Hitlerin jazzbän­di

Dan Cos­sins tut­kii, mi­ten ”de­ge­ne­roi­tu­nut­ta” jazzia käy­tet­tiin nat­sien pro­pa­gan­das­sa.

Natsi-Saksa - Elämä kolmannessa valtakunnassa - - Sisältö -

En­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan pi­mey­den ja kur­juu­den jäl­kei­nen Wei­ma­rin ta­sa­val­ta el­pyi kuu­le­maan jazzin ja swin­gin sä­ve­liä. Kun ha­ka­ris­tin var­jo lan­ke­si maan yl­le 1930-lu­vun puo­li­vä­lis­sä, ame­rik­ka­lais­tyy­li­nen jazz oli vii­meis­tä huu­toa. Nat­sit luon­nol­li­ses­ti in­ho­si­vat jazzia sen lä­heis­ten af­roa­me­rik­ka­lais- ja juu­ta­lai­syh­teyk­sien vuok­si.

Hit­ler, jo­ka pel­kä­si sen ”vii­dak­ko­ryt­mien” ja im­pro­vi­soi­tu­jen tau­ko­jen hor­jut­ta­van ar­ja­lais­ta mo­raa­lia ja ku­ria, ju­lis­ti sa­la­ma­so­dan tä­tä ”rap­peu­tu­nut­ta” musiik­kia koh­taan. Hä­nen pro­pa­gan­da­mi­nis­te­rin­sä Jo­seph Goeb­bels kiel­si jazzin ra­dio­lä­he­tyk­sis­sä vuon­na 1935. Kun Yh­dys­val­lat myö­hem­min liit­tyi so­taan, Goeb­bels kiel­si ame­rik­ka­lais­ten jazz-le­vy­jen myyn­nin ja soit­ta­mi­sen. Swing oli vi­ral­li­ses­ti ver­bo­ten.

Goeb­bels ei kui­ten­kaan ol­lut tyh­mä. Sa­maan ai­kaan kun hän vi­ral­li­ses­ti tuo­mit­si musii­kin, hän juo­ni kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa kaa­pa­tak­seen sen syn­ti­sen ve­to­voi­man myy­mään Hitlerin vies­tiä ul­ko­mail­la. Lop­pu­tu­los oli Char­lie and his Orc­he­stra, nat­sien spon­so­roi­ma swingbän­di, jo­ka soit­ti ame­rik­ka­lai­sia hit­te­jä nat­si­myön­tei­sin sa­noi­tuk­sin liit­tou­tu­nei­den mo­raa­lin hei­ken­tä­mi­sek­si näi­den ka­sar­meil­la ja olo­huo­neis­sa.

Sak­so­fo­nis­ti Lutz Templin ko­ko­si bän­din ajan­koh­dan par­hais­ta sak­sa­lai­sis­ta ja eu­roop­pa­lai­sis­ta muusi­kois­ta ja va­lit­si englan­nin­tai­toi­sen juon­ta­ja Karl ”Char­lie” Schwed­le­rin sen keu­la­ku­vak­si. In­noi­tus­ta sa­noi­tuk­siin he ha­ki­vat Lord Haw Haw'lta, jo­ka toi­mi pro­pa­gan­da­mi­nis­te­riön ra­dio­juon­ta­ja­na. Tam­mi­kuus­sa 1940 Char­lie and his Orc­he­stra pa­ni­vat en­sim­mäi­sen ker­ran soi­tok­si ja lä­het­ti­vät ou­don musii­kil­li­sen kei­tok­sen­sa Ber­lii­nis­tä Bri­tan­ni­aan Lord Haw Haw'n Churc­hill-töl­väi­sy­jen tau­ko­musiik­ki­na.

Tar­koi­tus oli lu­mo­ta kuu­li­jat swin­gil­lä ja is­keä sit­ten vies­teil­lä ar­ja­lai­ses­ta yli­val­las­ta, Churc­hil­lin toi­vot­to­muu­des­ta ja juu­ta­lais­ten sa­la­lii­tois­ta. Esi­mer­kik­si pa­ro­dia kap­pa­lees­ta ”I've Got A Poc­ket­ful of Dreams” me­ni näin: ”I'm gon­na sa­ve the world for Wall St­reet / Gon­na fight for Rus­sia, too / I’m figh­ting for de­moc­racy / I'm figh­ting for the Jew.”

Ja ”You’re Dri­ving Me Crazy” sa­noi­tet­tiin uu­del­leen viit­taa­maan Churc­hil­liin: ”Yes, the Ger­mans are dri­ving me crazy / I thought I had brains / But they shot down my pla­nes.”

Char­lie and his Orc­he­stra oli kol­man-

Aja­tuk­se­na oli lu­mo­ta kuun­te­li­jat swin­gil­lä ja is­keä sit­ten vies­teil­lä ar­ja­lai­ses­ta yli­val­las­ta.

nen val­ta­kun­nan pa­ras jazzbän­di. Ku­ten tšek­ki­läi­nen ha­nu­ris­ti Ka­mil Be­hou­nek, jo­ka vär­vät­tiin bän­diin so­vit­ta­jak­si tou­ko­kuus­sa 1943, muis­tut­ti: ”Meil­lä oli iso tans­sior­kes­te­ri, jos­sa oli kol­me trum­pet­tia, kol­me ve­to­pa­suu­naa, nel­jä sak­so­fo­nia ja ko­ko­nai­nen lyö­mä­soi­tin­ryh­mä. Ja he swin­ga­si­vat täy­sil­lä!”

Char­lien muusi­kot työs­ken­te­li­vät vii­te­nä päi­vä­nä vii­kos­sa esit­täen ”pro­pa­gan­daswin­giä” aa­mui­sin ja nat­sien hy­väk­sy­miä kap­pa­lei­ta ko­tiy­lei­söil­le il­ta­päi­vi­sin. He te­ki­vät so­dan ai­ka­na sa­to­ja ra­dio­lä­he­tyk­siä Bri­tan­ni­aan ja liit­tou­tu­nei­den jou­koil­le Eu­roo­pas­sa. Nat­sit jo­pa ja­koi­vat le­vy­jään lei­rien van­geil­le.

So­dan jat­kues­sa ja bän­din koos­tu­muk­sen muut­tues­sa sen ar­ja­lai­suusas­te vä­he­ni. ”Meil­lä oli puo­li­juu­ta­lai­sia ja mus­ta­lai­sia­kin, va­paa­muu­ra­rei­ta, Je­ho­van to­dis­ta­jia, ho­mo­sek­su­aa­le­ja ja kom­mu­nis­te­ja – ei var­si­nai­ses­ti ih­mi­siä, joi­den kans­sa nat­sit ha­lusi­vat yleen­sä pe­la­ta kort­tia”, SS:N pro­pa­gan­dayk­si­kös­sä työs­ken­nel­lyt lau­la­ja Eve­lyn Kun­ne­ke muis­te­li.

”Mut­ta kos­ka hei­dän työn­sä luo­ki­tel­tiin tär­keäk­si so­ta­pon­nis­tuk­sen kan­nal­ta, he is­tui­vat Ber­lii­nin musiik­ki­la­voil­la ei­vät­kä piik­ki­lan­gan ta­ka­na, ja soit­ti­vat swin­giä.”

Syk­syl­lä liit­tou­tu­nei­den kiih­dy­te­tyt il­ma­hyök­käyk­set Ber­lii­niin pa­kot­ti­vat bän­din muut­ta­maan Stutt­gar­tiin. Mut­ta he jat­koi­vat soit­ta­mis­ta ai­na huh­ti­kuu­hun 1945 as­ti.

So­dan pää­tyt­tyä Templin löy­si pian töi­tä klu­beil­la ame­rik­ka­lais­ten mie­hit­tä­mäs­sä Sak­sas­sa. Schwed­le­ris­tä tu­li erään läh­teen mu­kaan lii­ke­mies, jo­ka viet­ti vii­mei­set päi­vän­sä Bai­je­ris­sa; toi­nen väit­tää hä­nen muut­ta­neen Yh­dys­val­toi­hin vuon­na 1960. Mi­kä to­tuus on­kin, ”Char­lie” ja hä­nen bän­din­sä jät­ti­vät mi­tä eris­kum­mal­li­sim­man musii­kil­li­sen pe­rin­nön: nat­si­jazzin sven­gaa­vat, an­ti­se­mi­tis­ti­set sä­ve­let.

Dan Cos­sins on toi­mit­ta­ja ja New Scien­tis­tin eri­koi­sar­tik­ke­li­toi­mit­ta­ja.

AI­HEES­TA LI­SÄÄ KIRJAT

E Hit­ler’s Airwa­ves: The In­si­de Sto­ry of Nazi Ra­dio Broadcas­ting and Propaganda Swing, Horst Berg­meier ja Rai­ner Lotz ( Ya­le Uni­ver­si­ty Press, 1997). E Dif­fe­rent Drum­mers: Jazz in the Cul­tu­re of Nazi Ger­ma­ny, Mic­hael Ka­ter (Ox­ford Uni­ver­si­ty Press, 2003).

YL­LÄ: ”Rap­peu­tu­neen” musii­kin näyt­te­ly, Düs­sel­dorf, 1938.OIKEALLA: ” Char­lie” Schwed­ler (kesk.), jo­ka joh­ti propaganda-jazzbän­diäAL­LA: Mui­ta muusik­ko­ja, ku­ten pää­asias­sa juu­ta­lai­nen Weint­raubs Synco­pa­tors, kar­ko­tet­tiin maas­ta.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.