Muis­toin ta­los­sa

Ruijan Kaiku - - Paaskiviikko 2018 -

Ma­rian­ne Feldt as­suu Hars­ta­dis­sa mut­ta kvää­ni­vii­kon ai­ka­na hän oli käy­mäs­sä syn­ty­mä­kau­pun­gis­sa Ve­si­saa­res­sa. Hän is­tui Tuo­mai­sen tu­vas­sa ja kuun­te­li ko An­na-Kai­sa Räi­sä­nen lu­ki Alf Nil­sen Børss­ko­gin Kuo­su­vaa­ra-kir­jan en­si­mäi­sen lu­vun.

Feldt san­noo et­te hän ei ym­mär­rä suo­mee ei­kä kvää­nii, mut­ta kie­li oon hä­ne­le ko musiik­kii mi­tä hän tyk­kää kuu­ne­la.

Nä­jes ko hän oli pie­ni, hän pruu­ka­si ky­läs­tel­lä Ida ja Alf Tuo­mai­sen ty­kö­nä. Hä­ne­lä oon pal­jon muis­to­ja Tuo­mai­sen ta­lol­ta.

– Mie tyk­kä­sin heis­tä ko­vas­ti. Het olt­hiin so­mat van­haat ih­mi­set. Ida oli sep­pä kään­tä­jä, ja ai­na ko Ve­si­saa­res­sa tar­vit­hiin tulk­kia, kir­kos­sa eli raa­ti­huon­hee­la, Idan ha­jet­hiin pai­ka­le.

Idal­la ei­kä Alf-vel­je­lä ei ol­lu lap­sia mut­ta het ty­kät­hiin lap­sis­ta. Nuo­ret tyt­tä­ret mei­nat­hiin et­te Alf oli ko­mea mies.

– Het olt­hiin ai­na niin rau­ha­li­set ja ta­sa­pai­noi­set, hy­vät ja tur­va­li­set ih­mi­set, Feldt muis­te­lee.

Hän oli sil­loin esi­kou­lui­käi­nen.– Met lei­ki­mä tää­lä ja kä­vi­mä ter­vet­te­le­mäs­sä he­vos­ta. – Muis­tat­ko sie mi­kä he­vo­sen ni­mi oli? – Liis­su.

Feldt muis­taa et­te Ida oli ta­va­li­sen pyö­ree van­ha vai­mo mut­ta et­te hän al­koi laih­tum­haan.

– Ida tu­li viss­hiin ki­peäk­si. Mie en tiiä mi­kä hä­ne­lä oli. Sil­loin mie en ol­lu en­nää niin pal­jon tää­lä, olin muut­ta­nu muu­va­le.

Feldt ker­too et­te hän ei kosk­haan sau­no­nu Tuo­mai­sen sau­nas­sa.

– Ei, em­mä met lap­set sie­lä käyn­heet. Mie luu­len et­te ty­hä fii­nit ih­mi­set, ja eri­lii­kai­ses­ti tärk­keet kau­pun­gin mie­het ja po­li­tik­ke­rit käyt­hiin sie­lä. Met muut kä­vi­mä Ra­ti­kai­sen ja Kor­bin sau­nas­sa. Ja sit­ten täs­sä alem­pa­na oli Do­lo­sen sau­na, Ma­rian­ne Feldt muis­te­lee.

Liisa Koivulehto liisa@rui­jan-kai­ku.no

Newspapers in Kven

Newspapers from Norway

© PressReader. All rights reserved.