Haus Wachenfeld: Berghof

Myy mielikuvaa kotielämästä vapaa-ajalla hänen linnoitetussa vuoristokodissaan.

Melkein heti Münchenin asunnon töiden loppuunviemisen jälkeen Hitler aloitti Haus Wachenfeldin mittavan laajennuksen ja remontin Obersalzbergissa, paikassa jonka useimmat saksalaiset mielsivät johtajansa kodiksi. Työt alkoivat vuoden 1935 lopussa ja valmistuivat seuraavana kesänä. Kerran vaatimaton alppimaja oli nyt Berghof, suuri ja huolella vartioitu kompleksi. Rakenteiden laajentamisen hoiti Hitlerin ehdotusten mukaisesti baijerilainen arkkitehti Alois Degano; sisustuksen teki Atelier Troost, niin ikään läheisessä yhteistyössä Hitlerin kanssa.

Kuvia Berghofista ja sen onnellisesta omistajasta, useimmat Hoffmannin ottamia, levitettiin ja kerättiin runsaasti kolmannen valtakunnan aikana. Vuoristokodin tehtävä oli inhimillistää Saksan johtaja tämän eläin- ja lapsikontaktien kautta. Hoffmannin kamera vangitsi Führerin jakamassa vapaa-aikanaan herkkupaloja peuroille ja pikkulapsille Alppien ikuiselta vaikuttavassa auringonpaisteessa. Tällaisessa viralli- sessa propagandassa ja monissa kaupallisissa Hitlerin alppimajaa kuvaavissa tuotteissa saksalaiset elättelivät fantasioita ihanteellisesta kotielämästä täydellisessä luonnonympäristössä. Nämä ”kotoiset” kuvat lupasivat onnen ja vaurauden maata kärsimyksen vuosien jälkeen, kauneutta kiedottuna hallinnon sodan ja tuhon toimintatapoihin. Obersalzbergista tuli kymmenilletuhansille saksalaisille myös pyhiinvaelluspaikka, jossa saattoi ehkä nähdä tai jopa koskettaa kansakunnan ”pelastajaa”.

Muulle maailmalle uudistettu Berghof julisti Hitlerin kypsymistä ja itsevarmuutta: sen vaikuttavissa ja huolella valituissa tiloissa Saksan johtaja tapasi prinssejä ja kuninkaita, pääministereitä ja marsalkkoja, ministereitä ja suurlähettiläitä. Siellä neuvoteltiin Euroopan mahtavien kanssa, jotka olivat Hitlerin ja hänen Suur-saksaunelmansa tiellä.

Kuten koko remontin, myös suuren salin – Berghofin keskipisteen – tehtävä oli kertoa ”uudesta” Hitleristä, ei entisestä korpraalista, joka lietsoi kapinaa oluttuvissa, tai diktaattorista, joka eliminoi kylmästi vastustajansa, vaan mahtavasta, sivistyneestä ja ennen kaikkea luotettavasta valtiomiehestä.

Hitler vietti vuoristokodissaan yli kolmanneksen 12 vallassaolovuodestaan. Sotakaan ei vaikuttanut riittävältä syyltä uhrata sen mukavuudet, ja vuodesta 1939 Berghofista tuli sotilaallinen päämaja, josta hän johti taisteluja ja suunnitteli strategiaa. Hitleriä on sanottu etätyön uranuurtajaksi, ja suuri sali oli hänen suunnitelmissaan paikka, jossa hän hallitsisi imperiumia oman olohuoneensa sohvalta.

Despina Stratigakos on arkkitehtuurihistorioitsija ja professori Buffalon yliopistossa, New Yorkin valtionyliopistossa. Hän on kirjoittanut teoksen Hitler at Home (Yale University Press, 2017).