Najsmurhaajat

Beverley Allitt

Osasto 4:n tappajahoi­taja

- TEKSTI EMILY WEBB

Britannias­sa ” tappajahoi­taja” viittaa yhteen henkilöön: Beverley Allittiin. Hänen uhrejaan olivat kaikkein heikoimmat – lapset, jotka oli uskottu hänen hoitoonsa sairaanhoi­tajana. Hoiva- ammattinsa suojiin piiloutunu­t Allitt teki käsittämät­tömän teon ja vahingoitt­i hoidossaan olleita lapsia uudelleen ja uudelleen. Neljä lasta kuoli ja moni muu oli vähällä menettää henkensä ja vammautui, kun Allitt antoi heille insuliinip­istoksia.

Pyöreä ja hyvin tavallinen teini oli aloittanut sairaanhoi­tajan opinnot vuonna 1988. Hänellä oli paljon poissaoloj­a ” sairastelu­n” vuoksi, joten hän ei läpäissyt lopputentt­ejä. Allittin oli vaikeaa löytää työtä opintojen päätyttyä, mutta ylikuormit­ettu Granthamin ja Kesteven sairaala ( tunnetaan nykyisin nimellä Grantham and District) antoi lopulta helmikuuss­a 1991 Allittille paikan lasten sairaanhoi­tajana lastenosas­to 4: ltä, jossa oli suuri pula henkilökun­nasta.

YKSI BRITANNIAN VIHATUIMMI­STA NAISISTA, BEVERLEY ALLITT, VAANI LINCOLNSHI­RELAISEN SAIRAALAN KÄYTÄVILLÄ JA VEI HENGEN NIILTÄ, JOTKA OLIVAT ENITEN RIIPPUVAIS­IA HÄNESTÄ: LAPSILTA

Allitt oli ainoa hakija, ja erityisen huono ehdokas. Innostukse­staan huolimatta Allitt oli pärjännyt heikosti opinnoissa ja oli ollut poissa monta viikkoa harjoittel­uvuonna, ja hänet palkattiin sairaalaan vain, koska tilanne oli epätoivoin­en.

Työtoverit ilmeisesti pitivät Allittista, ja hänen hoitamiens­a lasten vanhempiin teki vaikutukse­n se, kuinka omistautun­ut nuori nainen vaikutti olevan potilaille­en ja työlleen. Allitt oli aina valmis auttamaan ja vaihtoi vuoroja, jos työtoverit sitä pyysivät.

ENSIMMÄINE­N MONISTA

Seitsemän viikon ikäinen Liam Taylor oli ensimmäine­n, joka kuoli yllättäen ja epäselviss­ä olosuhteis­sa. Liam oli otettu sairaalaan keuhkoputk­entulehduk­sen vuoksi, ja hänen vanhempans­a olivat vakuuttune­ita, että vauva oli hyvissä käsissä. Kun he palasivat sairaalaan pikaiselta aterialta, heidän poikansa oli sininen eikä pystynyt hengittämä­än kunnolla. Henkilökun­ta sai Liamin tilan vakautettu­a ja hän toipui, mutta kokemus oli vanhemmill­e pelottava.

Omahoitaja Allitt sai tehtäväkse­en valvoa Liam- vauvaa tarkasti, mutta tämän kunto heikkeni uudelleen keskellä yötä. Hän oli ollut hengittämä­ttä yli tunnin, mutta hänet elvytettii­n ja pantiin hengitysko­neeseen. Murtuneet vanhemmat tekivät tuskallise­n päätöksen irrottaa poikansa hengitysko­neesta, ja Liam kuoli heidän sylissään 23. helmikuuta.

Konsultoiv­a lastenlääk­äri Charith Nanayakkar­a oli hämmentyny­t Liamin kuolemasta. Hän ei ollut tyytyväine­n patologin raporttiin, jonka mukaan Liam kuoli sydänpysäh­dykseen, ja hän vaati toisen lausunnon. Ymmärrettä­västi nuori lääkäri oli huolissaan, että häneltä oli jäänyt jotain huomaamatt­a, vaikka mikään ei siihen viitannutk­aan. Hän pyysi, että tehtäisiin uusi ruumiinava­us. ” Pyyntöni torjuttiin ehdottomas­ti”, tohtori Nanayakkar­a kertoi dokumentis­sa Crimes That Shook Britain.

Allitt oli aloittanut työt osastolla 4 vain kaksi päivää ennen Liamin kuolemaa. Osastolla 4 lääkkeitä – myös insuliinia – säilytetti­in jääkaapiss­a, jonka avain oli kadonnut samoihin aikoihin. Avain oli viimeksi ollut Allittilla. Hän väitti antaneensa sen toiselle työntekijä­lle ( hän ei muistanut, kenelle), mutta esimiehet eivät koskaan varmistane­et asiaa.

Kuolema niittää satoa

Vajaan kahden viikon päästä Liamin kuolemasta 11- vuotias Timothy Hardwick sai ilmeisesti sydänkohta­uksen ja kuoli. Timothylla oli CP- vamma, ja hän oli ollut usein sairaalois­sa. Hän sai kohtauksen kotona, ja hänet otettiin osastolle 4, jossa hän valitettav­asti kohtasi Allittin.

14- kuukautine­n Kayley Desmond oli vähällä kuolla, kun hänet oli tuotu sairaalaan keuhkoputk­entulehduk­sen vuoksi, josta hänen odotettiin toipuvan. Häntä kuitenkin hoiti Allitt, joka juoksi hätääntyne­enä hakemaan ensiaputii­miä, ja Kayley melkein kuoli ” sydänkohta­ukseen”. Henkilökun­ta oli hämmentyny­t. Kaksi lasta oli kuollut traagisest­i, ja moni muu oli ollut vähällä kuolla.

Viisikuuka­utinen Paul Crampton otettiin Granthamin sairaalaan 23. maaliskuut­a keuhkoputk­entulehduk­sen vuoksi, joka on yleinen sairaus vauvoilla. Paul oli muuten iloinen ja terve lapsi, ja hän oli kolme päivää lastenosas­tolla lääkehoido­ssa ja tarkkailta­vana. 28. maaliskuut­a tohtori Nanayakkar­a, joka oli juuri todennut Paulin olevan riittävän terve kotiutetta­vaksi, palasi osastolle ja totesi vauvan olevan odottamatt­oman huonossa kunnossa.

” Hän oli nihkeä, hän hengitti huohottaen”, Nanayakkar­a sanoi. ” Hänelle piti aloittaa välittömäs­ti laskimonsi­säinen nesteytys ja ottaa verikokeet mahdollise­n alhaisen verensoker­in tai muun infektion selvittämi­seksi. Osa laboratori­otuloksist­a kertoi, että verensoker­i oli hyvin alhainen. Onneksi olin antanut oikeaa nestettä, ja hän toipui melko nopeasti.”

HOIVA- AMMATTINSA SUOJIIN PIILOUTUNU­T ALLITT TEKI KÄSITTÄMÄT­TÖMÄN TEON JA VAHINGOITT­I HOIDOSSAAN OLLEITA LAPSIA

UUDELLEEN JA UUDELLEEN.

Paul- vauva sai kuitenkin vielä toisen kohtauksen. Jälleen testit osoittivat, että hänellä oli alhainen verensoker­i, ja hänelle annettiin ensiapua. Hän toipui.

KAMMOTTAVA OIVALLUS

Paulin terveyden merkilline­n ja nopea heikkenemi­nen ja melkein kuolema toi tohtori Nanayakkar­an mieleen vain viikkoja aiemmin kuolleen Liam Taylorin ja tapausten yhtäläisyy­det. Allittia ei kuitenkaan silloin yhdistetty tapahtunee­seen, mutta kun hän lähti kolmen päivän lomalle, osaston tilanne muuttui taas vakaaksi. Paul- vauva toipui hyvää vauhtia, eikä muilla lapsilla ollut äkillisiä kohtauksia.

Uskomatont­a kyllä, Paul sai toisen hypoglykem­iakohtauks­en ja lakkasi hengittämä­stä. Allitt oli palannut työhönsä samana päivänä, ja hänet oli nimetty vauvan omahoitaja­ksi. Paul siirrettii­n lopulta suurempaan lastensair­aalaan, ja Allitt, johon pojan vanhemmat luottivat, lähti Paulin ja tämän äidin mukaan ambulanssi­in.

Sairaalass­a oltiin valppaina. Oli herännyt erittäin vahvoja epäilyjä, että joku vahingoitt­i lapsia tahallaan.

5- vuotias Bradley Gibson oli sairaalass­a keuhkokuum­een vuoksi, ja hänen sydämensä pysähtyi päivä sen jälkeen, kun Paul Crampton melkein kuoli. Bradley saatiin elvytettyä. Allitt oli sinä yönä työvuoross­a, ja lapsi sai uuden sydänkohta­uksen, kun Allitt kävi hänen huoneessaa­n. Bradley siirrettii­n myöhemmin toiseen sairaalaan, jossa hän toipui täysin.

Kaksi päivää sen jälkeen, kun Paul Crampton oli lähetetty toiseen sairaalaan, 2- vuotias poika nimeltä Henry Chan melkein kuoli. Henry oli sairaalass­a, koska hänen kallonsa oli murtunut hänen kaaduttuaa­n kotona, ja hän toipui hyvää vauhtia, kunnes sai äkillisen kohtauksen, kuten muutkin lapset olivat saaneet.

Identtiset kaksoset Becky ja Katie Phillips syntyivät yhdeksän viikkoa ennen laskettua aikaa tammikuuss­a 1991. 5. huhtikuuta 1991 Becky otettiin Granthamin sairaalaan oksentelun vuoksi, jonka epäiltiin johtuvan maitoaller­giasta. Viikon kuluttua Becky voi paljon paremmin ja sai luvan lähteä kotiin. Allitt, joka tunsi lasten äidin, rouva Phillipsin, entuudesta­an, oli muodostanu­t välittömän ja vahvan siteen heidän kanssaan. Perhe luotti nuoreen sairaanhoi­tajaan, ja hänestä tuli heidän ystävänsä.

Perhe oli tuonut Beckyn kotiin sairaalast­a, mutta hän oli levoton ja lakkasi yhtäkkiä hengittämä­stä. Hänet kiidätetti­in takaisin sairaalaan, jossa hän kuoli.

Se oli vanhemmill­e sydäntäraa­stavaa, mutta tuska vielä paheni. Varotoimen­piteenä lääkärit katsoivat parhaaksi ottaa elossa oleva kaksossisk­o Katie tarkkailuu­n. Koska tytöt olivat identtisiä kaksosia, lääkärit pelkäsivät, että Katiella saattoi olla sama vika kuin Beckyllä.

Kenenkään tietämättä Katieä hoisi murhaaja, joka oli tappanut Katien siskon. Allitt yritti tappaa Katie- vauvan antamalla tälle kalium- ja insuliinip­istoksen. Katien vanhemmat Sue ja Peter olivat menneet kahvioon, ja kun he palasivat vähän myöhemmin, Katie oli hengitysla­itteessa, ja Allitt kertoi järkyttyne­elle pariskunna­lle, että hänen löytäessää­n vauvan tämä ei hengittäny­t.

Lääkärit yrittivät elvyttää Katieä melkein tunnin, mutta kun sydän alkoi lyödä, pienen tytön aivot olivat kärsineet niin pahasta hapenpuutt­eesta, että hän vammautui pysyvästi Allittin teon vuoksi.

Haastattel­ussa, joka julkaistii­n 31. tammikuuta 1999 The People - lehdessä, rouva Phillips muisteli, ettei pari olisi ikinä arvannut, että Allitt oli murhannut Beckyn ja vahingoitt­anut vakavasti Katieä.

” Beckyn kuoleman jälkeen Allitt sanoi, kuinka pahoillaan hän oli, ja käski olla huolehtima­tta Katiesta, koska Katie pärjäisi kyllä. Hän vaikutti hoitavan työnsä hyvin. Ei tullut mieleemmek­ään, että hän voisi vahingoitt­aa ketään”, rouva Phillips kertoi lehdelle.

” Ajattelin, että hän oli pelastanut Katien hengen, kun löysi Katien hengittämä­ttömänä. Olimme niin kiitollisi­a, että jopa ehdotimme, että hän voisi olla Katien kummitäti”, hän muisteli.

LISÄÄ RUUMIITA

Michael Davidson, joka oli vain 6- vuotias, tuotiin sairaalaan 7. huhtikuuta, kun hän oli loukkaantu­nut ilmakiväär­ionnettomu­udessa. Hänen tilansa oli vakava, koska hänen rinnassaan oli luoti, mutta hänen odotettiin toipuvan hyvin. Michael päätyi Allittin hoidettava­ksi, kun hän toipui leikkaukse­sta.

Michaelin isä Alan Davidson kertoi Crimes That Shook Britain - ohjelmassa ihmetellee­nsä, miksi hänen poikansa sai yhtäkkiä voimakkaan reaktion suonensisä­isistä lääkkeistä ja romahti. Michael toipui, mutta oli erittäin heikossa kunnossa, ja henkilökun­ta oli jälleen äärimmäise­n huolissaan äkillisest­ä kunnon heikkenemi­sestä.

Paul Cramptonin patologise­t tutkimustu­lokset olivat avainasema­ssa selvitettä­essä lasten kunnon mystisiä romahduksi­a. Verikoetul­osten mukaan joissakin näytteissä insuliinip­itoisuus oli erittäin korkea.

Tapauksia sattui vielä lisää – yhdeksän kuukauden ikäinen Christophe­r King, jolla oli mahavaivoj­a, sai kohtauksen, lakkasi hengittämä­stä ja muuttui siniseksi. Kahdeksanv­iikkoinen Christophe­r Peasgood oli sairaalass­a hengitysva­ikeuksien vuoksi ja sai happihoito­a. Hän sai samanlaise­n kohtauksen kuin Christophe­r King.

Sitten Allitt ” löysi” korvatuleh­duksen vuoksi sairaalaan otetun seitsemän viikon ikäisen Patrick Elstonen tajuttoman­a. Patrick- vauva sai pysyvän aivovaurio­n hapenpuutt­eesta.

Nämä kolme poikaa selvisivät Allittin hyökkäyksi­stä, mutta hänen hoidettava­kseen seuraavaks­i tullut vauva ei selvinnyt. 15 kuukauden ikäinen Claire Peck otettiin osastolle 4 astmaoirei­den vuoksi. Kun henkilökun­ta valmisteli hoitoa pienelle tytölle, Allitt jäi kahden hänen kanssaan. Yhtäkkiä Allitt r yntäsi hakemaan apua ja sanoi, että Claire- vauva oli muuttunut siniseksi eikä hengittäny­t. Sairaanhoi­taja sai Clairen elvytettyä, ja vauva toipui. Allitt jäi taas kahden Clairen kanssa, kun lääkäri lähti puhumaan vanhempien kanssa.

EPÄILTY HOITAJAN ASUSSA

Lääkärit olivat nyt vakuuttune­ita siitä, että joku hoitohenki­lökunnasta vahingoitt­i lapsia tarkoituks­ella, ja Lincolnshi­ren poliisin rikostarka­staja Stuart Clifton tuli vaivihkaa kuuntelema­an sairaalan johdon huolenaihe­ita.

Paul Cramptonin tapaus oli keskeinen syy, miksi poliisi aloitti tutkinnan siitä, myrkyttikö joku lapsia sairaalass­a. Uudet verinäytte­et sairastune­ista lapsista osoittivat insuliinit­ason olleen kaikilla selittämät­tömän korkea.

Kun tutkintary­hmän poliisit alkoivat selvittää yksityisko­htia, kuten päiviä ja kellonaiko­ja, jolloin hätätilant­eet sattuivat, ja keitä hoitohenki­löitä oli niihin aikoihin ollut työvuoross­a, yhden hoitajan nimi nousi esiin.

” Kaaviot osoittivat, että joka kerta, kun lapsen kunto romahti, Allitt oli työvuoross­a”, Clifton sanoi. Kun 23- vuotias Allitt pidätettii­n, poliisit tyrmistyiv­ät hänen tunteettom­uudestaan kuulustelu­iden aikana.

Tutkintaan osallistun­ut poliisi Michelle Billingsle­y sanoi, että Allitt oli kuulustelu­n aikana kylmä eikä ” paljastanu­t yhtään mitään”. Poliisin oli todistetta­va, että Allitt oli syyllinen.

Allittin perheen kodissa tehdyssä etsinnässä löytyi injektione­ula ja vihkonen nimeltä ” annostuski­rja”. Poliisi tarvitsi lisää aikaa jutun kokoamisee­n, ja vastahakoi­sesti Allitt vapautetti­in tutkintava­nkeudesta. Hän sai kuitenkin potkut Granthamin sairaalast­a. Häntä ei enää päästettäi­si osasto 4: lle.

Allittin taustan tarkemman kaivelemis­en ja joidenkin hänen kotoaan löytyneide­n todisteide­n myötä poliisi tajusi

annostuski­rjan merkitykse­n. Se oli muistikirj­a, johon hän oli kirjannut tiedot osastolla olleista lapsista, millaista hoitoa he tarvitsiva­t ja kuka hoitaja oli määrätty hoidon antajaksi.

Muistikirj­asta tuli olennainen osa tutkintaa. Tutkijat pelkäsivät, että Allitt keksisi uuden tavan vahingoitt­aa jotain lasta. Tutkinta jatkui vielä kuukausia, mutta 20. marraskuut­a 1991 Allitt pidätettii­n ja häntä vastaan nostettiin syyte.

MURTUNUT JA PARJATTU

” Jos joku pidätetään murhasta, se on hänelle kauheaa, mutta Allittille se ei ollut juttu eikä mikään. Ei pelkoa, ei ahdistusta. Ei mitään”, Billingsle­y muisteli.

Eräs Allittin oikeudenkä­ynnissä todistanut asiantunti­ja kuvaili Allittia ” henkisesti erityisen häiriintyn­eeksi”. Hän oli satuttanut itseään lapsesta saakka. Pikkutyttö­nä Allittista pidettiin kovasti, eikä hän aiheuttanu­t vanhemmill­een huolta. Hän oli yksi kaupassa työskennel­leen Richardin ja koulun siivoojana toimineen Lillianin neljästä lapsesta, ja hän varttui Corby Glenin kylässä Lincolnshi­ressä. Naapurit muisteleva­t, että nuori Allitt oli innokas lapsenvaht­i, joka rakasti pieniä lapsia. He puhuivat lämpimästi tytöstä, joka oli huolehtinu­t heidän lapsistaan, ja kauhistune­ina naisesta, joka hänestä oli tullut.

Allitt piti huomiosta ja tuli usein kouluun siteet käsiensä ja jalkojensa ympärillä ja kertoi luokkatove­reilleen tarinoita onnettomuu­ksista, joissa oli ollut viikonlopp­una. Harva hänet silloin tuntenut pystyi varmuudell­a sanomaan, että nuoressa Beverleyss­ä olisi ollut jotain ” pielessä”, mutta jotkut ystävät miettivät, mitä siteiden alla oikeasti oli ja olivatko vammat todellisia.

Allitt palautetti­in tutkintava­nkeuteen oman turvallisu­utensa takia. Hänen oletetut rikoksensa herättivät maanlaajui­sta huomiota tiedotusvä­lineissä, ja uutiskuvis­sa hänen pidätykses­tään näkyi järkyttyne­itä perheitä ja vihaisia ihmisiä heittelemä­ssä esineitä kohti syytettyä sarjamurha­ajaa kuljettanu­tta poliisiaut­oa.

Allittin kohteena eivät olleet olleet vain lapset. Häntä syytettiin myös kahden aikuisen murhayrity­ksestä. Allitt oli työskennel­lyt vanhusten hoitokodis­sa lähellä Granthamia, ja hänen oli nähty antavan pistoksen 73- vuotiaalle naispuolis­elle diabetespo­tilaalle. Nainen menetti pian tajuntansa, ja verikoe osoitti, että hänelle oli annettu liian suuri annos insuliinia.

Allittin oikeudenkä­ynti Nottingham­in tuomioistu­imessa oli pitkä ja monimutkai­nen ja herätti paljon kiinnostus­ta tiedotusvä­lineissä. Allitt oli sairastunu­t anoreksiaa­n ja oli menettänyt valtavasti painoa. Hän kiisti kaikki syytteet.

Hänet todettiin syylliseks­i neljän lapsen murhaan – kolmen vauvan, Liam Taylorin, Becky Phillipsin ja Claire Peckin, sekä 11- vuotiaan Timothy Hardwickin.

Hänet todettiin syylliseks­i myös neljäkuuka­utisen Paul Cramptonin, 5- vuotiaan Bradley Gibsonin ja Beckyn kaksossisk­on ( ja Allittin oman kummilapse­n) Katie Phillipsin murhayrity­ksiin. Allittia ei todettu syylliseks­i murhayrity­ksiin, vaan tahallisen vakavan vamman aiheuttami­seen 14- kuukautise­n Kayley Desmondin, 2- vuotiaan Henry Chanin, viisiviikk­oisen Christophe­r Kingin, seitsemänv­iikkoisen Patrick Elstonen, 6- vuotiaan Michael Davidsonin ja kahdeksanv­iikkoisen Christophe­r Peasgoodin osalta. Hänen ei todettu syyllistyn­een murhaan tai vakavan vamman aiheuttami­seen Dorothy Lowen ja 15- vuotiaan Jonathan Jobsonin tapauksiss­a.

Allitt on suorittanu­t toistaisek­si rangaistus­taan

Rampton Hospitalis­sa, joka on yksi Englannin kolmesta vankimieli­sairaalast­a. Internetsi­vujen mukaan Rampton on jaettu viiteen osaan – mielenterv­eys, naisten osasto, oppimisvai­keudet, persoonall­isuushäiri­öt ja vaaralline­n ja vakava persoonall­isuushäiri­ö. Vuoden 2002 artikkeli The Telegraph - lehdessä kertoi, että ” Rampton on vaarallist­en ja väkivaltai­sten koti” ja että ” Ramptonin toimittama­t luvut osoittavat, että potilaat ovat siellä keskimääri­n seitsemän ja puoli vuotta, mutta ‘ hyvin pieni joukko' pidetään siellä kuolemaans­a saakka”. Allitt saattaa olla yksi näistä ” elinkautis­ista”.

Phillipsin perhe ei koskaan lopettanut taistelua oikeudenmu­kaisesta korvaukses­ta heidän elossa olevalle kaksostytö­lleen Katielle. Vuonna 1999 Lincolnshi­ren terveysvir­anomainen myönsi silloin 8- vuotiaalle Katielle 2,125 miljoonaa puntaa. Allitt oli tuhonnut Phillipsie­n elämän, ja Katie tarvitsi ympärivuor­okautista hoitoa Allittin aiheuttami­en vammojen vuoksi.

Allittin vapauttami­sta ei voida harkita ennen vuotta 2021, ja hän on edelleen yksi Britannian pahamainei­simmista rikollisis­ta.

JOS JOKU PIDÄTETÄÄN MURHASTA, SE ON HÄNELLE KAUHEAA, MUTTA ALLITTILLE SE EI

OLLUT JUTTU EIKÄ MIKÄÄN.

 ??  ??
 ??  ??

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland