Mailmaan historian käännekohtia
KEKSITÄÄN MAANVILJELYS
Maanviljelyksen keksimisen tarkkaa paikkaa, syytä eikä ajankohtaa ole toistaiseksi kyetty selvittämään. On esitetty monenlaisia teorioita siitä, milloin ja miten ihmiset alkoivat viljellä ravintokasveja ja kasvattaa karjaa. Aiheesta on monia erilaisia näkemyksiä. Yleisesti ollaan kuitenkin samaa mieltä siitä, että muutos tapahtui pian 9000 EAA. jälkeen ja että maanviljelys alkoi Lähi-idässä alueella, jota kutsutaan Hedelmälliseksi puolikuuksi.
Ilmastonmuutoksen vuoksi Välimeren itäpuolisesta alueesta tuli ihanteellinen ihmisille, jotka halusivat asettua paikalleen asumaan. Alueen ilmasto oli lauhkea ja vuodenajoissa oli vaihtelua. Se takasi vehnän ja ohran kasvun sellaiseksi, että jyvistä tuli suuria paksujen varsien ja akanoiden sijaan. Alueen alkuperäiset natufi-heimot olivat olleet metsästäjä-keräilijöitä, mutta kasvillisuuden runsastuminen houkutteli asettumaan asumaan yhteen paikkaan. Oli kuitenkin huolehdittava siitä, ettei alueen luonnonvaroja kulutettu loppuun.
Tutkijat kiistelevät siitä, oliko satojen kasvattaminen suunniteltua, ja monet arvelevat kyseessä olleen pikemminkin kertaluontoinen kokeilu kuin tarkkaan harkittu toiminta, jolla oltaisiin tieten tahtoen pyritty varmistamaan jatkuva ruoansaanti. Joka tapauksessa ilmastonmuutos ja paikalleen asettunut väestö merkitsi viljelyn aloitusta. Tekniikka kehittyi ja heimot alkoivat kasvattaa karjaa, joka pärjäsi hyvin hedelmällisellä Levantin alueella. Samalla he hoitivat viljelmiä. Ihmiskunnan vuosituhantinen nomadikulttuuri oli muutoksessa. Ensimmäinen askel kohti nykyisenlaista ihmisyhteisöä, jossa asutaan pienissä ja suurissa kaupungeissa, sai alkunsa maanviljelyksen kehittymisestä.
Ihmislaji siirtyy askelen eteenpäin metsästäjäkeräilijäkulttuurista ja asettuu vähitellen paikoilleen.