MIKSI ME VÄLITÄMME ELÄIMISTÄ?
KATSOPA NÄITÄ ELÄIMIÄ. Mikä kuva herättää sinussa eniten välittämisen tunteita? Psykologi Julia Lee Cunningham tutkii ihmisen päätöksenteon pohjalla vaikuttavia moraalisia tekijöitä ja tarinoita. Miksi välitämme jostakin asiasta enemmän kuin toisesta? ”Minusta biodiversiteetti, luonnonsuojelu ja eläinoikeudet liittyvät pohjimmiltaan moraaliin – kykyymme nousta itsemme yläpuolelle ja laajentaa moraalinen huolemme” kattamaan myös luonnon, hän sanoo.
Hän halusi selvittää, minkälaiset kuvat saavat eniten huomiota sosiaalisessa mediassa ja pyysi osallistujia pisteyttämään eläinkuvia, joita valokuvaaja Joel Sartoren Photo Ark hanke ja @natgeo olivat julkaisseet Instagramissa. Nisäkkäät saivat eniten huomiota, seuraavina tulivat linnut ja matelijat ja sitten kalat ja hyönteiset.
Mitä ihmismäisempiä ilmeitä ja piirteitä eläimessä oli, sitä todennäköisemmin siitä pidettiin. ”Tarkastelemme maailmaa luonnostamme melko ihmiskeskeisesti”, sanoo Cunningham. Pieniä eläinryhmiä esittävistä kuvista pidettiin enemmän kuin isoista laumoista tai yksittäisistä eläimistä, mikä viittaa siihen, että perheenomainen sosiaalinen kehys on meille mieluinen.
Suojeluhankkeiden yhteydessä eläimet esitetään usein jonkinlaisina uhreina. Siitä voi olla hyötyä myötätunnon herättämisessä ja varainkeruussa, mutta Cunninghamin mielestä eläinten esittäminen sankareina voisi ”auttaa ihmisiä kokemaan myönteisiä moraalisia tunteita, kuten ihailua, ylevyyttä ja inspiroitumista”. Hän paneutuu tästä eteenpäin siihen, kuinka somenäkyvyyttä saataisiin jalostettua kestävämpää luonnonsuojelua edistäväksi toiminnaksi. ▢ Psykologi Julia Lee Cunningham (vas.) pisti koehenkilöt pisteyttämään Instagramissa julkaistuja eläinkuvia, joissa komeilivat esimerkiksi lepakko, aavikkoketut ja sihteeri (yllä). Hän halusi selvittää sitä, mitkä eläinten piirteet saivat aikaan eniten kuhinaa somessa.
Sinun tukesi ansiosta National Geographic Society on kyennyt tukemaan tätä ja lukuisia muita tiede ja tutkimushankkeita.