Sukututkimus tempaa mukaansa
”Ajanhukkaa, eikä lainkaan minua varten”, totesi isäni sukututkimuksesta. Kunnes eräänä kauniina päivänä löysin hänet hautautuneena vanhojen ruotsinkielisten asiakirjojen kopioihin ja kirkonkirjojen otteisiin. Intoa puhkuen hän kertoi, mistä smoolantilaisesta pikkukylästä esi-isäni olivat muuttaneet Tanskaan.
”Ajanhukkaa, eikä todellakaan minua varten”, ajattelin itsekin sukututkimuksesta – kunnes sain hiljattain odottamattoman viestin Saksassa asuvalta pikkuserkultani. En ollut tiennyt hänen olemassaolostaan mitään.
Hän kertoi, että isovanhempamme olivat sisaruksia, ja nyt pikkuserkku yritti selvittää kaikkien yhdentoista sisaruksen taustaa ja historiaa. Siis myös suuren sisarusjoukon keskimmäisen eli isoisäni jännittävää elämää. Eikä aikaakaan, kun löysin itseni isoisääni koskevien vanhojen dokumenttien keskeltä.
Paras sukututkimustyökalu on oma tietokone. Siksi aloitamme tässä numerossa artikkelisarjan, jossa esittelemme upean Gramps-sukututkimusohjelman ja annamme arvokkaita vinkkejä digitaalisista arkistoista saatavan tiedon etsintään ja tallentamiseen. Lopuksi kuitenkin pieni varoituksen sana: hommaan voi jäädä koukkuun!