Kol­man­nen val­ta­kun­nan Rag­na­rök

NAT­SIEN TU­HO

Natsi-Saksa - Elämä kolmannessa valtakunnassa - - Natsien Ideologia / Okkultismi -

Ric­hard Wag­ne­rin, Hitlerin suo­sik­ki­sä­vel­tä­jän, Ni­be­lun­gin sor­mus -oop­pe­ra­sar­jan vii­mei­sen oop­pe­ran ni­mi on Göt­ter­däm­me­rung – Ju­mal­ten tu­ho. Ni­mi tu­li mui­nais­nor­ja­lai­ses­ta Rag­na­rö­kin ”ju­mal­ten tu­hon” my­to­lo­gias­ta, jo­ka päät­tyy vii­mei­seen, ka­taklys­mi­seen tais­te­luun ju­mal­ten ja hei­dän vi­hol­lis­ten­sa vä­lil­lä.

1200-lu­vun proo­sa- ja ru­no­muo­toi­ses­sa skan­di­naa­vi­ses­sa mui­nais­ta­rus­to Ed­das­sa mai­nit­tu Rag­na­rök ker­toi Jo­tun­hei­min jää­jät­ti­läis­ten, Mus­pell­hei­min tu­li­jät­ti­läis­ten ja Mid­gar­din jät­ti­läis­käär­meen hyök­käyk­sis­tä. Odin, Thor ja Bal­der saa­vat sur­man­sa hir­vit­tä­väs­sä lä­hi­tais­te­lus­sa, maa ja tai­vas tu­hou­tu­vat ja au­rin­ko muut­tuu mus­tak­si. Tho­rin kak­si poi­kaa jo­ka ta­pauk­ses­sa sel­viy­ty­vät en­nus­tus­ten mu­kai­ses­ti apo­ka­lyp­sis­ta, Bal­der pa­laa He­lis­tä ja Maa ja ih­mis­kun­ta syn­ty­vät uu­del­leen.

Göt­ter­däm­me­rung ero­aa Rag­na­rö­kis­tä mo­nel­la ta­paa, sil­lä Wag­ne­rin tet­ra­lo­gia pe­rus­tui en­si­si­jai­ses­ti sak­sa­lai­seen kes­kia­jan ee­pok­seen Ni­be­lun­gen­lied (Ni­be­lun­gein lau­lu), jos­sa kää­piöt Ha­gen ja Al­be­rich vas­ta­si­vat Rag­na­rö­kin jää- ja tu­li­jät­ti­läi­siä. Mo­lem­mat ker­to­muk­set hui­pen­tu­vat kui­ten­kin lo­pul­li­seen tais­te­luun lep­py­mät­tö­miä yli­luon­nol­li­sia vi­hol­li­sia vas­taan. Ja mo­lem­mat päät­ty­vät sa­mal­la ta­val­la – tu­li polt­taa skan­di­naa­vi­set ju­ma­lat ja san­ka­rit vies­ti­nä va­pah­duk­ses­ta. Aja­tus ek­sis­ten­tia­lis­ti­ses­ta suur­pa­los­ta, sar­jas­ta tais­te­lu­ja, jot­ka voi­vat joh­taa jo­ko lo­pul­li­seen voit­toon ( End­sieg) tai täy­del­li­seen tu­hoon, nousi eri­tyi­sen hal­lit­se­vak­si so­dan vii­mei­si­nä vuo­si­na.

Useim­mil­le nat­seil­le ja mil­joo­nil­le sak­sa­lai­sil­le luon­nol­li­sen ja yli­luon­nol­li­sen, em­pii­ri­sen ja vaih­toeh­to­tie­teen ra­ja ei kos­kaan ol­lut eri­tyi­sen kiin­teä. Mut­ta kun kol­mas val­ta­kun­ta Sta­lin­gra­din jäl­keen siir­tyi to­taa­li­sen so­dan ai­ka­kau­teen, lo­pul­li­sen tu­hon in­noit­ta­ma ajat­te­lu sai yhä mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sem­pia ja vä­ki­val­tai­sem­pia il­mauk­sia. Aja­tus erot­tui sel­väs­ti ope­raa­tio Ih­mis­su­des­sa ja eri­tyi­ses­ti et­nis­ten sak­sa­lais­ten syyt­täes­sä slaa­vi­par­ti­saa­ne­ja vam­pi­ris­mis­ta. Lo­pul­li­sen tu­hon in­noit­ta­ma yli­luon­nol­li­nen ajat­te­lu le­vi­si va­rus­te­luun ja joh­ti epä­toi­voi­seen su­per­tu­ho­voi­mais­ten, toi­nen tois­taan mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sem­pien ih­mea­sei­den ta­voit­te­luun – ku­ten an­ti­pai­no­voi­ma­ko­neet, ”kuo­le­man­sä­teet” ja mam­mut­tioh­juk­set – il­man min­kään­lais­ta ai­neel­lis­ta poh­jaa tai tek­no­lo­gis­ta to­teu­tet­ta­vuut­ta.

Mo­net nat­sit ja ta­val­li­set sak­sa­lai­set ha­lusi­vat so­dan vii­mei­si­nä kuu­kausi­na us­koa, et­tei kuo­le­ma ol­lut lo­pul­lis­ta, et­tä fan­ta­sia oli to­del­li­suut­ta, et­tä ”maa­gi­set pa­pit”, ku­ten Hit­ler – tai eh­kä jot­kut uu­det pro­fee­tat – voi­si­vat pe­las­taa hei­dät tu­hol­ta. Näin hal­lin­non toi­veik­kaat pää­hän­pint­ty­mät ih­mea­seis­ta, par­ti­saa­ni-ih­mis­susis­ta, vam­pyy­reis­tä ja ri­tu­aa­li-it­se­mur­his­ta polt­ta­mal­la toi­mi­vat erään­lai­se­na te­ra­pia­na ai­neel­li­ses­ta ja psy­ko­lo­gi­ses­ta ah­din­gos­ta kär­si­vil­le sak­sa­lai­sil­le.

Jos lo­pul­li­sen tu­hon ku­vas­to aut­toi sak­sa­lai­sia elä­mään so­vus­sa päi­vit­täi­sen vä­ki­val­lan, ri­kol­li­suu­den ja me­ne­tys­ten kans­sa, se en­nus­ti myös kol­man­nen val­ta­kun­nan ha­joa­mi­sen ja Sak­san jäl­leen­syn­ty­män so­dan jäl­keen. So­dan lop­pues­sa ta­val­lis­ten sak­sa­lais­ten kes­kuu­des­sa elä­vät lu­ke­mat­to­mat ta­ri­nat, en­nus­tuk­set ja sa­la­liit­to­teo­riat ei­vät niin­kään tuo­min­neet juu­ta­lai­sia, kom­mu­nis­te­ja tai va­paa­muu­ra­rei­ta, vaan vä­lit­ti­vät kos­ton ja pe­las­tuk­sen nä­ky­miä. Sak­sa­lais­ten lo­pul­li­ses­sa taan­tu­mi­ses­sa yli­luon­nol­li­seen ku­vas­toon ei enää ol­lut ky­se po­liit­ti­ses­ta hal­lin­nas­ta, et­ni­sis­tä puh­dis­tuk­sis­ta tai im­pe­riu­mis­ta. Se oli pal­jon enem­män toi­von ja pe­lon il­maus kol­man­nen val­ta­kun­nan ha­joa­mi­sen jäl­ki­mai­nin­geis­sa.

Eric Kur­lan­der on his­to­rian pro­fes­so­ri Stet­son Uni­ver­si­tys­sä, Flo­ri­das­sa. Hän on kir­joit­ta­nut teok­sen: Hit­ler’s Mons­ters: A Su­per­na­tu­ral His­to­ry of the Third Reich (Ya­le Uni­ver­si­ty Press, 2018).

So­dan vii­mei­si­nä kuu­kausi­na mo­net nat­sit ja mil­joo­nat ta­val­li­set sak­sa­lai­set ha­lusi­vat us­koa, et­tei kuo­le­ma ol­lut lo­pul­li­nen.

Göt­ter­däm­me­rung- esi­tys Ber­lii­nis­sä, 1936. Ric­hard Wag­ne­rin, Hitlerin lem­pi­sä­vel­tä­jän, oop­pe­ran kes­kus­tee­ma ruok­ki sak­sa­lais­ten us­ko­muk­sia, et­tä so­dan täy­del­lis­tä tu­hoa seu­rai­si uu­del­leen­syn­ty­mä.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.