Jalkavaki Hyokkaa

TOLMININ HYÖKKÄYKSE­N ENSIMMÄINE­N PÄIVÄ

I. ISONZON 12. TAISTELU: LÄHTÖ JA VALMISTELU­T

-

Olimme ka uniissa KärnteOtin lokakuun alussa jälleen os astoni komennon.

kautta. Deal Cosnan vuorella nissä, jonne pataljoona oli siirretty Makedonian

nyt kevyitä konekiväär­ejä, kärsimämme tappiot oli korvattu. Meillä oli lisäksi

aikamme leirissä tutusmikä lisäsi komppanian tulivoimaa. Käytimme lyhyen tumalla perusteell­isesti uusiin aseisiimme.

täisi meidä t. I sonzon Emme vielä tienneet, minne a rmeijan jo hto lähet rintamalle?

n lii tyttyä s otaan t oukoTriest­en val taus o n o llut I talian pää tavoite maa

ua I sonzojoen ala juoksulla kuussa 1915. Olemme t orjuneet kymmen en isk

on painettu hitaasti mutta kahden viime vuoden aikana, ja itävaltala­isjoukkoja

uudennessa h yökkäykses­sä varmasti t aaksepäin. I talialaise­t o nnistuivat k

ja valtaamaan kaupungin. saamaan jalansijan joen itärannalt­a Gorizian läheltä

lä nsirintama­n Cadorno o rganisoi I sonzon y hdennentoi­sta h yökkäyksen

väendivisi­oonaa hyökkäsi malliin. Viisikymme­ntä 5 000 tykin tukemaa jalka

ä. U rheat i tävaltalai­ssotilaat kapealla r intamalla G orizian ja mer en väliss

jälki puoliskoll­a i talialaise­t torjuivat h yökkääviä i talialaisi­a, m utta t aistelun

B ainsizzass­a, miss ä ylittivät I sonzon k eskijuoksu­n ja val tasivat y lätasangon

tämällä t aisteluun k oko liittolais­emme s aivat et enemisen p ysähtymään lähet

alk uun, si tten tila nne vahvuutens­a. T ämä val taisa h yökkäys k esti sy yskuun

hyökkäykse­en. rauhoittui, ja C adorna valmistaut­ui Isonzon kahdenteen­toista

su urempia t oiveita Nyt Isonzon k eskeltä vallatut al ueet a ntoivat i talialaisi­lle

vihdoin heidän ulottuvill­aan. seuraavast­a hyökkäykse­stä, ja tavoite, Trieste, oli

jo utuivat p yytämään a pua Itävaltala­iset ei vät o lleet vast ustajiensa t asolla ja

(Flandersin ja Verdunin) saksalaisi­lta. Saksan armeijan ylijohto lähetti lännen

a rmeijan, joss a o li taisteluje­n val tavasta jo ukkojen k ulutuksest­a h uolimatta

s aksalais-itävaltala­isen seitsemän t aisteluval­mista di visioonaa. Y hdistetyn

t uloksia. Tavoite o li hyökkäykse­n I sonzojoen y läosissa o dotettiin t uottavan

toiselle puolelle. ajaa italialais­et valtioraja­n yli ja, jos mahdollist­a, Tagliament­on

Württember­gin vuoristopa­taljoona liittyi vastaperus­tettuun 14. a rmeijaan ja y hdistettii­n al ppijoukkoi­hin. Alo itimme ma rssimme r intamalle

18. lokakuuta k okoontumis­alueelta K ranjin lähel tä (s aks. K rainburg). M

ajuri Sproesseri­n r yhmä (W ürttemberg­in vuo ristopatal­joona ja W ürttemberg­in vuoristoha­upitsiosas­to) t aittoi p ilkkopimei­nä ö inä ja us ein kaa tosateessa taivalta S kofja L okan (s aks. B ischoflak), Salilogia n ja P odbrdon ka

utta Knezaan, jonne saavuimme 21. lokakuuta. Vihollisen lentotiedu­stelun vuoksi jokainen ma rssietappi o li s elvitettäv ä e nnen pä ivänkoitto­a, sillä ka ikkien miesten oli silloin etsittävä suojaa epämukavim­mista ja riittämätt­ömimmistä majoitusti­loista, joita kuvitella saattaa. Nämä yömarssit olivat erittäin vaativia kulutetuil­le joukoillem­me.

Minun os astossani o li k olme vuo ristokompp­aniaa ja y ksi k onekivääri­komppania. M arssin y leensä jalka isin esik untani ka nssa p itkän k

olonnamme kä rjessä. K neza o li no in 8 kilo metriä et ulinjasta i tään, T olminin lähellä. L okakuun 21. pä ivän iltapäiväl­lä majuri Sproesser ja hä nen os astonkomen­tajansa tunnusteli­vat osoitetun kokoontumi­salueen hyökkäystä varten. Alue o li r inteessä B uzenikavuo­ren (509) p ohjoispuol­ella, 1,5 km T olminista etelään. Se vietti jyrkästi etelään Isonzojoke­a kohti.

Italialais­patterien vah va ja vilkas hä irintätuli k orkeammalt­a si jaitsevist­a ja suo tuisammist­a as emista le vittäytyi su urelle al ueelle r intamamme t akana. Italialais­illa tuntui olevan r unsaasti ammuksia. Meidän oli vaikea r yhmittää koko pataljoona (yksitoista komppaniaa) osoitetull­a kokoontumi­salueella.

Itse seinämä o li lähes l uoksepääse­mätön, ja meidä n o li valmist auduttava ki vilou-

sy vennyksess­ä jyrkästi I sonzoon hikon r eunoilla ja m uutamassa ha rvassa

herä ttävää, et tä viho llinen näki viettäväss­ä maast ossa. Oli le vottomuutt­a

Tolminin luoteispuo­lella suoraan korkealta asemistaan Mrzlin (1360) huipulla

J ouduimme lis äksi o ttamaan koko B uzenikavuo­ren k oko p ohjoisrint­eelle.

ki vivyöryvaa­ran lo uhikkoises­sa huomioon ty kistökeski­tysten a iheuttaman

yli 30 tuntia. Miten se onnistuisi? rinteessä. Pataljoona­n olisi maattava asemissa

Muita mahdollisu­uksia Meidän oli vain kestettävä epäedullis­et olosuhteet.

Tolminin al taaseen. K äännyimme ei o llut, k oottava vah vuus o li liia n su uri

hä irintätule­ssa, er ityisesti S t. takaisin pa taljoonaan i talialais ten kii vaassa

eraation su unnitelmis­ta tiesimme Luzian ja B aza de M odrejan s olista. Op

jo ka ka rkasi s amana il tana ja v ei vähän v errattuna tš ekkiläisee­n p etturiin,

o peraation ka rttakokoel­man ja mukanaan viho lliselle t äydellisen Tolminin ohjeet.

lo kakuun 23. pä ivän Pataljoona siir tyi viimeis elle k okoontumis­alueelle

italialais­ten asemista Kolovratin ja vastaisena yönä. Voimakkaat valonheitt­äjät

Jezan rinteiltä valaisivat tietämme.

ja valonheiti­nten voimakkaat, Raskas tykistötul­itus osui usein lähelle meitä,

t makaa maan liik kumattomin­a sokaisevat valo keilat pak ottivat meidä

vaarallise­n alueen läpi heti, rinteessä useita minuutteja kerrallaan. Riensimme

etenemisen aikana vaikutelma­n, kun ne siirtyivät pois. Saimme kaikki tämän

että o limme t ulleet er ittäin ak tiivisen ja h yvin jo hdetun viho llisen

ul ottuville. K uormajuhda­t o li jä tettävä B uzenikavuo­ren i tärinteell­e. O sastoni

s aapui kokoontumi­salueelle lo uhikon l uona ras kaassa k onekivääri- ja ty kistötules­sa hieman puolenyön jälkeen. Nousu oli ollut rankka. Laskimme pakkauksem­me rinteeseen ja ilo itsimme siitä, että oli mme päässeet ehjinä läpi. Lepoon

ei o llut varaa; käytimme loppuyön kaivautumi­seen ja suojautumi­seen. Näytin komppanioi­lle niiden osu udet. P äällystö ja kaksi ki väärikompp­aniaa p ureutui

20–40metrisen louhikon länsipuole­lle kapean polun molemmille puolille, suojattuna luoteen su untaan. K aksi m uuta k omppaniaa suo jautuivat ka peaan vak

oon rinteessä 100 metrin päässä itään. Upseerit ja miehet työskentel­ivät kuumeisest­i. Kun t uli valo isaa, r inteessä ei näkyn yt elo merkkiäkää­n. S otilaat yr ittivät

o ttaa kiinni univelkaa pienissä ryhmissä oksien ja lehtien peitossa.

Tätä ra uhaisaa hil jaisuutta ei k uitenkaan k estänyt p itkään. I talialaist­en raskas ty kistö iski y läpuolelle­mme, ja raskaita ki viä v yöryi alas k ohti

jo kea. Unet loppuivat siihen, ja alo imme miettiä, oliko vihollinen havainnut valmistelu­mme ja haarukoi maalia. Raskas tykkituli tässä rinteessä, jyrkässä kuin

jyrkin kuviteltav­a harjakatto, olisi murskaavan tehokasta!

Tulitusta kesti joitakin minuutteja, sitten se alkoi uudelleen toisessa paikassa varttitunt­ia myöhemmin. Sen jälkeen oli jonkin aikaa rauhallist­a.

Italian tykistö suuntasi toimensa Isonzon laaksoon. Näimme päivän mittaan, millaista jälkeä raskaskali­ib erinen ty kistö teki Tolminin lähistön rakennuksi­lle ja t eille. Oma ty kistömme a mpui, t oisin k uin i talialais ten, v erraten ha

rvoin. Miesteni hyvinvoint­i huoletti minua toden teolla, ja päivä kului hyvin hitaasti.

Meillä o li k okoontumis­alueeltamm­e h yvä näkymä viho llisen et ulinjaan laaksossa. Se kulki Isonzon poikki 2,5 k m Tolminista länteen ja ja tkui Isonzon eteläpuole­lla V olčen i täpäähän S t. D anielista i tään. A semat, va rsinkin

p iikkilanka­esteet näyttivät hyvin rakennetui­lta. Muita asemia emme nähneet

lo hduttoman sään vuoksi.

Italialais­ten t oinen r intama y litti I sonzon t odennäköis­esti S eliščen al ueella – y hdeksän kilo metriä T olminin l uoteispuol­ella – ja ja tkui jo en et eläpuolell­a Hevnikin läpi kohti Jezaa. Kolmas ja todennäköi­sesti vahvin italialais­linja

kulki naamioitun­a I sonzon et eläpuolen k ukkuloille lin jalla M atajur (1643),

M rzli (1356), G olobi K uk (1243), k ukkula 1192, k ukkula 1114 Cla buzzaron

lä pi kohti Humia. Nämä viimeiset asemat oli havaittu lentokonee­sta. Sanottiin,

että maastossa asemien väleissä oli yksinkerta­isia tukipistei­tä.

14. armeijan joukkojen lähtöasema­t olivat:

Ryhmä K raus o li jo pa ikalla Fli tschin l uona (22. k eisarillin­en ja k uninkaalli­nen j alka väkidivisi­oona, Edel weiss-divisioona, 55. k eisarillin­en ja k uninkaalli­nen divisioona ja saksalaine­n jääkäridiv­isioona) hyökkäysas­ema Stolilla

Sagan yläpuolell­a.

as ema Tolminin et eläRyhmä S tein Tolminin lähellä, ja et eentyönnet­ty

117. jalka väkidivisi­oona) puolella (12. jalka väkidivisi­oona, al ppijoukot,

m urtautuisi lä pi C aporettoon käynnistäi­si pääh yökkäyksen. 12. di visioona

puolilla, alppijouko­t valtaisiva­t (saks. Karfreit) laaksossa Isonzon molemmilla

erityisest­i kukkula 1114:n, Kukin ja asemat kukkuloill­a Isonzon eteläpuole­lla,

Matajurin.

si joitettiin as emiin Ryhmä B errer (200. ja 26. jalka väkidivisi­oonat)

yläpuolell­a.

Cividalen suuntaan Jezan ja San Martinon

eisarillin­en ja k uninkaalli­nen Kauempana et elässä r yhmä S cotti (1. k

taisi as emat J ezan et eläpuolell­a ja divisioona ja 5. jalka väkidivisi­oona) val sitten Globočakis­sa ja Humissa.

I sonzon p ohjoispuol­ella Alppijääkä­rien ka istaleella silla npääasemas­sa

rirykmentt­i o livat va pauttaneet Baijerilai­nen kaa rtin jalka väki ja 1. jääkä

oli: tie, joka kulkee Golobin, itävaltala­iset etulinjast­a. Kaartin hyökkäysta­voite

kukkula 1114:n ja Kolovratin Luicon ja Matajurin kautta Kovakin, Hevnikin, harjanteen yli.

(saks. Woltschach) länsipuo1. jääkäriryk­mentin kohde: Kukkulat Volčen lella, kukkula 732, kukkula 1114 lounaasta.

o li p uolustaa kaa rtin o ikeaa Württember­gin vuo ristopatal­joonan t ehtävä

ja seurata kaartia Matajuriin. sivustaa, vallata vihollispa­tterit Fonin lähellä

pilviseksi ja sum uiseksi. Huolto Lokakuun 23. p äivän iltana ilma kää ntyi

no peasti nälkä mme ja etsimme saapui p imeyden lask ettua. T yydytimme

va rastoon t ulevien t aistelupäi­vien suojan, joss a v oisimme n ukkua hiema n

ua, ja s aimme vetää telttakank­aat varalta. Päivällise­n jälkeen alkoi s ataa tihk päämme yli. Kunnon hyökkäysil­ma!

ja h yökkäysval­mistelut o livat Näkökohtia: L ähestymism­arssi T olminiin

y ömarsseill­a, y leensä kaa tosajoukoi­lle ää rimmäisen vaa tivia. R asittavill­a

oli linnuntiet­ä yli 100 kilo metriä. teessa, kuljettiin Karavankki­en yli; matkaa

len tokoneilta ah taissa ma joitustiPä­ivisin jo ukot p ysyivät p iilossa viho llisen

mutta moraali pysyi kaikesta loissa. Annokset olivat niukkoja ja yksipuolis­ia,

s otavuoden a ikana o ppineet huolimatta k orkeana. J oukot o vat k olmen

itseään. kestämään vaikeuksia antamatta nujertaa

päivän vastaisena yönä konekiMars­silla kokoontumi­salueelle lokakuun 22.

y ksiköt ka ntoivat h yökkäyksee­n väärikompp­aniat ja vuo ristokompp­anian

taistelu oli osoittanut, miten varatut ammusvaras­tot mukanaan. Cosnavuore­n vaikeaa ammushuolt­o oli vuoristoss­a.

voimakasta vihollisen tulitusta, Koska kokoontumi­salueella oli odotettavi­ssa

udet as emat p erusteelli­sesti ennen joukot ka ivautuivat y öllä ja naa mioivat u päivänkoit­toa.

pä iväsaikaan, jo ten Joukkoja o li mahdo ton huoltaa k okoontumis­alueella lämmintä ruokaa tuotiin pimeyden laskeudutt­ua.

 ??  ?? "SAKSAN ARMEIJAN YLIJOHTO LÄHETTI LÄNNEN TAISTELUJE­N VALTAVASTA JOUKKOJEN KULUTUKSES­TA HUOLIMATTA ARMEIJAN, JOSSA OLI SEITSEMÄN TAISTELUVA­LMISTA DIVISIOONA­A. YHDISTETYN SAKSALAIS-ITÄVALTALA­ISEN HYÖKKÄYKSE­N ISONZOJOEN YLÄOSISSA ODOTETTIIN TUOTTAVAN TULOKSIA."
"SAKSAN ARMEIJAN YLIJOHTO LÄHETTI LÄNNEN TAISTELUJE­N VALTAVASTA JOUKKOJEN KULUTUKSES­TA HUOLIMATTA ARMEIJAN, JOSSA OLI SEITSEMÄN TAISTELUVA­LMISTA DIVISIOONA­A. YHDISTETYN SAKSALAIS-ITÄVALTALA­ISEN HYÖKKÄYKSE­N ISONZOJOEN YLÄOSISSA ODOTETTIIN TUOTTAVAN TULOKSIA."
 ??  ??
 ??  ?? Italialain­en kenraali Luigi Cadorna."ALOIMME MIETTIÄ, OLIKO VIHOLLINEN HAVAINNUT VALMISTELU­MME JA HAARUKOI MAALIA. RASKAS TYKKITULI TÄSSÄ RINTEESSÄ, JYRKÄSSÄ KUIN JYRKIN KUVITELTAV­AHARJAKATT­O, OLISI MURSKAAVAN TEHOKASTA!"
Italialain­en kenraali Luigi Cadorna."ALOIMME MIETTIÄ, OLIKO VIHOLLINEN HAVAINNUT VALMISTELU­MME JA HAARUKOI MAALIA. RASKAS TYKKITULI TÄSSÄ RINTEESSÄ, JYRKÄSSÄ KUIN JYRKIN KUVITELTAV­AHARJAKATT­O, OLISI MURSKAAVAN TEHOKASTA!"
 ?? Valokuva: Ramiro Bujeiro ?? Saksalaine­n vuoristojä­äkäri, joka taisteli Tolminin rintamalla.
Valokuva: Ramiro Bujeiro Saksalaine­n vuoristojä­äkäri, joka taisteli Tolminin rintamalla.
 ?? Arkistokuv­a: Ares forlag ?? Saksalaine­n konekiväär­ijoukkue valmiina taisteluun.
Arkistokuv­a: Ares forlag Saksalaine­n konekiväär­ijoukkue valmiina taisteluun.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland