Tämän takia tarvitset kiintolevyn lähiverkkoosi
Verkkokiintolevylle voi tallentaa teratavuittain tiedostoja, joihin pääsee käsiksi tietokoneelta ja mobiililaitteilta. Lisäksi verkkolevylle tallennettuja elokuvia ja kuvia voi katsella älytelevision ruudulta.
Minä varustaudun mielelläni sekä vyöllä että henkseleillä – kuvaannollisessa mielessä. Tosielämässä pärjään hyvin käyttämällä jompaakumpaa, mutta kallisarvoisen datani kohdalla en ota mitään riskejä. Tuplavarmistuksella saan mielenrauhaa.
Kerroin hiljattain tällä palstalla, kuinka käytän laajasti online-tallennuspalveluita, niin että kaikki valokuvani, musiikkitiedostoni ja muu digitaalinen sisältö jakautuu peräti neljän erilaisen varmistusratkaisun kesken. Mutta minulla on paljon muutakin arvokasta digitaalista sisältöä, jonka täytyy säilyä ja joka ei saa kadota, jos tietokoneeni varastetaan tai jos netti on jostain syystä pois käytöstä. Joten mitä silloin on tehtävissä?
No, silloin hankitaan Nas-laite – eli verkkokiintolevy – ja yhdistetään se kotiverkkoon, yleensä ethernet-kaapelilla suoraan kiinni reitittimeen. Muutamalla napsautuksella tämä lisätallennustila, joka minun tapauksessani on kaksi kertaa neljä teratavua, näkyy tietokoneessani omana asemanaan, mikä tarresurssikoittaa, että enhallintaan ilmestyy valtava kansio.
Nyt voin nukkua yöni rauhassa, pukeutuneena virtuaaliseen vyöhön ja henkseleihin, eikä minun tarvitse enää haikailla tilavamman tietokoneen perään. Entaatusti tule tarvitsemaan nykyistä enempää tallennustilaa, vaikka päättäisin siirtää kaikki dvd-levyni verkkolevylle. Lisää aiheesta voit lukea tämän numeron suurtestistä.
Katso sivu
NAS kuuluu niihin kryptisiin termeihin, joita tietotekniikka on pullollaan. Lyhenteen takaa paljastuu kuitenkin englanninkielinen termi, Network Attached Storage, "verkkoon liitetty tallennustila", jolle on annettu hyvä suomenkielinen termi verkkokiintolevy. Myös nimitystä Nas-palvelin käytetään yleisesti.
Kyseessä on lähiverkkoon yhdistettävä laite, jonka sisällä on yksi tai useampi kiintolevy. Kaikki lähiverkossa olevat laitteet voivat olla yhteydessä Nas-palvelimeen ja ladata sieltä tiedostoja tai tallentaa sinne varmuuskopioita. Omaan Nas-laitteeseen on mahdollista ottaa yhteys myös kodin ulkopuolelta. Tämä tosin voi vaatia hieman teknistä osaamista.
Verkkokiintolevy on käytännössä kuin pieni tietokone, jonka on tarkoitus olla jatkuvasti päällä, jotta sen sisältö on aina saatavilla. Verkkolevyissä ei yleensä ole liitäntää näyttöä varten, joten niitä hallitaan selaimessa toimivan käyttöliittymän avulla. Verkkolevyyn kirjaudutaan sen omilla tunnuksilla. Laitteen käyttöjärjestelmä perustuu lähes aina ilmaiselle Linux-järjestelmälle, joka toimii perustasolla kuten Windows kuvakkeineen ja ikkunoineen.
Monet Nas-laitteet toimitetaan ilman kiintolevyjä. Se tarkoittaa, että käyttäjän pitää hankkia vähintään yksi kiintolevy, jotta Nas-laitetta voi ylipäätään käyttää mihinkään. Kiintolevyt ovat kuitenkin suhteellisen edullisia, ja neljän teratavun levyn saa jo vähän reilulla satasella.
Perinteisessä mekaanisessa kiintolevyssä on mekaanisia osia, jotka kuluvat käytön myötä. Jossain vaiheessa jokainen kiintolevy sanoo sopimuksensa irti. Kahdella kiintolevyllä varustettu NAS voidaan määritellä peilaamaan toisen levyn sisältö toiselle RAID 1 -tekniikalla. Jos yksi levy hajoaa, niin tiedot ovat vielä tallella toisella levyllä. Vaihtoehtoisesti voi ottaa käyttöön molempien levyjen tarjoaman yhteiskapasiteetin.