KUN HEROIINI TAPPAA

Najsmurhaajat - - Puhelintyttötappaja -

JO YHDELLÄ HEROIINIPIIKILLÄ VOI OL­LA

KOHTALOKKAAT SEURAUKSET. NÄIN YLIANNOSTUS VAI­KUT­TAA IH­MI­SEN ELIMISTÖÖN

Heroiini on lää­ke­tie­teel­li­sis­sä ope­raa­tiois­sa ki­vun­lie­vi­tyk­ses­sä käy­te­tys­tä mor­fii­nis­ta ja­los­tet­tu opioi­di. Ka­dul­la si­tä myy­dään yleensä val­koi­se­na tai rus­keh­ta­va­na jau­hee­na, jo­hon on se­koi­tet­tu so­ke­ria, tärk­ke­lys­tä, mai­to­jau­het­ta tai ki­nii­niä. Puh­taim­mas­sa muo­dos­saan heroiini on val­kois­ta jau­het­ta, jos­sa on kitkerä ma­ku, ja si­tä tuo­te­taan ylei­ses­ti Etelä- Ame­ri­kas­sa ja Kaak­kois- Aa­sias­sa. Rus­ke­aa heroiinia voi­daan polt­taa tai nuus­ka­ta mut­ta ei pii­kit­tää. ” Mus­ta ter­va” - heroiini on tah­me­aa kuin kat­to­ter­va tai ko­vaa kuin ki­vi­hii­li, ja si­tä tuo­te­taan suu­ria mää­riä Mek­si­kos­sa.

Epä­puh­das heroiini yleensä liu­o­te­taan ja lai­men­ne­taan, en­nen kuin si­tä ruis­ku­te­taan suo­neen, li­hak­seen tai ihon al­le. Käyt­tä­jät ko­ke­vat tyy­pil­li­ses­ti hy­vä­no­lon­tun­teen, kun oo­pium­poh­jai­nen ai­ne es­tää ai­vo­jen ki­pu­re­sep­to­rien toi­min­nan, käyt­tä­jäl­lä on eu­fo­ri­sen ren­to olo, ja ki­vun tunne vä­he­nee.

Kouk­kuun jää­nyt käyt­tä­jä voi saa­da hir­vit­tä­viä vie­roi­tusoi­rei­ta, jos hän ei saa seu­raa­vaa an­nos­ta noin päi­vän sisällä. Oi­rei­ta voi­vat ol­la esi­mer­kik­si ah­dis­tus, ma­sen­nus, ri­pu­li, ok­sen­te­lu, kou­ris­tuk­set ja vi­lun­vä­ris­tyk­set, ja ne kes­tä­vät yleensä 24– 72 tun­tia. Heroiini ren­tout­taa, kos­ka se on rau­hoit­ta­va ai­ne, joka hi­das­taa ai­vo­jen ja ke­hon vä­lil­lä kul­ke­via vies­te­jä. Ylian­nos­tuk­sen saa­nut käyt­tä­jä voi unoh­taa hen­git­tää, kos­ka hen­gi­ty­se­li­mis­tö lak­kaa toi­mi­mas­ta. Mo­net käyt­tä­jät kuo­le­vat, kun he ot­ta­vat päih­teet­tö­män kau­den jäl­keen annoksen, jo­ta hei­dän eli­mis­tön­sä ei kes­tä sa­mal­la ta­val­la kuin oli­si ai­em­min kes­tä­nyt.

Vii­den vii­me vuo­den ai­ka­na Yh­dys­val­lois­sa he­roii­nin ylian­nos­tuk­seen kuol­lei­den mää­rä on lä­hes ne­lin­ker­tais­tu­nut ( hei­tä on noin 11 000) ver­rat­tu­na vii­den vuo­den jak­soon, joka päät­tyi vuon­na 2010 ( kuol­lei­ta oli yli 3 000), ja suu­rin osa kuol­leis­ta on mie­hiä.

AI­VOT

Kun käyt­tä­jä nu­kah­taa tai me­net­tää ta­jun­tan­sa, hen­gi­ty­se­li­met voi­vat la­ka­ta toi­mi­mas­ta ke­hon ää­rim­mäi­sen ren­non ti­lan vuoksi. Käyt­tä­jä voi la­ka­ta sik­si hen­git­tä­mäs­tä.

SY­DÄN

Ve­ren­pai­neen las­kun ai­heut­ta­ma sy­dä­nin­fark­ti voi py­säyt­tää sy­dä­men. Kuolema seu­raa no­peas­ti il­man lää­ke­tie­teel­lis­tä hoi­toa. Ta­ky­kar­dia eli ti­heä­lyön­ti­nen ryt­mi­häi­riö saat­taa vai­keut­taa ve­ren­kier­toa ai­vois­sa ja muis­sa tär­keis­sä eli­mis­sä, kun eli­mis­tö yrit­tää ja­kaa sy­dä­men epä­ta­sai­ses­ti pump­paa­maa vä­häis­tä ver­ta.

KEUHKOT

Keuh­ko­ö­dee­ma – nes­teen ker­ty­mi­nen keuh­koi­hin, eten­kin keuh­ko­rak­ku­loi­hin – voi joh­taa hen­gi­tyk­sen vai­keu­tu­mi­seen ja/ tai mu­nuais­ten va­hin­goit­tu­mi­seen, kun kaa­su­jen vaih­to keuh­ko­rak­ku­lois­sa hei­ken­tyy.

MAHALAUKKU

Heroiini on erit­täin vah­va huu­me, ja lii­an iso mää­rä voi teh­dä ko­ke­neim­man­kin käyt­tä­jän sai­raak­si. Jos näin ta­pah­tuu, kun hän nuk­kuu tai on ta­ju­ton, ku­ten yleensä käy, jos on juu­ri niel­lyt heroiinia, hän voi tu­keh­tua omaan ok­sen­nuk­seen­sa.

MUNUAISET

Tut­ki­muk­set ovat osoit­ta­neet, et­tä he­roii­nin käyt­töön liit­tyy virt­san run­sas pro­teii­ni­pi­toi­suus. Tä­män seu­rauk­se­na munuaiset voi­vat al­tis­tua he­roii­nin bak­tee­reil­le tai vi­ruk­sil­le tai myr­kyil­le, joi­ta on huu­meen lai­men­ta­mi­seen käy­te­tys­sä ai­nees­sa, mi­kä joh­taa mu­nuais­ten va­hin­goit­tu­mi­seen.

VE­RI

Heroiini las­kee ve­ren­pai­net­ta mer­kit­tä­väs­ti. Tä­mä voi joh­taa sy­dä­nin­fark­tiin, kos­ka sy­dän ei saa riit­tä­väs­ti hap­pea. Jos bak­tee­rit pää­se­vät ve­ren­kier­toon pis­tos­koh­dan kaut­ta, ne voi­vat kul­keu­tua suo­raan sy­dä­meen ja ai­heut­taa en­do­kar­dii­tin eli sy­dä­men si­sä­kal­von ja sy­dän­läp­pien tu­leh­duk­sen, joka voi vau­rioit­taa sy­dän­läp­piä. YLLÄ Tichelmanin sis­ko Mo­nica ( va­sem­mal­la), äi­ti Les­lie­ann ja isä Bart tu­ki­vat ty­tär­tään, kun hän sai tap­po­syyt­teen.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.