Kuinka korona vaikuttaa eläimiin
Vitsaus on iskenyt leijoniin, tiikereihin ja muihinkin eläimiin.
KORONAVIRUSTARTUNTOJA on todettu ihmisillä yhä enemmän mutta eläimillä vain satunnaisesti. Tämän National Geographic -jutun kirjoitushetkellä sairastuneita lajeja oli vain kourallinen: leijona, tiikeri, kissa, koira ja minkki. Lemmikit olivat saaneet tartunnan omistajiltaan; isot kissat luultavasti oireettomilta hoitajiltaan ja minkki todennäköisesti turkistarhan työntekijöiltä tai ehkä joltain muulta tartuntaa kantaneelta eläimeltä.
Virus on zoonoottinen, eli se on peräisin eläimistä, mutta se sairastuttaa silti ennen muuta ihmisiä, sanoo Cornell-yliopiston eläinlääketieteen keskuksen virologi Diego Diel. Jos ihmisten levittämä virus olisi merkittävä uhka eläimille, se olisi hänen mukaansa käynyt jo ilmi.
Moni muu asia on kyllä yhä hämärän peitossa. Mitään todisteita siitä, että kesyt eläimet voisivat tartuttaa virusta ihmisiin, ei ole, mutta toisaalta eläimiä on testattu vain vähän. ”Testataanko kaikki hengitystieoireiset koirat ja kissat? Ehkäpä vuoden päästä testataankin”, miettii mikrobiologi Shelley Rankin Pennsylvanian yliopiston eläinlääketieteen laitokselta. ”Toistaiseksi testejä on tehty vain tapauksissa, jotka ovat olleet suoraan yhdistettävissä ihmisten terveyteen.”
Dielin mukaan vain kokeellisilla in-vivo-tutkimuksilla voitaisiin määrittää eri lajien alttius kantaa, välittää ja sairastaa koronavirustautia.
’MONISTA TAPAUKSISTA ON YHÄ LIIAN VÄHÄN KOKONAISTIETOA. KAIKKI ON IHAN UUTTA.’
—Mikrobiologi Shelley Rankin, Pennsylvanian yliopiston eläinlääketieteen laitos