KOLLEKTIIVINEN MIELENHÄIRIÖ
MIKÄ ON KOLLEKTIIVINEN MIELENHÄIRIÖ?
Kollektiivinen mielenhäiriö oli aikanaan selvästi tunnistettava, harvinainen mielenhäiriö.
Se kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1877.
Alkuperäisessä kuvauksessa, joka oli sosiaalinen eikä psykiatrinen, yksi henkilö altistaa toisen omalle harhalleen, toinen vastustaa mutta vähitellen antautuu harhalle, ja harhasta tulee jotensakin uskottava. Henkilöt ovat läheisiä ( yleensä vanhempi ja lapsi tai sisarukset) ja toinen on yleensä hallitseva, aloitteentekijä, ja toinen on alistuja. Noin 90 prosentissa tapauksista on kyse perheenjäsenistä, joiden keski- ikä on 46– 53 vuotta. Käsite ei ole mukana tautiluokituksessa, mikä kertoo sen asemasta diagnoosina ja sairautena – siitä ei ole juurikaan näyttöä.
MIKÄ SEN AIHEUTTAA?
Lähes kaikki raportoidut tapaukset ovat komorbideja, eli ne esiintyvät muiden mielenterveyshäiriöiden yhteydessä, kuten skitsofrenian, harhaluulojen, masennukseen liittyvien harhaluulojen jne. Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että dysfunktionaaliset ihmissuhteet ovat riskitekijä.
VOIDAANKO SE KARKOTTAA?
Masennuslääkkeitä ja psykoosilääkkeitä sekä fyysistä erilläänoloa on käytetty [ hoitoina], ja ne tuntuvat tehoavan. Psykoterapiaa on käytetty pääasiassa alistuville osapuolille.