Kes­ki­tys­lei­rit en­nen so­taa

Vas­tus­ta­jien ja ”ei-toi­vot­tu­jen” van­git­se­mi­nen oli avai­no­sas­sa Hitlerin ra­ken­taes­sa im­pe­riu­mia

Natsi-Saksa - Elämä kolmannessa valtakunnassa - - Natsien Ideologia / Imperiumin Rakentaminen -

Kes­ki­tys­lei­reil­le, joi­ta al­koi il­mes­tyä Hitlerin saa­tua val­lan 1933, si­joi­tet­tiin etu­pääs­sä nat­sien po­liit­ti­sia vas­tus­ta­jia. Mut­ta ke­säl­lä 1934 suu­rin osa kom­mu­nis­teis­ta, so­si­aa­li­de­mok­raa­teis­ta ja am­mat­ti­liit­to­lai­sis­ta oli va­pau­tet­tu val­tion­syyt­tä­jien käs­kys­tä. Sii­tä tu­li vain ly­hyt tau­ko, kun nat­sit al­koi­vat ra­ken­taa tiu­kem­paa ja te­hok­kaam­paa lei­ri­jär­jes­tel­mää.

Sen ”lip­pu­lai­va” oli Dac­hau, ko­men­ta­ja­na Theo­dor Eic­ke, vä­ki­val­tai­nen en­ti­nen po­lii­si, jo­ka to­teut­ta­ma uu­del­lee­norg­ni­saa­tio te­ki sel­lai­sen vai­ku­tuk­sen Ss-pääl­lik­kö Hein­rich Himm­le­riin, et­tä hä­net ni­mi­tet­tiin Sak­san kes­ki­tys­lei­rien tar­kas­ta­jak­si. Vuon­na 1937 lei­re­jä oli jäl­jel­lä vain nel­jä – Dac­hau, Buc­henwald, Sach­sen­hausen ja Lich­ten­burg (nais­ten lei­ri) – mi­kä ker­toi, mi­ten kat­ta­vas­ti nat­sit oli­vat murs­kan­neet po­liit­ti­sen vas­ta­rin­nan. Mut­ta kun nat­sien ote val­las­ta nyt oli kiis­ta­ton, he tun­si­vat voi­van­sa al­kaa puh­dis­taa Sak­saa ”ei-toi­vo­tuis­ta”, ja lei­reis­tä tu­li his­to­rioit­si­ja Ric­hard J. Evan­sin sa­noin ”alem­pi­ro­tuis­ten kaa­to­paik­ko­ja”.

Pian lei­rien por­teis­ta kul­ki ta­sai­se­na vir­ta­na ih­mi­siä, jot­ka nat­sit oli­vat luo­ki­tel­leet mus­ta­lai­sik­si, pros­ti­tuoi­duik­si, ir­to­lai­sik­si, ker­jä­läi­sik­si, pik­ku­ri­kol­li­sik­si ja jo­pa pit­kä­ai­kais­työt­tö­mik­si. Hei­tä pi­det­tiin tah­ra­na kol­man­nes­sa val­ta­kun­nas­sa ja koh­del­tiin ka­rus­ti: esi­mer­kik­si

Buc­henwal­din kuol­lei­suus nousi 48 van­gis­ta 2 200:sta vuon­na 1937 1 235 kuo­le­maan 8 390 van­gis­ta vuon­na 1939.

Kak­si uut­ta lei­riä (Maut­hausen ja Flos­senbürg) avat­tiin vas­taa­maan kas­va­vaan ky­syn­tään, ja van­git pa­ko­tet­tiin lou­hi­maan kai­vok­sis­sa raa­ka-ai­nei­ta Hitlerin vi­sioi­man tu­hat­vuo­ti­sen im­pe­riu­min ra­ken­ta­mi­sek­si. Vuon­na 1939 nat­sien kes­ki­tys­lei­reil­lä oli noin 21 000 van­kia, kaik­ki Ss-var­ti­joi­den kam­mot­ta­van epäin­hi­mil­li­sen koh­te­lun ar­moil­la. ”Olet­te hä­peä­pilk­ku­ja ja puo­lus­tus­ky­vyt­tö­miä!” uu­del­le ryh­mäl­le ker­rot­tiin hei­dän saa­pues­saan Büc­henwal­diin. ”Teil­lä ei ole oi­keuk­sia. Tei­dän koh­ta­lon­ne on or­jan koh­ta­lo.”

MYÖTÄPÄIVÄÄN YLH. VASEMMALTA: Van­ke­ja työs­sä Ora­nien­bur­gin kes­ki­tys­lei­ril­lä 1933, yh­del­lä nat­sien en­sim­mäi­sis­tä lei­reis­tä Preus­sis­sa; Dac­hau, yk­si lei­reis­tä, joil­le lä­he­tet­tiin po­liit­ti­sia van­ke­ja nat­sien laa­jen­taes­sa aluet­taan; Maut­hause­nin ja Buc­henwal­din lei­rien en­ti­siä tšek­ki­van­ke­ja pa­lau­te­taan ko­tiin kuor­ma-au­tol­la, 1945; toi­si­na­jat­te­li­joi­ta, ku­ten kom­mu­nis­te­ja, ”aso­si­aa­le­ja” ja am­mat­ti­liit­to­lai­sia Dac­haus­sa, 1933.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.