Kam­pan­ja ky­lä­sau­no­jen puo­les­ta

Ruijan Kaiku - - Forside - Lii­sa Koi­vu­leh­to

Nor­jas­sa oli sau­no­ja ai­na­kin kes­kia­jal­la, mut­ta ta­pa pe­rin­ne ei jat­ku­nut. Pe­rin­net­tä yri­tet­tiin el­vyt­tää kan­san­ter­vey­teen ve­do­ten 1920- ja 1930-lu­vul­la.

Nor­jan kan­sal­lis­kir­jas­tos­ta löy­tyy di­gi­ta­li­soi­tu­na usei­ta kam­pan­jan ai­ka­na kir­joi­tet­tu­ja kir­jo­ja ja vih­ko­sia.

Kir­jas­sa Bads­tu­ba­det - En gam­mel og god norsk fol­kes­kikk (1934, en­si­pai­nos 1923) lää­kä­ri Ro­bert Klos­ter kir­joit­taa et­tä ky­lä­sau­no­jen ka­toa­mi­nen Nor­jas­ta oli suu­ri me­ne­tys kan­san­ter­vey­del­le ja työ­voi­mal­le.

«Van­ha ja mai­nio ta­pa»

Ter­veys­vi­ran­omai­set aloit­ti­vat sau­na­kam­pan­jan ai­ka­na, jol­loin huo­not hy­gie­ni­set olot edis­ti­vät tau­tien le­viä­mis­tä ja tap­poi­vat jou­koit­tain ih­mi­siä Nor­jas­sa. Jul­ki­sia sau­no­ja ra­ken­net­tiin jo­ka puo­lel­le maa­ta.

Klos­ter to­te­aa kir­jas­sa et­tä vaik­ka ylei­sis­tä sau­nois­ta pi­det­tiin ja nii­tä ylis­tet­tiin ja ne oli­vat omil­la paik­ka­kun­nil­laan osan väes­tön osan ko­vas­sa­kin käy­tös­sä, sau­no­mi­ses­ta ei kui­ten­kaan tul­lut ko­ko kan­san ta­pa. Rat­kai­suk­si hän esit­ti yk­si­tyis­ten sau­no­jen ra­ken­ta­mis­ta maa­seu­dul­le jo­ka ky­lään ja ta­loon.

Hän pe­rus­te­li et­tä ky­lä­sau­nat ei­vät oli­si mi­ten­kään uut­ta Nor­jas­sa.

«Se [=sau­no­mi­nen] on van­ha ja mai­nio ta­pa, jo­ka taas nousee ar­voon ja kun­ni­aan. Van­hat nor­ja­lai­set pi­ti­vät sau­no­mis­ta erin­omai­se­na kei­no­na hoi­taa iho­tau­te­ja ja kih­tiä, ja syys­tä­kin.»

Kvee­nit ja suo­ma­lai­set nos­tet­tiin esiin hy­vi­nä esi­merk­kei­nä: Suo­mes­sa sau­no­taan edel­leen ja kvee­nit ovat tuo­neet ta­van omiin ky­liin­sä Nor­jaan, sil­lä heil­lä on ai­van «pe­rus­ta­van­laa­tui­nen us­ko sau­no­mi­sen vai­ku­tuk­seen nuo­ril­le ja van­hoil­le, ter­veil­le ja sai­rail­le.»

Ra­ken­nusoh­jei­ta

Vih­ko­ses­sa ku­vail­laan sau­nan ra­ken­ta­mis­ta ku­vin ja pii­rok­sin. Klos­ter in­nos­taa kaik­kia ra­ken­ta­maan sau­nan ja to­te­aa et­tä sau­nan ra­ken­ta­mi­nen ei ole temp­pu ei­kä mi­kään nor­maa­lil­la ta­lon­poi­kais­jär­jel­lä va­rus­te­tul­le ih­mi­sel­le. Ul­ko­sei­nät ke­ho­te­taan kä­sit­te­le­mään ter­val­la tai pu­na­mul­lal­la tai näit­ten se­koi­tuk­sel­la. Löy­ly­huo­ne neu­vo­taan kä­sit­te­le­mään raa­ka­pel­la­va­öl­jyl­lä tai kalk­ki­seok­sel­la.

Si­vul­la 17-24 on yk­si­tyis­koh­tai­set pie­nen, kes­ki­suu­ren ja ison ky­lä­sau­nan yk­si­tyis­koh­tai­set ra­ken­nus­piir­rok­set, jot­ka ovat ark­ki­teh­tien Paul Lam­bach og Ha­rald E. Namt­ved­tin kä­sia­laa.

Ra­ken­nusai­neek­si ei suo­si­tel­la be­to­nia ei­kä sau­naa myös­kään suo­si­tel­la ra­ken­net­ta­vak­si kel­la­riin.

«Kel­la­ria tar­vi­taan mui­hin tar­koi­tuk­siin, ei­kä kel­la­ri­sau­nas­ta kos­kaan tu­le mu­ka­vaa.»

Hy­viä neu­vo­ja

Klos­te­rin mu­kaan sau­nas­sa ei tar­vi­ta suih­kua.

«En näh­nyt suih­kua yh­des­sä­kään suo­ma­lai­ses­sa pi­ha­sau­nas­sa. He se­koit­ti­vat kyl­mää ja läm­min­tä vet­tä puu­as­tias­sa ja kaa­toi­vat ve­den nis­kaan­sa.»

Kos­teus­mit­ta­ria ei tar­vi­ta sil­lä löy­lyn voi mi­ta­ta omal­la ne­näl­lään.

«Hie­noin vä­li­ne so­pi­van kos­teu­den löy­tä­mi­seen on oma ne­nä. To­sin ko­ke­nut sel­lai­nen! Mut­ta sen op­pii pik­ku­hil­jaa, ei­kä si­tä voi op­pia kir­jois­ta.»

Sau­na­vas­tan teos­ta ja käy­tös­tä Klos­ter ker­too seu­raa­vaa:

«Vih­to­mi­nen hel­pot­taa hi­koi­lua ja vah­vis­taa ruu­mis­ta. Koi­vu­nok­sat lei­ka­taan en­nen ju­han­nus­ta, vas­tat si­do­taan ja va­ras­toi­daan vii­leäs­sä. En­nen käyt­töä vas­ta kas­tel­laan ve­des­sä ja si­tä kään­nel­lään va­ro­vas­ti kiu­as­ki­vien pääl­lä… leh­dis­tä tu­lee kuin uu­det ja tuok­su täyt­tää sau­nan.»

Lää­kä­ri­nä hän suo­sit­te­lee sau­naa lää­ke­tie­teel­lis­tä syis­tä: Sau­nas­sa on pa­ran­tu­nut is­kias, ja siel­lä peh­me­ne­vät työs­tä ja ur­hei­lus­ta ra­sit­tu­neet li­hak­set.

«Tä­män ovat ko­vaa työ­tä te­ke­vät ja an­ka­ras­sa il­mas­tos­sa asu­vat suo­ma­lai­set to­den­neet”, hän kir­joit­taa.

Nai­set päät­tä­vät

Klos­ter poh­tii myös syi­tä sii­hen mik­si vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na ra­ken­ne­tut jul­ki­set sau­nat ei­vät ole saa­neet pien­tä in­no­kas­ta käyt­tä­jä­jouk­koa laa­jem­paa suo­sio­ta. Mik­si sau­no­mi­ses­ta ei ole tul­lut kan­san­lii­ke Nor­jas­sa?

Klos­ter esit­tää et­tä pää­tök­sen per­heen sau­nan­käy­tös­tä te­kee nai­nen.

«Eh­kä nai­set ei­vät läh­te­neet jul­ki­seen sau­naan jo­ko hä­ve­liäi­syyt­tään tai tur­ha­mai­suut­taan vaan kyl­pyä tar­vi­tes­saan va­lit­si­vat am­meen,» hän ar­ve­lee.

Hän to­te­aa myös sen to­si­sei­kan, et­tä ta­lon emän­näl­lä tus­kin on ai­kaa läh­teä ko­toa muu­al­le kyl­pe­mään. Sik­si oma pi­ha­sau­na tai ky­län yh­tei­nen sau­na, jo­ka oli­si tar­peek­si lä­hel­lä, oli­si rat­kai­su ajan­puut­tee­seen.

«Omas­sa sau­nas­sa nai­nen voi sau­noa yk­sin­kin, jos hän si­tä ha­lu­aa […] Jos saam­me nai­set tä­män asian taak­se, ei kes­tä mon­ta vuot­ta en­nen kuin sau­na­kam­pan­ja on teh­nyt teh­tä­vän­sä ja sau­no­mi­ses­ta on tul­lut va­kiin­tu­nut ta­pa», nor­ja­lai­nen lää­kä­ri Ro­bert Klos­ter kir­joit­ti toi­veik­kaa­na vuon­na 1934.

lii­sa@rui­jan-kai­ku.no

Newspapers in Kven

Newspapers from Norway

© PressReader. All rights reserved.