PAHEET

Mailmaan historian käännekohtia - - Lincolnin Sisällissota -

”Nä­ke­mys­asia”

Van­hem­man Geor­ge Bus­hin huo­mio liit­tyi hä­nen ky­vyt­tö­myy­teen­sä pu­kea ideoi­ta sa­noik­si niin, et­tä niil­lä sai muu­tet­tua kan­sa­kun­taa. Lincol­nil­la oli omien sa­no­jen­sa mu­kaan vas­taa­via on­gel­mia: ”Väi­tän, et­tä en ole hal­lin­nut ta­pah­tu­mia ja myön­nän avoi­mes­ti, et­tä olen an­ta­nut ta­pah­tu­mien hal­li­ta it­seä­ni.”

Ro­tua­jat­te­lu ja ko­lo­nia­lis­mi

Lincoln pi­ti tur­han kau­an kiin­ni po­liit­ti­sen esi­ku­van­sa Hen­ry Clayn ro­tue­rot­te­luun ja ko­lo­nia­lis­miin liit­ty­vis­tä nä­ke­myk­sis­tä. Eh­kä oman nä­ke­myk­sen puu­te vai­kut­ti sii­hen, mut­ta niin­kin käy­tän­nöl­li­sel­le po­lii­ti­kol­le oli vä­hem­män käy­tän­nöl­lis­tä tu­kea sel­lais­ta rat­kai­sua niin jää­rä­päi­ses­ti.

Kan­sa­lai­soi­keu­det

Lincoln käyt­ti so­dan al­kaes­sa odot­ta­mat­to­man pal­jon val­taa. Hän muun muas­sa lak­kaut­ti ha­beas cor­pus -lain ja lo­pet­ti vas­tus­ta­jien­sa sa­no­ma­leh­det. Hä­nen toi­mi­aan kri­ti­soi­vat niin vas­tus­ta­jat kuin osa kan­nat­ta­jis­ta­kin, jotka pel­kä­si­vät hä­nen ylit­tä­neen oi­keu­ten­sa.

Omal­la tur­val­li­suu­del­la leik­ki­mis­tä

Lincol­nia oli va­roi­tet­tu hä­neen koh­dis­tu­vas­ta mur­ha­juo­nes­ta, mut­ta hän kaih­toi tur­va­mies­ten käyt­tä­mis­tä. Hän kä­vi usein öi­sin rat­sas­ta­mas­sa yk­sin, ja hän­tä am­mut­tiin elo­kuus­sa 1864. Hän ei haa­voit­tu­nut, mut­ta hä­nen si­lin­te­ris­tään löy­tyi myö­hem­min mus­ke­tin luo­din­rei­kä.

Etäi­nen hah­mo

Vaik­ka Lincoln ky­ke­ni työs­ken­te­le­mään tai­ta­vas­ti myös nii­den po­lii­tik­ko­jen kans­sa, jotka oli­vat hä­nen kans­saan eri miel­tä, hä­nel­lä oli vain vä­hän lä­hei­siä ys­tä­viä. Hän ei pääs­tä­nyt mui­ta ih­mi­siä ko­vin lä­hel­le it­se­ään ja hän­tä ku­vat­tiin usein näin: ”ei ko­vin­kaan so­si­aa­li­nen ih­mi­nen” tai jo­pa ”sa­la­myh­käi­nen.”

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.