Sub­tle Form and Sen­si­tive Line: The Sculp­ture of Arviat

Inuit Art Quarterly - - CON­TENTS - Nor­man Zepp

Stone carv­ing from Arviat is rec­og­nized for its min­i­mal aes­thetic and hard, grey stone. This fea­ture ex­am­ines works cre­ated be­tween 1960 and the mid-1990s by seven of the com­mu­nity’s most cel­e­brated artists.

Akuni il­is­ariyausi­ma­jut ajji­un­gi­tu­nik mik­i­juu­tinik am­malu in­iqunalu­an­gi­tut sanasi­ma­jut ukusik­sa­liknit kisun­gualiarisi­ma­jut, Arviat sanaguaqti­n­git katin­gat­si­aq­tut ataq­naq­tut am­malu pi­jaqnin­gi­tut sanavak­tan­git.

Ki­valliq (atiqalauqs­i­ma­juq Kee­watin) una avik­tuqsi­ma­juq Nu­navummi taima­li­ga­ju­taat aji­un­gi­tu­ung­migamik. Tau­vani­ituq Ta­si­u­jar­juaq ak­i­na­gani tamaani 200 kilo­me­tres uak­nan­gani Ku­u­juaraaluk, MB, taana Arviat, ob­lumi nunal­i­u­juaq 2,300 in­u­giak­tigi­juq. Ta­maqmikasak nunaqaq­tut,nunatuqaqm­ikni am­malu piusi­tuqaqmikni atuq­tut Tuk­tuit Inugit, pilu­aq­tu­mik Ihalmiut, tau­vaniqmi­u­taviniit Qa­maniqjuaq nuna­gani. Pi­gial­isaqtilugu 1920-ni, Uk­i­uq­taq­tu­mut qini­raqru­viniq Knud Ras­mussen titi­ralauqsi­mavuq ak­su­runalu­aq­tu­mik am­malu in­u­usimigut ak­su­ruqsi­ma­jut tamaani uk­i­uq­taq­tuq mani­raginni. Piqaq­tut angi­laanik asiru­taq­pak­tut tuk­tigit nuk­taq­matta, niqiqaq­naq­si­vak­tut am­malu kaaliq­paq­nak­tuq.

Isumaliru­tiqaq­naqpuq taap­kua ak­su­runaq­tuku­uq­pak­tut in­u­usiqmigut, nunataalau­ratit, amidst Ki­valiqmiut sanaguaqti­git qanukiaq ika­ju­u­siarunaq ak­su­runaqnir­i­lauq­tanginik Arviat sanaguaqti­git sana­jagit avataani 1960 am­malu qi­tiani 1990-ni: Sanaguaqsi­maniga il­isaq­naruni­iqsi­maluni nalu­nai­jat­si­aqsi­ma­juq. Su­na­tu­in­nagit su­uqlu aggamigut qau­ji­na­suk&ugu qiliqsi­galu­aq­ma­gaat ob­val­u­u­niit saalu­aliq­ma­gaat am­malu aaqi­ti­akanirunaq­tu­nik. Ki­inagit, ilaanikut il­isaq­naq­pak­tut qa­ni­uli­na­suk­ma­gaata, sanasi­ma­jut pi­janiq­tu­u­lu­tik am­malu kisug­uaqgukasak&ugit. Taimanau­galu­aqtilugu, piusi­tuqan­git am­malu nuna­ti­avau­niga au­mag­i­nagut, isumalirun­aq­tunga ina taiman­naili­gayuq ma­likami ujaqamik taimanaili­galiqti­ti­vak­matta Arviat sanaguaqti­g­inik qanuili­galiqataq­tut.

Nu­nalikni siaq­naq ukkusik­sa­lik atuq­tausuuq sanaguaq­tinik ak­sumar­i­aluk tisi­juq, sanaguarak­saugi­tuq am­malu qiliqsi­ju­natsian­gi­tuq. Taimanau­ni­ganut aaqik­si­maliqataq­tuq taimanna, am­malu nalu­nan­gi­tuq taima­nau­ti­tiliqataq­matta, Inu­u­vig­i­na­suk&ugu pi­jaqnig­i­tuq am­malu ilaanikut sa­na­ti­aqsimag­ilu­aq­tut avik­tuqsi­ma­ju­ganit. Tisinikuan­ut uu­naqsiniku­viniq ujaraq taikan­gat Kam­i­nak sanaguarak­saq­taaqvikmit, ilagit 130 kilo­me­ters Ham­let-ku­nit, taimanaili­ga­juq pitaqaqni­ganut qaangi­jarunaq­tuq urayak [mica] am­malu qili­galaak­tu­lik [chlo­rite], ob­val­u­u­niit savi­ra­jak­sa­lik [mag­netite] am­malu qakuq­taq [cal­cite]. Su­uqaimma sanaguarak­saq iluliqaq­tuq tamaqmi­paluk aqin­niqaq­tuq siqal­i­ju­naq­tuq atiqaq­tuq qalu­naat­i­tut steatite, kisiani ukusik­saunani. Iju­juq, angi­ju­mar­i­u­luni taima­nau­tu­tain­auluni (anginiq­paamik ujaraq­ni­aqtit tuki­gagut) sanaguarak­saguqsi­maluni, kisiani pi­jaqni­ratit tak­i­ju­nik, saatu­nik ilasimagam­ik ob­val­u­u­niit tu­atu­nik. Taap­kualu ajuqti­ti­vak­tut sanaguaq­timik il­isaq­naqsi­ti­ti­jari­ak­saq, taimanau­na­sukaluaq&utik.

Saqiti&ugu uu­jau­jaq imaqmit asiruqti­tausi­ma­jut sanaguaqsi­ma­jan­git Qik­iq­taaluk nunagin­nit, su­uqlu Kin­ngait, ob­val­u­u­niit kisu­tu­in­naginik nalu­naruni­iqti­ti­ju­naq­tut, sanasi­ma­ju­tuqauqu­u­jil­isuut taap­kualu Nu­navik ukusik­san­git ob­val­u­u­niit kisug­ualiar­i­jau­ti­a­suut aqviit saunigit sanaguaq­taulu­tik taikanni Ki­tik­meot, tamaqmi­paluk sana­jausi­ma­jut Ki­valliqmit, sanasi­maqat­taq­tut atuqsi­lu­tik saqi­tikangiq&ugit aaqik­si­mani­gagut am­malu tuk­il­i­aqnig­i­t­igut, takusauliq­pak­tut qanuili­gati­na­suk­taraluat aaqi­tiarun­naratik.

Una pi­ug­ingilugu pisaman­gi­tuq, kisian­ili pisi­ma­juq pi­jaqnig­i­tu­u­ni­ganik am­malu im­maili­ga­jan­ni­ganik in­ugualiaris­i­ma­jut taiman­nat­lataagu­ju­ni­iqsi­manig­inut. Nuna Arviat nunag­i­jau­juq amisunik sanaguaq­tinit ukualu in­ugual­iusuut sangi­ju­nik am­malu pi­unginiq­taqan­gi­tut saqisu­ugit sanaguaqti­u­niqtik ajunginiq­paamigut.

Ilis­ar­i­jausi­ma­jut piqaq­matta an­gu­laaq per­cent-tiga sanaguaqti­it na­li­akni­tu­in­naq uk­i­uq­taq­tumi taiman­ganik 40nik uk­i­u­nik apiqutau­vakkami, Arviat ka­jusi­ju­mik qauy­i­ma­jau­juq amisu­u­lan­guk­matta aq­nan­git sanaguaqti­t. Ovanga niru­aqsi­mavunga qaulu­tilugit in­ugualiagit Andy Miki (19181982), John Pang­nark (1920-1980), Lucy Tasseor Tutswee­tok (1934-2012), Mary Ayaq Anow­ta­lik, Luke Anow­ta­lik (19322006), El­iz­a­beth Nu­taraluk Au­latjut (1914-1998) am­malu Eva Talooki Alik­tiluk (1927-1994), taap­ku­nan­gat asig­ilu pui­gu­nan­gi­tut nunaqaq­tut nu­nalikni.1 Ukua sanaguaqti­t atuq­sisu­un­guk­matta sunagualiq­ru­ju­ma­jamiknik nalu­naruniiq&utik na­li­aknit avik­tuqsi­ma­ju­ni­gaaq­man­gaata— Anaanagiik, amisunik ni­aqu­lik am­malu in­ugua­tu­in­nait am­malu

niqjutin­guat—pi­jari­iqsi­ma­jut kisumik ki­giaq­tu­ilu­aratik, tuk­il­i­uqsi­malu­aratik. Una atuq­pak­tatik aulu­tilugit saqiti­na­suq&ugit ilu­ag­ni­ju­tit maana taap­ku­nan­gat Arviat sanaguaqti­g­init aaqi­ti­aqsi­mavut sana­jan­git ajigi­jaungi­matta sug­iu­ga­ja­tinit Inuit inukguat isumag­i­jamigut aaqik­si­ma­ju­ti­tu­gan­git sanasi­ma­jut kisun­guat unikaaq­tuat am­malu imakalan­i­tait ob­val­u­u­niit ajil­i­urisi­ma­jut saqi­ti­ti­jut Inuit in­u­usi­tu­ganginik am­malu taimaili­galataaliq­tu­nik sana­jau­jut niqju­tiguat.

Atuqsi­ma­jan­git Andy Miki aji­palun­git piruqsaqa­timi. Inu­u­niku qanigi­jaani Saq­vak­tuuq, Miki nunaqaqsi­ma­juq Qa­maniqjuaq nuna­gani ni­u­vi­raq­paq&utik Kin­gaaqjua­lik. Taikani 1959, Miki nuk­ti­lauqsi­ma­juq Arviat am­malu nu­ulir­iluni Kangiq&in­iq­mut taikan­gaaramik Tiki­rar­juaq nunataar­ilugu. Au­latauluni Kava­matuqakku­nit am­malu kaaqataq­tu­aluuk­matta, amisut nuna­tu­in­naqmiut Inuit, am­malu tamaqmik Tuk­tuit Inuit, nuu&utik sik­janut nunaliknut taap­kunuga Kangiqlini­q,

Tiki­rar­juaq am­malu Arviat taip­sumani. Ub­lumi Miki in­ugual­i­uqataq­tuq pi­ugi­jau­ju­nik nalu­naruni­iqti­tisi­ma­tu­inaq­tuq sunau­nig­inik aaqik­si­ma­jan­git, piqa­tiqaq&ugu sangi­ju­mik tuk­il­i­a­ti­aq­tu­nik pisi­ma­jut; taiman­ganik ijiliqsi­mavak­tut silataagut taap­sima kisug­uagukuq mik­siqa­tu­in­naq­tuq, saqisi­mal­luni tuk­il­i­aq­sisi­mat­si­aq­tu­mit.

Sanaguakam­mar­i­aluit pi­vaaliqti­taulu­tik qau­ji­manig­inut nuqan­gati­taun­git­tuk ukusik­sa­lik­mit, pi­jitigi­gaaqlugit nakminiq sanaguaqti­it. Amisut Arviat sanaguaqti­git angiqsi­ma­jut sanaguarun­atsiang­i­namik tamakku­niga kisua­galataaru­tilugit, am­malu, atur­runaq­niara­tigugut tamapna nuna­tini­gaaq­tuq atu­in­au­juq ukusik­sa­lik. Tapna Miki atuq­tanga, atuqsin­gi­ti­aq­tuq in­uguaq saqi­ti­ti­akaniru­mi­naq­tuq tamakuak­sanginik swu­uqlu agan­git am­malu ki­inan­git. Kisian­ili, sanatun­niga saqi­jaaqti&ugi il­isaq­naqsiti&ugi niqju­tau­nig­inik ukusik­saq asiruqsi­malu­arani ob­val­u­u­niit kisu­ugua­gu­nigit nalu­naruni­iqsi­ma­lu­tik. Takuin­nag­i­natta siu­tiquq­tu­ju­nik ukalin­guanik ob­val­u­u­niit

nakjunknik nalu­naisi­juq tuk­tu­u­ni­ganik. Taimanau­galu­aqtilugu, sanaguaqti­it tap­su­tu­naq Miki, qim­min­gualian­git, nanugualia­n­git ob­val­u­u­niit tingmi­agualian­git. ukua qanui­likan­niru­mi­naq­tut kisun­gualiat suli tuk­iqaq­tiaq&utik taap­sum­munga iqau­ma­jamigut.

Taimaak­tauq, amisut qulit un­gataani sana­jan­git Pang­nark taap­kua takusi­ma­jakka, nip­iqan­gi­tut sail­i­jut nalu­nan­gi­tut kisun­guat nu­vuqaq&utik tuk­il­ia­tu­in­na­paluk&utik am­malu pi­jaqniru­mi­naq­tuku­lu­u­lu­tik. Inuguaka­sait nalu­naruni­iqsi­ma­jut kisug­ua­gu­ni­ganik mik­i­ju­u­luni, ki­inal­i­uqsi­mal­luni (saan­gaguaq&uni aaqlu­galuni mani­rauluni) am­malu naitu­nik sa­ni­agut nu­vulit tal­iguaginik; Pang­nark qau­ji­mat­si­aq­tuq tamap­kua kisia­n­iuk­matta taiman­nau­ni­ganut amisunik pi­ju­ma­jau­jut aaqiguti­gi­vak­taat.

Uqakaqatig­ilugit apiq­suq­taulu­tik tuk­isi­nat­si­ti­a­suuq asin­git Inuit sanaguaqti­it takusi­mak­matta atuu­tiqar­alu­aq­ma­gaata am­malu ak­i­tu­ju­naq­ma­gaata pi­jaqniq­tu­u­jut, nalu­naitiaruna­q­takka se­quel nu­taqanit sanau­gau­jut ob­val­u­u­niit mi­tau­tiqaq­tut.2 Takuk­sau­juq pi­jau­ju­mavak­tut inuknit naki­tu­in­naq pi­ga­jatu­u­galu­anit nalu­nai­jat­ti­aqsi­ma­ju­nik am­malu taap­kualataan­guanik, nalu­naiqsi­mak­matta qanuil­i­uri­aqaqni­ganik atuqrunaql­ugu. Ii­laak, ilu­anilu­u­niit ter­mite Ki­valliq piusi­ti­ti­ti­aq­pak­tut, Miki am­malu Pang­nark sanaguaqsi­ma­jan­git taku­ti­ti­ju­naq­matta tuk­il­i­aqsi­makasa­t­u­in­nar­alu­aqtilugit am­malu taku­mi­naq­matta. Ka­manan­gi­tuq, taimaim­mat, angi­laamik pik­saqniq­paat tap­kua sanasi­ma­jaginik tamakua Qau­ji­ma­juqjuat, sanaguaqsi­ma­julirit am­malu nil­iu­tiqari­aqa­suuq Ge­orge Swin­ton, kiusi­jar­i­a­lik am­malu pi­ugi­jaugamik maanauliq­tuq Euro­pean sanaguaqti­g­inik taap­kua Con­stantin Brân­cus,i ob­val­u­u­niit Henry Moore. Swin­ton titi­rausiqalau­qpuq Pang­nark:

Taina ajun­gitig­i­lauq­tuq Brân­cus,i uk­i­uq­taq­tu­mi­u­tauluni, aji­un­gi­tu­nik ikpigi­ja­lik saqi­tu­naq&ugit am­malu piusi­tit­tiaq&ugit sagu­ganig­ilu am­malu nu­vugit aaqik­si­ma­jut. Ukua isumag­i­jani uqarunan­gi­ta­minik, kisiani salan­ulgit atuu­tiqalaakut: in­ugualu­ar­ilugit kisug­ualiar­ilugit.3

Ai­va­jun­naq­tunga taapna Swin­ton uqaq­tan­git atuq­tau­ju­naqmi­jut, qanu­tu­in­naq, amisunut Ki­valliq sanaguaqti­g­init. Isumaliqsi­ju­ma­givunga tamakku­niga qau­ji­maliq&uni am­malu il­is­arisi­maliq&ugu Maanal­isauliq­tuq sanaguaru­si­uliqni­ganik pi­ugi­jaulu­tik, sana­jan­git Miki am­malu asigit nunaqatigi­t pi­ju­ma­jaulu­ara­jaginiqsau­ga­jalauq­tut, qau­ji­ma­jaungiku­tik.

Taap­natauq ajigi­jau­vuq tapp­ku­ti­tut Arviat Sanaguaqti­git asitjilu­aq­nagu ukusik­sa­lik aaqik­si­man­i­tuqanga.4 Lucy Tasseor Tutswee­tok ajun­gi­ti­aq­tuq atuq&ugu ma­lik&ugu ukusik­sa­lik am­malu aaqik­si­maniga, aq­naguag­u­luni. Timigualat­aaluiq­nagu, sanaguaq&ugit ni­aqun­guat ki­inaguat ob­val­u­u­niit kiklil­i­uqsi­ma­tu­in­naq­tut, ob­val­u­u­niit atut­tiaq&ugu sanaguaq­tami

aaqik­si­man­i­tuqanga. Taima atausiq uuk­tuu­ti­ti­avaulaaq tuna “suli­jut sana­jamik” nani­jau­ju­naq­tuq ilagiit amisu­aluit sanagua­suut taap­sumalu Tutswee­tok at­uliqsi­mak­mi­janga pigami putu­lik­mik ukusik­sa­lik­mik ni­uq­tuq&uni iku­u­taq&uni. Isumalirun­aqmi­junga ukua ki­inait am­malu ni­aquit amus­ing sana­jangini taikani­iju­tiqan­gi­tut ki­naguagu­ramik ob­val­u­u­niit il­lu­minik pisi­manani, kisian­ili sanaguaqsi­ma­tu­in­naq&utik imigutauq, ilal­iutisi­ma­lu­tik. Apiri­gakku Tutswee­tok ki­inaguaq pisi­mak­ma­gaata il­aminik, ki­u­lauq­tuq, “Im­maqaa, kisiani ikviqai ilaknik!” Uqausiqaq&uni ajigua­ganik sananiku­ata Pang­nark, nil­iutig­i­tun­naq&ugu, Tutswee­tok ki­u­lauq­tuq, “Isuma­junga tain­natauq ovap­tut pi­juq, ki­gaq­tu­iga­suaq&uni kisu­tu­in­qmik, kisiani ajil­i­uq­nagu. Inu­lataaruqsi­man­gi­takka kisian­ili nalu­naruni­iqsi­ma­tu­in­naq­tut. Taimaa­tu­in­nau­valak­mi­juq ovap­tut.” Takuk­saukanir­iluni pi­u­ni­gagut taimanauk­mat, Tutswee­tok uqakkani­lauq­tuq, “Pi­ugi­jara taap­kua amisu ki­inait taimaili­ga­lu­tik.”5

Tamaqmi­paluk, sanaguaqat­aru­si­u­lauq­tuq saqi­ti­jut taimaili­ga­ju­nik amidst. Aaqiu­ti­jut angi­laag­uliq&utik nunaliknit pi­ugi­jaulu­tik sug­iu­tu­jau­jut ob­val­u­u­niit sug­iu­ti­jaugilu­aq­tut. Uqaqsi­mat­si­aq­tuq, sanaguaqti­t qau­ji­mat­si­aq­matta kisug­uak­sanik sana­jausi­ma­ju­nik sasimiknit ava­timiknit. Ii­laak, amisut sanaqatigi­isuut saniriik&utik, ilal­iutisi­ma­jut sangi­ju­mik ila­nari­igutau­juq qau­ta­maat at­u­ramitjuk sanaguaqni­q. Ilagit. Taap­ku­ti­tut Tutswee­tok, Pang­nark am­malu Miki, qau­ji­ma­jaulauq­tut sanaqatigi­ig­i­naqaq­taq&utik saniliriik&utik. Amisut ilagiit pitaqaq­mata maqru­u­nik ob­val­u­u­niit pin­ga­sunik sanaguaq­tinik sa­natigisuu­tit qanigiik&utik, tik­iutisi­maliqti­tiqataq­tuq pi­jaqnig­i­tukuuq&utik, su­uqlu taap­kua sanaguaqti­it Mary Ayaq Anow­ta­lik am­malu aip­panga, Luke Anow­ta­lik, ob­val­u­u­niit Luke am­malu Joy Kilu­vi­gyuak Hal­lauk (1931-1993 am­malu 1940-2000 ikpigi­ti­aq­sugit).

Nalu­naruni­iqti­tivigi­jan­git ikpiri­tiaq&ugit ukkusik­saunigit, Mary Ayaq sanaguaqsi­ma­jan­git il­isaqsi­ti­tisi­ma­jut aq­nanik am­malu anaananik Inuit isu­u­nig­inik tamauna saqiti&ugit aq­naguag­u­lu­tik (nalu­naruni­iqsi­ma­lu­tik amausiqsi­mak­matta) ni­aquqaq&utik am­malu angi­ju­u­taulu­aratik.6 Ayaq aipanga, Luke Anow­ta­lik atuq­sisu­un­gu­givuq ajikasa­t­u­in­nar­ilugit saqiti&ugit kisu­un­gua­gu­niga mam­malu qanu­tu­in­naq sanavig­ilugit asig­inik ilauq&ugit siqut­tiq­palialugu ukusik­sa­lik ak­su­ruqsi­malu­aq­nagu. Taap­kua anginiqsau­jut amisut sanasi­ma­jan­git, ukua tamainit pim­mar­i­u­niq­paat tuk­tut saqi­ti­ti­taq­pait; angi­laat sanasi­ma­janginit avalusi­ma­jut am­malu ika­juqatigiit inukguat amisut am­malu ni­aquit, ijuaqsi­jut ika­juqatigi­iqniqmik am­malu piru­runaqnikmi­k uuma­juli­maat. Anow­ta­lik ajungini­ganik il­is­ar­i­jausi­ma­juq sanaguarun­aqni­ganik nakjung­nik am­malu ilal­iutisi­maniga sana­jak­sanik ilag­inut sanasi­ma­jaminut tigu­jak­saruqti&ugit kisun­guat tapp­kualu nuk­tan­guaq­tut taap­ku­ni­galat­taaq am­malu takuk­saruqti­tan­git.

El­iz­a­beth Nu­taraluk Au­latjut sanasi­ma­jan­git mani­raugi­tut ujaraga asitjiqsi­manani, taap­su­tu­naq sanasi­ma­janginik John Kavik (1897-1993), am­malu qapi­lani­ju­nik saqi­ti­tisi­ma­juq, atuq&ugit ata­jut quraqnikut siqumisi­ma­jut ujarat taap­kualu ajin­git mani­ra­gata nunaga. Taap­ku­ti­tut amisut asigit sanaguaqti­t avik­tuqsi­ma­jun­gani, Au­latjut asitjiqsil­u­aqatan­gi­tuq qanuutig­ini­ganik taap­ku­niga saqi­tini­ataminik sanaguaqlu­git ma­lik­lugu ujaraq aaqik­si­maniga, atuqlugu silataa qatiknigit ukusik­saq taima taana nu­jan­guar­iliqlugu piqqasi­maluni, am­malu nu­taragual­i­u­raagami saqi­jaalag­u­lugu an­maluq­taulugu saqi­tuq sanasi­ma­ju­mik anaanamini, taimalu ilal­iutisi­ma­tu­in­naq&ugu takvunga il­i­u­tuq­mut.

Na­mungaavali­aliqtilugi­t amiqnik tauqsi­iqataq&utik taikani 1900-ni tamaunga Kanataup Uk­i­uq­taq­tu­anut tik­iu­ti­lauq­tan­git ilal­iu­tilugit sapan­gait Inuit an­gu­raag­inut sanaqa­siu­tilugit. Ukua Inuit ni­giani­itut Ki­valliq sanaqatali­lauq­tut pi­u­juu­ti­mar­i­aluknik piusau­tiqaq­tu­nik atigigit. Atausiq ilan­gat saqi­ti­ti­ju­naq­tuq sana­jamigut taap­suma Su­san Oot­nooyuk (1918-1977), taap­nalu il­i­ti­ti­lauq­tuq an­gaqminik, Eva Talooki Alik­tiluk. Alik­tiluk qau­ji­ma­jauliru­tiqaq­tuq sanaqataq­tang­inut sapa­gaqaq­tut ukusik­saliit taqsaqat­si­aq­tut am­malu ukusik­sal­i­tuqaq, siaq­naq aqit­tuq, nivi­gav­i­u­luni sapan­ganik sanasi­ma­jun­gani ob­val­u­u­niit miq­suqsi­ma­lu­tik amisunut am­malu japaqaq&utik. Taap­ku­tigut mik­i­jut, ujar­alat­taat nu­u­ni­ag­i­tut timigit in­uguat, uku­lau qi­tu­rau­jaliar­i­jak­saun­gi­tut. Taap­kua sanasi­mani­gagut, ujarakalla­k in­ugualiaris­i­ma­juq ilauqsi­ma­juq sapan­ganik amisunik taku­mi­naqsi­marik&utik. Alik­tilukup nu­visi­ma­jan­git sapan­gait ayuq&ugit nauku­tu­in­naq saqi­jaalagu­vuq asi­minit Arviat sanaguatig­init, ilag­i­jauluni ukuanga Mary Tutswuitok.

Taiman­nau­galu­aq­mat nuna­gat, piusi­tuqan­gat am­malu im­makalanit qanuili­galau­rusigit atuu­ti­jut sanasi­manigita sana­jangini, qau­jisi­ma­junga tamaqmik atuni nunaliit, ukusik­saugalu­aruni, nakju­u­galu­aruni ob­val­u­u­niit tu­u­gagu­ralu­aruni, pi­u­ju­mar­i­aluknik am­malu qau­ji­ma­jut am­malu tuku­si­a­jut ajuq­nangi­matta - am­malu kisia­n­i­uliq­pak­tut - sanalugu sana­jak­saq. Takusi­mavunga tamakkua sana­jau­jut kiss­ing atuq­tau­tiaq&uni tamale sanan­guatau­jutig­ilugu tamale ni­u­viq­tau­ni­aq­mat. Taikani 1960-ni, ki­in­au­jaq­taan­gu­valauq­tuq taap­ku­nanga niguani­itu­nit Ki­valiqmi sanaguaqti­t sanaguaq­tamiknut ni­u­ru­tiqaru­tit akikiniqsa­ulauq­tut, taap­ku­nan­gali pi­jauqataq­tu­nit sanaguaq­tinit ilagini as­mikni nunaliknit. Taim­man­nau­galu­aqtil­lugu, akik­i­lauq­mata akigit am­malu ni­u­viq­tuqaq­pa­gani asitjiq­nasaalauq&unilu qa­ni­uli­gan­nila sanaguaq­tuliriniq. Tamil ni­u­viq­taungiku­tik tamakkua saqiti­na­suaq­tatik, sanaguaqti­it nuqa­tu­inaqsi­maut sanaguagam­iknik asitji­ratik. Ii­laak, saqi­palialilau­q­tuq Inuit sanaguarag­it pi­jauqataliq&utik avataanit 1948-c. 1995, taapna qai­ju­maliq­tara “Aji­un­gi­tuq taip­suma­ni­u­lauq­mat”, taimalu nunaliit sanaguakau­nig­inik il­isi­malilau­rivut taimanatuq­au­ramik.

Photo Di­eter Hes­sel

Andy Miki (1918-1982 Arviat) An­i­mal 1975 Stone 7.6 x 13.3 x 1.9 cm Cour­tesy Walker’s Auc­tions, Ot­tawa

Lucy Tasseor Tutswee­tok, 1985

Eva Talooki Alik­tiluk, 1992

John Pang­nark, 1979

Luke Anow­ta­lik, 1992

El­iz­a­beth Nu­taraluk Au­latjut, 1979

Andy Miki, late 1970s

Mary Ayak Anow­ta­lik, 1992

Newspapers in English

Newspapers from Canada

© PressReader. All rights reserved.