Pit­kä eli ly­hyt vo­kaa­li?

Ruijan Kaiku - - Forside - Lii­sa Koi­vu­leh­to

Kir­joi­ta suo­mek­si eli kvää­nik­si ta­hi kai­nuk­si, mut­ta muu­tam­pi sa­ma sään­tö kos­kee näi­tä mo­lemp­pii.

On­nek­si mei­lä ei ole mit­hään kie­li­po­lii­sii jo­ka lait­tais meiđät fan­kil­haan, jos met kir­joi­tam­ma hul­lun­ku­ri­ses­ti, mut­ta jos sie hal­luut et­te luk­kii­ja ym­mär­tää si­nun teks­tin, se oon hy­vä op­piit kuun­te­lem­haan ää­nen pit­huut­ta.

Jos sie kir­joi­tat suo­mek­si 1. «Mie ta­paan hä­net huo­men­na» ta­hi 2. «Mie ta­pan hä­net huo­men­na» sii­nä oon iso ero.

Se oon­ki pii­an pa­rem­pi et­te tuo en­si­mä­nen sa­not­haan kai­nun kie­le­lä us­hein et­te met «kohđat­te­lem­ma» eli «mie nä­jen hä­nen huo­men­na» niin se ei ole vaa­ra et­te men­nee se­kai­sin.

Rui­jan kie­les­sä ei ole help­po kuu­la tä­tä pit­kän ja ly­hy­käi­sen vo­kaa­lin er­roo.

Ja sen kir­joi­tet­haan eri ta­va­la, niin­ko esi­mer­kik­si sa­nois­sa 'ha­ke' ja 'hak­ke'. Kvää­nik­si en­si­mäi­nen kir­joi­tet­tais­hiin *haak­ke ko sii­nä oon se­kä pit­kä aa et­te pit­kä k. Rui­jan kie­len sa­na 'ha­ke' oon muu­ten «leu­ka» jos se oon ih­mi­sen pääs­sä, mut­ta jos se oon oves­sa eli teks­tis­sä, se oon «ha­ka».

Muis­ta et­te:

• ly­hyt ää­ni niin­ko puks­taa­vi 'krå­ke'

• pit­kä ää­ni niin­ko '(bes­te)far'

Näin sie kir­joi­tat kans esi­mer­kik­si

va­ris/va­res

faa­ri

= yk­si

= kak­si puks­taa­vii

baa­ri 'bar', haa­ki 'ha­ge', kii­la 'ki­le', kuu­la muu­ri 'mur' ja rii­si 'ris (korn)'.

'ku­le',

Rui­jan kie­les­sä sa­nan pai­no saat­taa ol­la toi­se­la ta­vu­la, niin­ko esi­mer­kik­si sa­nas­sa 'ben­sin'. Sii­nä on pit­kä ii. Jos sa­ma sa­na oon kvää­nin kie­les­sä, sii­hen kir­joi­tet­haan pit­kä vo­kaa­li: ben­sii­ni. Sa­ma­la ta­va­la kir­joi­tet­haan esi­mer­kik­si mag­neet­ti 'mag­net', mo­raa­li 'mo­ral', nor­maa­li 'nor­mal', pa­nee­li 'pa­nel', sa­laat­ti ' sa­lat', to­maat­ti 'to­mat' ja vo­kaa­li 'vo­kal'.

Rui­jan kie­les­sä sa­nan pai­no saat­taa ol­la kol­ma­nes­sa­ki ta­vus­sa. Kvää­nin kie­li­kor­va kuu­lee sen vo­kaa­lin pit­kä­nä ja sil­loin sii­heen kir­joi­tet­haan tie­ten­ki pit­kä vo­kaa­li niin­ko esi­mer­kik­si au­to­maat­ti, ma­jes­teet­ti, mar­ga­rii­ni, mo­le­kyy­li, ni­ko­tii­ni, ra­di­kaa­li.

Kuun­te­le!

Kvää­nis­sa ja suo­mes­sa pai­no oon ai­na en­si­mäi­se­lä ta­vu­la. Ai­na! Rui­jan sa­nois­ta ei pai­ka­la nä­je mis­sä pai­no oon, esi­mer­kik­si sa­nois­ta 'si­vil' og 'si­der'. Mut­ta ko net kir­joi­tet­haan kvää­nik­si eli suo­mek­si - si­vii­li ja sii­de­ri - sie nä­jet mis­sä nii­lä oon pai­no skan­di­naa­vi­sis­sa kie­lis­sä! Sa­man­lai­nen sa­na­pa­ri oon esi­mer­kik­si see­ru­mi ja sen­suu­ri.

Siis ko sie hun­tee­raat, tul­lee­ko kvää­nin san­haan pit­kä vo­kaa­li, kuun­te­le en­sin ja hun­tee­raa. Oon­ko sii­nä pit­kä eli ly­hyt ää­ni? Suo­mes­sa kou­lu­lai­set opit­haan sen kou­lus­sa just­hiin­sa näin: Kuun­te­le­mal­la. Oon­ko oven takana suo­ma­lai­nen mum­mi eli muu­mi?

Gam­melt var­sels­kilt ("Pass deg, varmt") fra Helsinki ener­gi­verk il­lustre­rer fle­re av de sent­ra­le skri­ve­regle­ne for bå­de kvensk og finsk: I 'Va­ro' har vi trykk på førs­te sta­vel­se - all­tid! - , men en vo­kal ut­ta­les kort - all­tid! - , og der­for skri­ver vi ba­re en boks­tav . O ut­ta­les all­tid som norsk å. I or­det 'kuu­ma' har vi lang u - som ut­ta­les som tysk u - og to boks­ta­ver mar­ke­rer at ly­den er lang.

Newspapers in Kven

Newspapers from Norway

© PressReader. All rights reserved.