Ensä lujjuueksi
haan saamen kulttuurii, niin näkkee ette yksikhään kulttuuri ei ole yhenlainen ja se vaihettellee kylästä kylhään. Niin se taittaa olla kans kvääniile. Tärkkeintä kaikessa kulttuurisensitiivisessä pedagogiikissa häyttyy olla ette opettaaja oon sensitiivinen paikalissamfynnin kulttuurille, normile ja arvoile.
Kullan väärti kaikile
Huru peekkaa sen pääle ette Wirkola sukelttaa kväänin kulttuurin ja kans sen kulttuurin yhtheen aspekthiin, minkä kans hän oon kasunu ylös. Mutta se, ette kovvaa työtä ja ittenäisyyttä arvostethaan, ei ole uniikki kulttuurinen träkki joka tyhä jällää kvääniitä.
– Se oon kans jotaki mitä olema löytänheet muista roikista meän daatoissa ja johon kuuluu kulttuurinen ylppeys. Sen tähen saattaa tämä tutkimus meinata jotaki usseile minoriteetiile, mutta saattaa kans auttaat kaikkii oppiijoita, sama mikä tavusta heilä oon, sannoo hän.
Wirkola halluu työtelä sen eestä, ette usseemat hyväksythään kväänin kulttuurin koulussa, ja nähhään kväänin kulttuurin ja mentaliteetin lujat puolet.
– Nämät oppiijat työtelhään kovasti ja het kyvethään ajatella kriitisesti, mikä oon kullan väärti. Tämä oon se mitä meilä pittää olla koulussa, ja met piämä saaha sen enämen framile, sannoo hän.
Kväänit/norjansuomalaiset
Kväänit oon kväänin-/suomensukunen kansa Pohjais-Norjassa. Vanhaanorjaksi piethiin haamuu kvenir tahi kvaenir, ja vanhaaengelskaksi heitä käskethiin cwenas.
Nimityksestä “kvener” oon tullu viralinen roikkanimitys, jota tutkimusmiljööt, norjalaiset esivallat ja minoriteettipoliittiset organisasuunit piethään.
Kväänit/norjansuomalaiset oon viralisesti hyväksytty nasunaalisenna minoriteettinna Euroopparaatin raamikonvensuunissa jolla suojelhaan nasunaalissii minoriteettiita
Lähet: snl.no/kvener