Miten vastustuskyky toimii?
Geeneistämme yli 8 000 on kytköksissä vastustuskykyä sääteleviin mekanismeihin, ja kyseessä onkin aivojen jälkeen kehon monimutkaisin järjestelmä. Konkreettisimpia toimijoita ovat veren valkosolut: luuytimen tuottamat solut partioivat verenkierron sekä imujärjestelmän kuljettamina kaikkialla kehossa. Havaitessaan elimistölle vieraan solun ne pyrkivät tekemään sen vaarattomaksi.
Jos vihollinen on liian iso tai vahva – tai sitä ei voida tunnistaa – valkosolut lähettävät avunpyynnön muulle kehon puolustusjärjestelmälle. Aiempien hyökkäysten tai sairauksien koulima järjestelmä tunnistaa entuudestaan tuttujen haittatekijöiden ominaisuuksia, mikä auttaa sitä käymään kulloisenkin hyökkääjän kimppuun mahdollisimman täsmällisesti. Prosessi aktivoi vasta-aineita eli tietynlaisia, erikoistuneita vesiliukoisia proteiineja. Ne toimivat elimistöä uhkaavien mikrobisolujen vastamyrkkyinä. Niitä syntyy vasta, kun sairaus on iskenyt (tai kun sairauden aiheuttajaa vastaan on saatu rokotus), mutta seuraavalla kerralla ne "muistavat" ja tunnistavat hyökkääjän ja torjuvat sen tehokkaasti. Kun vastustuskyky on hyvä, puolustusjärjestelmä pystyy reagoimaan nopeasti, tarkasti ja sopivalla teholla elimistöön kohdistuvin mikrobihyökkäyksiin.