Voiko itse todella vaikuttaa vastustuskykyynsä?
Osittain se on mahdollista. Ravitsemuksen, liikunnan, unitottumusten ja päihteiden käytön vaikutusta kehon puolustusmekanismeihin on tutkittu paljon. Syy- ja seuraussuhteita on kuitenkin vaikeaa osoittaa, koska järjestelmä on monimutkainen. Puolustusmekanismi toimii koko elimistössä, ja siihen osallistuu suuri joukko tekijöitä ihosta aivoihin ja verenkierrosta sisäelimiin; yksittäiset tutkimukset valottavat vain jotakin osaa kokonaisuudesta.
Ravintolisistä ja ravitsemuksen vaikutuksista puhuttaessa moni tutkimus kuitenkin osoittaa, että ravinnosta tai ravintolisistä saadulla D-vitamiinilla on suotuisa vaikutus vastustuskykyyn.
Täysin vedenpitäviä tieteellisiä todisteita elämäntapojen vaikutuksesta vastustuskykyyn ei ehkä lähitulevaisuudessa ole saatavilla, mutta toisaalta niitä odotellessa ei ole haitaksi, jos noudattaa voimassaolevia terveyssuosituksia.
SINKKI ja keuhkosairaudet Fudanin yliopistossa Kiinassa tehty tutkimus osoittaa, että sinkin puutoksesta ja keuhkojen tulehduksista kärsivien lasten eloonjäämisodote parani sinkkilisän myötä. Syynä on se, että sinkkiä tarvitaan solujen jakautumisessa ja valkuaisainetuotannossa. Jo lievä sinkin puutostila voi heikentää vastustuskykyä.
Lähde: The Clinical Respiratory Journey, vol. 12, maaliskuu 2018
D-VITAMIINI ja hengitystiesairaudet D-vitamiini säätelee puolustusmekanismia ja se on siksi vastustuskyvyn kannalta välttämätöntä. Jos ravitsemus ei takaa riittävää saantia, ravintolisät tulevat avuksi, ja tutkimusten mukaan niillä voidaan ehkäistä hengitysteiden tulehduksia. Vastaavasti D-vitamiinin puutos lisää tulehdusriskiä. Lähde: British Medical Journal, helmikuu 2017