu­lai­set oon hä­nen naa­pu­rit.

Se oon ai­van vää­rin käs­keet mei­tä suo­ma­lai­sik­si maa­han­muut­taa­jik­si.

Kai­nu­lais­sii oon asu­nu Rui­jas­sa kau­voin, sat­toi vuos­sii en­nen ko Rui­jan ra­jan veđet­hiin vuo­na 1751. Mei­lä oon oma kie­li ja kult­tuu­rii. Sik­si met saa­ta­ma käs­keet mei­tä al­ku­pö­räis­kan­sak­si. Mo­net ei kui­tenk­haan hal­luu eli tohđi san­noot tä­tä, ko he pö­lät­hään et­te het lou­kat­haan saa­me­lais­sii. Se ei ole ky­sy­mys sii­tä ku­ka tu­li en­sin. Niin san­noo al­ku­pö­räis­kan­sa­kon­ven­suu­nin isä­ki, Au­gus­to Wil­liam­sen-Diaz: Se ei ole mahđo­lis­ta san­noot ku­ka oli en­si­mäi­nen sil­loin ko kan­sat oon tul­heet niin kau­voin aik­kaa.

ILO 169:n mei­nin­ki oon suo­je­la nii­tä joi­la oon kaik­kiin huo­noin staat­tus. Rui­jas­sa kai­nu­lai­set oon pal­jon huo­no­mas­sa ti­las­sa ko saa­me­lai­set ja se oon kork­kee aika alk­kaat suo­je­lem­haan kai­nu­lais­sii. Met em­mä ole saa­me­lais­sii vast­haan. Mo­net meis­tä, niin­ko mie kans, ole­ma yh­tä pal­jon saa­me­lais­sii ko kai­nu­lais­sii. Met hal­luu­ma kans oik­keut­ta meiđän esi­van­hii­mit­ten maa­le ja veđe­le ja kie­le­le.

Nor­jas­sa mei­nat­haan et­te söö­rin­git ei saa päät­täät saa­me­lai­sis­ta ei­kä pai­naat saa­me­lais­ten kult­tuu­rii alas. Se häyt­tyy ol­la sa­ma­la lai­la saa­me­lais­ten ja kai­nu­lais­ten kans: Saa­me­lai­set ei häyđy päät­täät kai­nu­lais­ten pää­le ei­kä pai­naa hei­tä alas. Rui­jan vi­ran­omai­set oon kohđel­heet saa­me­lais­sii ja kai­nu­lai­sii eriar­voi­ses­ti nel­je­kym­men­tä vuot­ta. Täs­tä oon tul­lu eri­mie­li­syyt­tä ja kat­heut­ta. Se oon van­haa tak­tik­ki.

Jos saa­me­kon­ven­suu­nin hy­väk­syt­hään, Rui­jan vi­ran­omai­set an­tais Saa­men­tin­ga­le oik­keuđen pai­naat kai­nu­lais­sii vie­lä­ki enä­men alas.

Qvän Öst­lan­det lä­hät­ti ja­nu­aa­ri­kuus­sa prei­vin Rui­jan, Ruot­tin ja Suo­men hal­li­tuk­si­le ja kop­piin prei­vis­tä FN:le ja Eu­ro­pan raa­tin mi­no­ri­teet­ti­ko­mi­tee­ale. Prei­vis­sä muis­tel­haan kun­ka tä­mä as­sii oon men­ny.

Kai­nu­lais­ten ti­la oon krii­til­li­nen: Met ole­ma niin näk­kyy­mät­tö­mät et­te melk­kein kuk­haan ei tieđä meis­tä Rui­jas­sa ja het tieđet­hään vie­lä vä­he­män sii­tä mi­tä met tar­vit­te­ma. Saa­men­kon­ven­suu­nii ei saa päät­täät il­man et­te kai­nu­lai­set oon saan­heet ol­la myö­tä.

Mie kii­tän SV:tä sii­tä et­te se oon pyy­tä­ny et­te Iso­tin­ka lait­tais kom­mi­suu­nin mi­kä tut­kii nor­ja­lais­ta­mis­po­li­ti­kin vai­ku­tus­ta se­kä saa­me­lai­si­le et­te kai­nu­lai­si­le.

Kai­nu­lais­ten «un­heet­ta­mi­nen» häyt­tyy lop­puut! (Re­fe­raat­ti­kää­nös: LK)

Newspapers in Kven

Newspapers from Norway

© PressReader. All rights reserved.