RANSKAJAVENÄJÄYHDISTÄVÄTVOIMANSA

Ranska ja Venäjä muodostavat modernin sotilasliiton

Epätodennäköisempää suhdetta saa etsiä: demokraattinen ja tasavaltalainen Ranska sekä arkaainen, itsevaltainen ja keisarillinen Venäjä lyövät hynttyyt yhteen kansan vastustuksesta huolimatta.

Ranska koki olevansa olonsa ihmeen mukavaksi tuntevien Britannian ja Saksan saartama. Myös Venäjä tunsi Brittiläisen imperiumin uhkan Keski-Aasiassa ja Kaukoidässä sekä Saksan liittolaisen, Itävalta-Unkarin, painostuksen Euroopassa.

Aikaisemmat valtiosopimukset olivat olleet hallitusten välisiä sopimuksia, joissa sovittiin, ettei puututtu toisten asioihin. Tämä puolestaan oli ensisijaisesti sotilaallinen sopimus, jossa luvattiin ryhtyä sotilaallisiin toimiin, jos toinen joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

Ranskan ja Venäjän liitto oli kiistatta ensimmäinen monista liitoista, jotka sitoisivat Euroopan sotamahteja samalla tavoin kuin köysi sitoi vuoristokiipeilijöitä yhteen. Jos yksi putoaisi, muut seuraisivat perässä.