ÄI­TI, JOKA KATSELI, KUN LAPSET HUKKUIVAT

Najsmurhaajat - - Oikeudenkäynnit -

Susan Smith it­ki, ane­li ja nyyh­kyt­ti, et­tä hä­nen lap­sen­sa tu­li­si­vat ta­kai­sin, vaik­ka oli it­se lä­het­tä­nyt lap­sen­sa jär­ven poh­jaan.

Tuo­ma­ri Wil­liam Howard sal­li va­la­mies­ten kat­sel­la la­vas­tet­tua koh­taus­ta, jon­ka ri­kos­paik­ka­tut­ki­jat oli­vat koon­neet osa­na 23-vuo­ti­aan äi­din, Susan Smit­hin, oi­keu­den­käyn­tiä, kun tä­tä syy­tet­tiin kah­den pie­nen poi­kan­sa mur­has­ta – 3-vuo­ti­aan Mic­hae­lin ja 14 kuu­kau­den ikäi­sen Alexan­de­rin. Smith oli alun pe­rin väit­tä­nyt, et­tä ”mus­ta mies” oli kaa­pan­nut hä­nen pu­nai­sen Maz­dan­sa val­tiel­lä 49, kun hän oli py­säh­ty­nyt pu­nai­siin va­loi­hin, ja aja­nut tie­hen­sä lapset mu­ka­naan. Hä­nen traa­gi­nen ta­ri­nan­sa ker­rot­tiin val­ta­kun­nal­li­sil­la te­le­vi­sio­ka­na­vil­la, joil­la näy­tet­tiin myös Smit­hin ja hä­nen avio­mie­hen­sä, Da­vi­din, las­ten isän, ku­vat. Smith ane­li ja nyyh­kyt­ti te­le­vi­sios­sa, et­tä siep­paa­ja pa­laut­tai­si lapset ter­vei­nä ja hy­väs­sä kun­nos­sa. Po­lii­si al­koi no­peas­ti epäil­lä Smit­hin ta­ri­naa ja tut­ki hä­nen lausun­nois­saan ole­via epä­joh­don­mu­kai­suuk­sia.

Kun po­lii­si pai­nos­ti edel­leen, hän tun­nus­ti mur­hat. Smith myön­si, et­tä oli it­se aja­nut John D Long -jär­vel­le, va­paut­ta­nut au­ton­sa kä­si­jar­run ja kat­sel­lut ran­nal­la, kun hä­nen tur­va­vöil­lä is­tui­miin kiin­ni­te­tyt lap­sen­sa hukkuivat jär­veen, ja soit­ta­nut vas­ta sit­ten apua. Va­la­mie­his­tö kat­soi vai­to­nai­se­na, kuin­ka au­tol­ta, joka oli sa­man­lai­nen kuin se, jo­ta Smith oli aja­nut tuo­na koh­ta­lok­kaa­na il­ta­na, kes­ti mel­kein kuusi mi­nuut­tia upo­ta jär­ven tyy­nen pin­nan al­le.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.