Kiinan opiskelu kiinnostaa koululaisia
Haasteena on opetuksen vakiinnuttaminen alkuinnostuksen jälkeen. Myös pätevistä opettajista on pulaa.
Suomen peruskouluissa ● ja lukioissa eletään nyt pienimuotoista kiinan kielen opiskelun buumia.
● Niúnăi – suomeksi lehmänmaito. Se on Isla Rantasen, 11, mielestä kiinan kielen kivoin sana.
”Se oli ensimmäinen, joka jäi mieleen, kun se oli niin hassu”, Rantanen kertoo.
Rantanen opiskelee kiinaa Auroran koulussa Espoossa nyt kolmatta vuotta. Hän aloitti kiinan opiskelun kolmannella luokalla niin sanottuna A1-kielenä eli pitkänä vieraana kielenä.
”Se tuntui eksoottiselta ja hauskalta”, Rantanen kertoo.
Kiinan opiskelu on hänen mielestään ollut melko helppoa.
”Merkit ovat olleet vielä aika yksinkertaisia, ja olemme harjoitelleet paljon puhumista.”
Suomen peruskouluissa ja lukioissa eletään nyt pienimuotoista kiinan kielen opiskelun buumia. Espoon lisäksi kiinan kieltä voi opiskella useissa peruskouluissa ainakin Helsingissä, Turussa sekä Tampereella.
Lisäksi valinnaisena vieraana kielenä kiinan kieltä voi puolestaan lukea jo liki 20 lukiossa.
Auroran koulussa kiinaa on opetettu nyt jo neljä vuotta. Kieltä opiskelee Espoossa nyt noin 100 oppilasta kolmannelta luokalta aina seitsemänteen, sillä tästä syksystä lähtien Auroran kiinan kielen lukijat ovat voineet jatkaa kielen opiskelua myös yläkoulussa Järvenperän koulussa.
Kiinan kieleen on voinut tutustua jo toisella luokalla kielisuihkuttelun avulla, minkä vuoksi moni on uskaltautunut valitsemaan itselleen vieraamman kielen.
Vuodenvaihteen jälkeen A1kieli aloitetaan jo ensimmäiseltä luokalta. Kiinaa Auroran ja Järvenperän kouluilla opettava Osmo Hupli arvelee, että sen myötä kiinaa opiskelevien määrä voi hieman laskea.
”Vanhemmat eivät välttämättä uskalla valita niin vierasta kieltä lapselleen pitkäksi kieleksi”, arvioi Hupli.
Espoolaisessa Etelä-Tapiolan lukiossa puolestaan aloitettiin toissa syksynä B3-oppimäärän mukaiset kiinan kielen verkkokurssit etänä, joita voivat suorittaa myös muiden paikkakuntien lukio-opiskelijat. Opintoja rahoittaa Opetushallitus.
Kursseille on tänä syksynä ilmoittautunut yhteensä 77 opiskelijaa, joista 28 on Espoon ulkopuolelta, Espoon kaupungin lukiokoulutuksen suunnittelija Jaakko Turpeinen kertoo.
Verkko-opintoina on ollut mahdollista suorittaa kurssit 1–3. Osallistujia on Espoon lisäksi ollut Helsingistä, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Vihdistä, Hämeenlinnasta, Lahdesta, Lappeenrannasta ja Porista.
Keväällä järjestetään ensi kertaa kurssit 1–4.
”Tavoitteena on, että verkkokurssit tavoittaisivat niin paljon kiinan kielen opiskelijoita, että sen kautta olisi mahdollista järjestää kiinan kielestä kaikki kahdeksan kurssia.”
Tämä olisi edellytys, että lyhyen vieraan kielen voi kirjoittaa ylioppilaskokeessa.
Kiinan kielen saaminen kirjoitettavaksi aineeksi on pitkän aikavälin tavoite, mutta sitä ennen kielen opiskelijamäärien tulisi olla nykyistä suuremmat, kertoo Aasian ja Afrikan kielten hankkeen koordinaattori, apulaisrehtori Päivi Siltala-Keinänen Helsingin kielilukiosta.
Opetushallituksen rahoittaman hankkeen tavoitteena on innostaa kiinan kielen opiskeluun kansallisesti sekä vakiinnuttaa kiinan kieltä koulujen opetustarjonnassa.
Lupaavasti alkanut opetus voi alkuinnostuksen jälkeen saada myös takapakkia.
Keravalla aloitettiin kaksi vuotta sitten kiinan opetus valinnaisena B2-kielenä kaupungin yhteisellä ryhmällä. Tänä vuonna kaupungissa kielen opiskelijoiksi ei enää saatu tarpeeksi oppilaita, jotta ryhmä olisi voitu perustaa.
Uuden vieraan kielen opetuksen aloittamisessa on haasteensa, kertoo Keravan kasvatuksen ja opetuksen suunnittelija Kati Airisniemi. Esimerkiksi ryhmäkoko voi alun jälkeen pienentyä.
Niin käynyt myös Keravalla. Viime vuonna aloittaneesta 16 oppilaasta on jäljellä 11.
”Kaikilla kunnilla on sama haaste, miten saadaan kaikki oppilaat sitoutumaan vapaaehtoisen kielen opetukseen valinnan tekemisen jälkeen”, Airisniemi kertoo.
Lisäksi haasteena voi myös olla pätevien opettajien rekrytointi, jos opetettava tuntimäärä jää pieneksi.
Harvinaisissa pienissä kielissä voi olla hankalaa löytää oppilaan ikätasoon soveltuvaa valmista opetusmateriaalia. Usein opettaja joutuu valmistamaan materiaalia itse.
Huplille haasteet kielen opetuksessa ovat tuttuja. Hän kertoo tekevänsä lähestulkoon kaiken opetusmateriaalin itse, sillä suomenkielistä opetusmateriaalia ei ole saatavilla.
”Jos alkava kieli on englannin sijaan kiina, ei englanninkielisiin opetusmateriaaleihin voi oikein turvautua”, Hupli kertoo.
Huplin apuna opetuksessa on myös kiinankielinen opettaja, joka auttaa keskusteluissa ja ääntämisen harjoittelussa.
Ensi syksynä Järvenperän koulussa harkitaan myös valinnaisen B-kielen kiinan opetusta, Hupli kertoo.
”Kiinan kieli tuntui eksoottiselta ja hauskalta.”
Isla Rantanen, 11
Kiinan kielen opiskelu yleistyy Suomen koulussa. Auroran koulussa kiinaa on voinut opiskella jo neljä vuotta. Opettaja Osmo Hupli kirjoitti taululle ravintoladialogiin liittyviä lauseita kiinaksi.