Tiet­too ja so­vint­too

Ruijan Kaiku - - Forside -

Met kaip­paa­ma jat­ku­vas­ti lis­sää tiet­too sii­tä mi­tä poh­jai­ses­sa Rui­jas­sa ta­pat­tui vuo­si­na 1940-1945, simp­pe­lis­ti sik­si kos­ka met hal­luu­ma tun­nus­tus­ta ja et­te sai­si­ma näk­kyy­vi­le net fii­nit te­vot mi­tä niin mo­net ih­mi­set kui­ten­ki teht­hiin sođan ai­ka­na.

Se oon sik­si ai­van luo­no­lis­ta et­te met hal­luu­ma tiet­täät tot­tuuđen kans sii­tä kun­ka mi­no­ri­teet­tii­ta ja al­ku­pö­räis­kan­soi oon piđet­ty pii­los­sa ja nor­ja­lais­tet­tu us­seit­ten su­ku­pol­viin ai­jan.

Met hal­luu­ma op­piit tun­tem­haan ja olem­haan ylp­pei­tä omas­ta it­tes­tä.Tä­mä tun­net saat­taa ol­la sy­vä­lä pii­los­sa sik­si ko epä­var­muut­ta oon kes­tä­ny niin kau­voin. Kaik­ki kun­nia SV:le jo­ka al­koi vaa­tim­haan tot­tuus­kom­mis­suu­nin pe­rus­ta­mis­ta.

Mut­ta mi­tä oonk­haan ta­pat­tu­nu? Vi­ran­omais­ten eđus­ta­jat oon va­roit­tan­heet et­te täm­möi­nen kom­mis­suu­ni ty­hä sais ih­mi­set ođot­tam­haan oik­keuk­sii ja kor­vauk­sii. Met mei­naa­ma et­te se oon ai­van vää­rin ep­päi­lä kai­nu­lais­ten or­ga­ni­sa­suu­nii täs­tä. Met hal­luu­ma tiet­täät ja tut­kiit tot­tuut­ta, pois­taat myyt­tii ja saađa pe­rus­tan min­kä pää­lä met saa­ta­ma eläs­tyt­täät meiđän kie­len ja kult­tuu­rin. Nä­mä oon uha­tut.

Tä­mä avii­si­ki oon ko lii­ma jo­ka pit­tää ko­vos­sa haa­voit­tuv­vaa mil­jöö­tä. Met häyđy­mä läh­teet sii­tä et­te fak­ta vah­vis­taa si­tä it­te­luot­ta­mus­ta ja ym­mä­rys­tä mi­tä tar­vit­haan ko ha­lut­haan pääs­tä et­heen­päin kult­tuu­rin, po­li­ti­kin ja or­ga­ni­sa­suu­ni­työn pii­ris­sä.

Ruot­ta­lai­nen fil­mi Sa­meb­lod mis­sä muis­tel­haan ra­sis­mis­ta ja ro­tu­bio­loo­gi­sis­ta aja­tuk­sis­ta 1930-lu­vun Skan­di­naa­vias­sa oon he­rät­tä­ny tunt­hei­ta. Hil­jai­sel­la ku­va­kie­le­lä re­gis­söö­ri Aman­da Ker­nell näyt­tää kun­ka 14-vuo­ti­sen El­le Mar­jan polt­to­mer­kitt­hiin et­ni­ses­ti ja struk­tuu­ri­ses­ti. Tä­mä oon mei­le muis­to sii­tä et­te haa­vat ei pa­ra­ne it­te. En­sin tar­vit­haan tiet­too ja diag­noos­sii, ja sit­te vas­ta se saat­taa mää­rä­tä re­sep­tin ja hoiđon.

Rui­ja­lai­set vi­ran­omai­set häyđyt­hään näyt­täät esi­merk­kii sii­tä kun­ka tut­kit­haan nor­ja­lais­ta­mis­ta ja as­si­mi­lee­raa­mis­po­li­tik­kii mis­tä tu­li niin kau­hee vai­va se­kä la­pin ih­mi­sil­le, kai­nu­lai­si­le et­te mui­le jou­koi­le. Näin het näy­tet­hään et­te het otet­haan his­too­rian va­ka­vas­ti.

His­too­ri­aa ei saa­ta pyh­kiit pois. Met us­ko­ma et­te tie­to ant­taa mei­le yht­heis­tä ym­mär­rys­tä eri­lii­kai­ses­ti tää­lä poh­jai­ses­sa mis­sä kol­men hei­mon kohđat­te­le­mi­nen oon ar­ki­päi­vää. Met us­ko­ma et­te tieđon lis­sää­mi­ses­tä saat­tais seu­ra­ta tun­nus­tuk­sii jois­ta saat­tais tul­la so­vi­non ja kas­vun sie­me­net.

Newspapers in Kven

Newspapers from Norway

© PressReader. All rights reserved.