MUOTOKUVIA SALAMALLA
K
un kuvataan ihmisiä sisällä, päivänvalo ei useimmiten riitä tuottamaan hyvin valottunutta kuvaa. Helpoin ratkaisu on ottaa käyttöön kameran oma salama tai kiinnittää kameraan ulkoinen salama ja suunnata se suoraan kuvattavaan henkilöön.
Näin ei kuitenkaan yleensä saada onnistunutta kuvaa. Kuvattavan taakse tulee näkyviin ruma heittovarjo, kun salama valaisee häntä voimakkaasti edestä päin. On kuitenkin hämmästyttävän helppoa saada salaman valo hallintaan parilla yksinkertaisella kuvausteknisellä toimenpiteellä. Tuloksena on pehmeä ja luonnollinen valo, ja muotokuva mairittelee kohdettaan.
Ulkoinen salama on muutakin kuin hätäratkaisu heikossa valossa. Se avaa lukuisia mahdollisuuksia, otitpa muotokuvia sisällä tai ulkona. Lue tästä, miten nostat muotokuvasi uudelle tasolle ja saat valotuksen täysin hallintaan.
Ensimmäinen toimenpide on hankkia ulkoinen salamalaite. Juuri missään ammattilaistason kamerassa ei ole omaa salamaa, ja siihen on hyviä syitä, joista kerromme lisää tuonnempana. Ulkoisen salaman suuntaamista, tehoa ja muotoa on paljon helpompi säädellä, eikä sen käytön opettelu on lainkaan vaikeaa. Alkuperäissalamoiden ohella tarjolla on lukuisia hyviä ja helppokäyttöisiä malleja muilta valmistajilta, joten varustusten päivitys ei vaadi omaisuutta.
Anna salaman päättää
Jos sinulla ei ole kovin paljoa kokemusta ulkoisen salaman käytöstä, suosittelemme, että käytät aluksi P-kuvausohjelmaa.
Etuna on tällöin, että kamera huolehtii itse oikean valotusajan, aukon ja Iso-herkkyyden valinnasta.
Kun salama laukeaa, se ja kamera käyttävät niin sanottua Ttl-valonmittausta. Lyhenne tulee sanoista Through The Lens eli objektiivin läpi. Siinä salama välähtää ensimmäisen kerran juuri ennen kuvan ottamista, jolloin kamera mittaa valotuksen objektiivin läpi ja tekee mittauksen perusteella oikeat säädöt. Kuvaa otettaessa salama välähtää uudelleen. Kahden välähdyksen väli on niin lyhyt, että ne havaitaan yhtenä.
Tosinaan on silti tarpeen muuttaa salaman tehoa käsin. Siihen käytetään salaman valotuksenkorjausta, joka toimii samalla tavoin kuin kameran valotuksenkorjaus. Salamassa on yleensä yksi tai kaksi painiketta tai valikkokohta, jotka on merkitty symbolilla +/-. Kun keräät kokemusta salaman käytöstä, voit vähitellen siirtyä käyttämään käsiohjelmaa. Silloin on suuremmat mahdollisuudet hyödyntää myös luonnollista valoa eikä salaman valosta tule liian hallitsevaa.
Seuraavilla sivuilla näytämme, miten ulkoisen salaman käyttö on hyvä aloittaa ja miten salaman avulla saa hyviä muotokuvia sisällä ja ulkona. Esittelemme myös joitakin lisävarusteita, joiden avulla salamalla otettujen kuvien tasoa voi vielä nostaa, ja teemme suosituksia siitä, millainen salama kannattaa hankkia.
Useimpien ulkoisien salamoiden mukana tulee hajotin. Se on pieni muovikupu, joka asetetaan välähdyspäähän ja joka hajottaa valoa kuten softbox. Hajotin pehmentää valoa, ja saatavilla on myös pallohajottimia, jotka pehmentävät valoa vielä tehokkaammin.
Saatavilla on lukuisia varusteita, jotka muotoilevat salaman valoa tavoilla, joihin salama itse ei pysty. Esimerkkinä ovat ladonovet. Kun laitteen levyjä käännetään enemmän tai vähemmän salaman eteen, valon voi saada osumaan esimerkiksi vain osalle kasvoja, mikä luo dramaattista tehoa.
Langattomalla lähettimellä ja vastaanottimella salaman voi laukaista, vaikka se ei ole kiinni kamerassa. Tällöin voi esimerkiksi valaista mallin vain sivulta. Joissain salamoissa vastaanotin on valmiina, jolloin tarvitsee ostaa vain kameran salamakenkään asetettava lähetin.