’PYLLYLLÄ HENGITTÄVÄN’ KILPIKONNAN ARVOITUS
AUSTRALIASSA myytiin 1960- ja 1970-luvuilla halpoja kilpikonnia lemmikeiksi. Matelija-asiantuntija John Cann onnistui määrittämään tarkan lajin vasta nähtyään konnan sen ainoassa kotoperäisessä ympäristössä, Queenslandin Maryjoella. Se oli ensimmäinen monista kiehtovista IUCN:n ja muiden suojelujärjestöjen uhanalaiseksi julistamaan maryjoenkonnaan (Elusor macrurus ) liittyvistä havainnoista, joita on sittemmin tehty useita.
Maryjoenkonna on yksi Australian suurimmista makeanveden kilpikonnista, ja se voi kasvaa yli 40-senttisen kilpensä suojissa lähes kahdeksankiloiseksi. Sen katsotaan erkaantuneen muista lajeista noin 40 miljoonaa vuotta sitten ja jääneensä sukunsa ainoaksi edustajaksi. Se saattaa elää satavuotiaaksi ja alkaa lisääntyä vasta kaksikymppisenä, ja kun E. macrurus lisääntyy, uros ottaa käyttöön monikäyttöhäntänsä, jota se käyttää ulostamiseen – ja hengittämiseen – ja jonka kidusmaiset rakenteet antavat konnalle jopa kaksi ja puoli päivää keskeytymätöntä sukellusaikaa.
”Pyllyhengitys herättää paljon mielenkiintoa”, sanoo maryjoenkonnan suojeluhanketta Tiaron alueella johtava Marilyn Connell. Hän haluaa pelastaa lajin, jonka kanta koostuu lähinnä vanhoista yksilöistä, koska pedot ahmivat munat ja poikaset pitkälti suihinsa. Lisääntymiskaudella loka-joulukuussa hankkeen väki kulkee rannoilla suojelemassa pesiä, jotta konna ”voi yhä tehdä sitä, mitä tekemään se on aikojen saatossa kehittynyt”.