KENNEDY

Kennedystä tuli demokraattista puoluetta edustava presidentti 1960. Hänen tavoitteenaan oli lopettaa rotuerottelu kouluissa ja julkisilla paikoilla sekä vapauttaa maahanmuuttolait. Hän paransi työttömyysturvaa ja vaati maailman valtioita yhdistämään voimansa taisteluun köyhyyttä, nälänhätää ja tauteja vastaan. Hän myös kannusti amerikkalaisia aktiiviseen kansalaisuuteen sanomalla ”Älkää kysykö, mitä maa voi tehdä teille – kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne”.

Kylmän sodan aikaan presidenttinä toiminut Kennedy oli kiivas kommunismin vastustaja. Hän taisteli kommunismia vastaan kehitysmaissa ja aloitti avaruuskilvan varmistaakseen, että USA ehtii kuuhun ennen Neuvostoliittoa, ja mahdollistaakseen avaruustutkimuksen edistyksen. Kuuban ohjuskriisin lisäksi Kennedyn hallitus kävi Vietnamissa sotaa kommunisteja vastaan. Kuuban tapahtumien jälkeen Kennedyn johtama USA neuvotteli ydinkoekieltosopimuksen Neuvostoliiton ja Yhdistyneiden kuningaskuntien kanssa.

Palveli USA:n laivastossa 1941–1945. Hän työskenteli laivastoministeriössä Pearl Harborin hyökkäyksen aikaan, mutta oli sen jälkeen mukana Panamassa ja Tyynellämerellä torpedoalusten komentajana ja ylennettiin luutnantiksi. Hänelle myönnettiin muun muassa Purple Heart -kunniamerkki ja II maailmansodan voiton mitali. Hänet vapautettiin aktiivisesta palveluksesta toistuvan selkävamman vuoksi.

Kennedyn tärkeimpiä neuvonantajia olivat varapresidentti Lyndon B. Johnson, ulkoministeri Dean Rusk, senaatin enemmistöjohtaja Mike Mansfield, puolustusministeri Robert S Mc Namara ja JFK:n veli oikeusministeri Robert F Kennedy. Kuuban ohjuskriisin aikana Kennedy kutsui koolle Kansallisen turvallisuuden neuvoston, EXCOMM, johon kuului yllä mainittujen lisäksi Neuvostoliiton suurlähettiläs Llewellyn Thompson, CIA:n jäsenten ja puolustusministeriön kanssa.