Mie­li­pi­de

Ric­hard J. Evans tut­kii jat­ku­vaa kiin­nos­tus­ta kol­man­teen val­ta­kun­taan.

Natsi-Saksa - Elämä kolmannessa valtakunnassa - - Sisältö -

Hitlerin oma­te­koi­nen ” kol­mas val­ta­kun­ta” on lä­hes vuo­si­sa­ta ro­mah­duk­sen­sa jäl­keen kaik­kea muu­ta kuin haih­tu­nut kol­lek­tii­vi­ses­ta muis­tis­tam­me; sii­tä on tul­lut kes­kei­sem­pi kuin kos­kaan ai­kai­sem­min. Olem­me vii­me vuo­si­na näh­neet ra­di­kaa­lien ää­rioi­keis­to­lais­ten po­pu­lis­tis­ten liik­kei­den nousun useis­sa mais­sa, ja ai­na­kin jois­sa­kin niis­tä ne ovat saa­neet kyl­lik­si tu­kea muo­dos­taak­seen va­ka­van haas­teen de­mok­ra­tial­le.

Vah­vat mie­het, ku­ten Un­ka­rin Vik­tor Or­ban tai Tur­kin Recep Tayyip Er­do­gan , Ve­nä­jän Vla­di­mir Pu­tin tai Puo­lan Ja­ros­lav Kaczyns­ki, ovat erit­täin suo­sit­tu­ja ää­nes­tä­jien kes­kuu­des­sa, ja he ovat käyt­tä­neet suo­sio­taan leh­dis­tön va­pau­den ka­ven­ta­mi­seen, hyök­käyk­siin tuo­miois­tuin­ten riip­pu­mat­to­muut­ta vas­taan, po­liit­ti­sen op­po­si­tion mur­ta­mi­seen ja it­se­val­tais­ten hal­li­tus­ten pe­rus­ta­mi­seen, jot­ka ei­vät su­vait­se ar­vos­te­lua ja vas­tus­ta­vat kaik­kia yri­tyk­siä erot­taa ne.

Täl­lai­set kaik­kia il­mai­sun­va­paut­ta, li­be­raa­le­ja ins­ti­tuu­tioi­ta ja lain jär­jes­tys­tä kan­nat­ta­via kos­ke­vat muu­tok­set ovat ol­leet he­rät­tä­mäs­sä uut­ta kiin­nos­tus­ta nat­si-sak­san nousuun ja ku­kois­tuk­seen 1930-lu­vul­la. Jot­kut ovat tun­nis­ta­net yh­tä­läi­syyk­siä sen ajan ja tä­män het­ken vä­lil­lä. De­mok­ra­tia on uhat­tu­na, ja jois­sa­kin pai­kois­sa si­tä on hor­ju­tet­tu, ei yh­täk­ki­sil­lä so­ti­las­val­lan­kaap­pauk­sil­la tai val­lan­ku­mouk­sel­li­sen ka­tu­vä­ki­val­lan ryöp­säh­dyk­sil­lä, vaan va­lit­si­joi­den it­sen­sä kaut­ta.

Väi­te de­mok­raat­ti­ses­ta tues­ta oli tär­keä tun­nuso­mai­nen piir­re so­tien vä­li­sen ajan Eu­roo­pan fa­sis­ti­sil­le liik­keil­le ja fa­sis­ti­sil­le dik­ta­tuu­reil­le, ja ny­ky­ään näem­me sen jäl­leen käy­tös­sä. Vie­lä hä­lyt­tä­väm­pää on joi­den­kin eu­roop­pa­lais­ten ja mui­den po­pu­lis­ti­hal­li­tus­ten tai­pu­mus roh­kais­ta vi­haa kan­san­ryh­miä, et­ni­siä vä­hem­mis­tö­jä ja maa­han­muut­ta­jia koh­taan.

Voim­me­ko op­pia jo­ta­kin kat­so­mal­la Hitlerin ja nat­sien his­to­ri­aan tuo­rein sil­min? On­ko sil­lä ajal­la ja ny­ky­het­kel­lä jo­ta­kin yh­teis­tä? Mei­dän on ol­ta­va va­ro­vai­sia, en­nen kuin teem­me joh­to­pää­tök­sen, et­tä his­to­ria tois­taa it­se­ään. Hit­le­ril­lä oli to­ki kan­na­tus­ta, mut­ta mei­dän on muis­tet­ta­va, et­tei hän kos­kaan voit­ta­nut enem­män kuin 37,4 pro­sent­tia ää­nis­tä va­pais­sa vaa­leis­sa, ja hä­nen tu­ken­sa ää­nes­tä­jien kes­kuu­des­sa pu­to­si mer­kit­tä­väs­ti vii­mei­sis­sä va­pais­sa vaa­leis­sa mar­ras­kuus­sa 1932. Nat­sit oli­vat eh­kä suu­rin puo­lue, mut­ta toi­sin kuin ny­ky­päi­vän po­liit­ti­set voi­ma­te­ki­jät, he ei­vät nous­seet val­taan ää­nes­tä­jien enem­mis­tön tuel­la. Hit­ler tar­vit­si häi­käi­le­mä­tön­tä jouk­ko­vä­ki­val­taa ka­duil­la ede­täk­seen koa­li­tio­hal­li­tuk­sen hä­nel­le suo­mas­ta muo­dol­li­sen val­tion­kans­le­rin vi­ras­ta dik­taat­to­rik­si. Sa­dat­tu­han­net is­ku­jouk­ko­jen mie­het rie­hui­vat ym­pä­ri Sak­saa hel­mi­kuus­ta 1933 al­kaen, heit­ti­vät vas­ta ava­tuil­le kes­ki­tys­lei­reil­le jo­pa 200 000 nat­sien vas­tus­ta­jaa, hak­ka­si­vat hei­tä ja mur­ha­si­vat sa­to­ja, eh­kä tu­han­sia­kin heis­tä. Hitlerin is­kuso­ti­lai­den vä­ki­val­ta oli mie­li­val­tais­ta, sil­mi­tön­tä, hal­lit­se­ma­ton­ta; se il­mai­si hei­dän ää­rim­mäis­tä vi­haan­sa so­sia­lis­te­ja, kom­mu­nis­te­ja ja en­nen kaik­kea juu­ta­lai­sia koh­taan. Vain vä­hem­mis­tön tu­ke­mat nat­sit tar­vit­si­vat vä­ki­val­taa pe­lo­tel­lak­seen kaik­ki alis­tu­maan. Ny­ky­päi­vän me­nes­tyk­sek­käim­mät po­pu­lis­tit voi­vat pe­rus­taa dik­taat­to­ri­hal­li­tuk­sia ää­nes­tä­jien­sä enem­mis­tön tuel­la. Sil­lä, mi­tä ta­pah­tui, kun nat­sit pe­rus­ti­vat yh­den puo­lu­een dik­ta­tuu­rin­sa, on eh­kä enem­män mer­ki­tys­tä ny­ky­päi­vän au­to­ri­tää­ri­sil­le hal­lin­noil­le. Kun oi­keus­val­tio tu­hou­tuu, kun leh­dis­tös­tä ja oi­keus­lai­tok­ses­ta tu­lee pelk­kiä hal­li­tuk­sen työ­ka­lu­ja, mas­sii­vi­nen kor­rup­tio ja vää­ris­ty­nyt oi­keu­den­käyt­tö seu­raa­vat väis­tä­mät­tä. Kol­man­nes­ta val­ta­kun­nas­ta tu­li klep­tok­ra­tia nat­si­joh­ta­jien ri­kas­tut­taes­sa it­se­ään jul­keas­ti mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Vie­lä pal­jon va­ka­vam­paa oli, et­tä he oli­vat vas­tuus­sa jo­pa 200 000 psyyk­ki­ses­ti sai­raan ja vam­mau­tu­neen ih­mi­sen mur­his­ta, ja aloit­ti­vat kan­san­mur­ha­kam­pan­jan, jo­ka sur­ma­si 6 mil­joo­naa eu­roop­pa­lais­ta juu­ta­lais­ta. Kun de­mok­ra­tia hil­jen­ne­tään, ku­ka tie­tää, mit­kä sen lo­pul­li­set seu­rauk­set ovat?

Ric­hard J Evans kir­joit­taa... jat­ku­vas­ta kiin­nos­tuk­ses­ta nat­si-sak­saan

Ric­hard J. Evans on kir­joit­ta­nut: The Co­ming of the Third Reich (Pen­guin, 2004), The Third Reich in His­to­ry ja Me­mo­ry (Abacus, 2016), se­kä mui­ta teok­sia nat­sis­mis­ta.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.