Kongeriket Norges grunnlov – Norja N kuninkhaanvaltakunnan peruslaki
Tidligere har han presentert «Ja vi elsker» og utvalgte bibelstykker på kvensk for Ruijan Kaikus lesere. Nå har dosent og førstelektor Mikko K. Heikkilä oversatt også betydelige deler av Grunnloven.
Mikkos originalversjon av denne artikkelen inneholder også den norske lovteksten samt et fyldig og laererikt forord. Artikkelen i sin helhet finner du på ruijan-kaiku.no (27.02.2024).
Norjan kuninkhaanvaltakunnan peruslaki
A. Staatinhaamusta
§ 1.
Norjan kuninkhaanvaltakunta oon vappaa, ittenäinen, jakamaton ja riippumaton riikki. Sen hallitushaamu oon rajjoitetun ja perinöllisen monarkkinen.
§ 2.
Arvopohjanamme pyssyy meiđän kristilinen ja humanistinen perintö. Tämän Peruslain tarkoitus oon varmistaat demokratii, oikkeusstaatti ja ihmisoikkeuđet. B. Toimheenpanovallasta, kuninkhaasta ja kuninkhaalisesta perheestä sekä uskonosta
§ 3.
Toimheenpanovalta oon kuninkhaala, tai kuningattarela, jos kuningatar oon periny kruunun tämän Peruslain § 6, § 7 tahi § 48 määräysten jälkhiin. Silloin ko toimheenpanovalta oon niitten mukkaisesti kuningattarela, hänelä oon kaikki net oikkeuđet ja velvolisuuđet jokka kuninkhaala oon tämän Peruslain ja maan lakkiin mukhaan.
§ 4.
Kuningas häytyy aina tunnustaat evankeelis-luterilaista uskoo.
§ 5.
Kuninkhaan persoonaa ei saata moittiit tahi syyttäät. Vastuu oon hänen raatila.
§ 7.
Jos kethään perintöoikkeutettuu prinssii tahi prinsessaa ei ole, saattaa kuningas ehđoittaat ittelheen seuraajaa Isotingale, jolla oon oikkeus ratkaista valinan jos kuninkhaan ehđotusta ei hyväksytä.
§ 8.
Kuninkhaan täysi-ikkäisyysikä sääđethään laila.
Niin pijan ko kuningas oon saavuttanu lainmääräämän ijän, julistautuu hän julkisesti täysi-ikkäiseksi.
§ 9.
Niin pijan ko täysi-ikkäinen kuningas astuu hallitukseen, vannoo hän seuraavan valan Isotingale: ”Mie luppaan ja vannon halluuvani hallita Norjan kuninkhaanvaltakuntaa sen peruslain ja lakkiin mukkaisesti. Siispä auttakhoon minnuu kaikkivaltias ja kaikkitietävä Jumala!”
Jos mikhään isotinka ei ole kokkoontunheena siihen aikhaan, vala vannothaan kirjalisesti staatinraatissa ja toistethaan juhlalisesti kuninkhaan toimesta ensimäisessä isotingassa.
§ 10.
Kumottu.
§ 16.
Kaikila valtakunnan asukkhaila oon vappaa uskononharjoitus. Norjan kirkko, evankeelis-luterilainen kirkko, pyssyy Norjan kansankirkkona ja tujethaan staatilta. Tarkemista määräyksistä Kirkon järjestyksestä sääđethään laila. Kaikki uskon- ja elämänkattomusyhteisöt pittää tukea samala tavala.
§ 20.
Kuninkhaala oon staatinraatissa oikkeus armahtaat rikolissii sen jälkhiin ko tuomio oon langetettu. Rikolinen saapi valita vasthaanottaat kuninkhaan armon tahi alistuut tuomithuun rangaistukseen.
Niissä asioissa jokka Isotinka pannee Valtakunnanoikeuđele ei mikhään muu armahđus saata tapahtuut kuin vappautus tuomitusta kuolemanrangaistuksesta, ellei Isotinka ole antanu hyväksynthäänsä jolleki muule.
§ 48.
Jos koko kuningassuku oon kuolu eikä kruununperijää ole valittu, silloin valithaan uusi kuningas tahi kuningatar Isotingalta. Väliaikana hoiđethaan toimheenpaneva valta § 40 jälkhiin. C. Kansalaisoikkeuksista ja lainantovallasta
§ 49.
Kansa käyttää lainantovaltaa Isotingassa. Isotinkalaiset valithaan vappaitten ja sallaisten vaaliin kautta.
Asukkhaila oon oikkeus hallita paikalissii asioita paikalisten kansanvalittemitten orgaanitten kautta. Tarkemista määräyksistä paikalisesta kansanvalittemasta hallintotasosta sääđethään laila.
§ 50.
Äänioikkeus Isotingan vaaleissa oon Norjan kansalaisila jokka ovat 18-vuotihaita tahi täyttävät 18 vuotta vaalivuona.
Se, missä määrin Norjan kansalaiset jokka vaalipäivänä asuvat riikin ulkopuolela mutta täyttävät ehđot eđelä ovat äänioikkeutettuja, määräthään laila.
§ 51.
Manttaalinpiđon ja äänioikkeutettuin manttaalhiin merkittemisen reekeleistä sääđethään laila.
§ 52.
Kumottu
§ 53.
Kumottu
§ 54.
Isotinganvaalin piđethään joka neljäs vuosi syyskuun lopphuun mennessä.
Jos oon tapahtunu jotaki erikoista joka oon omihaan estämhään merkittävää ossaa äänestäjistä äänestämästä, saattaa Isotinka kahđen kolmasosan isotinkalaisista äänilä piđentäät vaalitinkaa yhđelä päivälä tahi lykästäät vaalitingan.
Piđenys tahi lykästys saatethaan asettaat tyhä silloin ko se oon välttämätön äänestäjitten ääne
stysmahđolisuuđen varmistamiseksi. Vaalitinka häytyy olla lopetettu yhđen kuukauđen kuluessa siitä päivästä jonka Kuningas staatinraatissa oon määräny vaalipäiväksi.
Jos Isotinka ei saata kokkoontuut, saattaa Kuningas staatinraatissa piđentäät vaalitinkaa yhđelä päivälä tahi lykästäät vaalitinkaa korkeinthaan seittemälä päivälä niilä samoila ehđoila jokka oon mainittu toisessa ja kolmanessa osiossa.
Jos oon tapahtunu jotaki erikoista joka oon estäny olenaista ossaa äänestäjistä äänestämästä, voipi istuva Isotinka kahđen kolmasosan isotinkalaisista äänilä päättäät ette on piđettävä uusi vaali. Uusi vaali saatethaan asettaat tyhä silloin ko se oon välttämätön äänestäjitten äänestysmahđolisuuđen varmistamiseksi.
Valitut eđustajat pysyvät tehtävässään kunnes uusi vaali oon lopulisesti hyväksytty. Vastavalittu isotinka ei saata muuttaat aieman isotingan päätöstä uuđen vaalin pitämisestä.
§ 56.
Valtakunnan jajethaan yhđeksääntoista vaalipiirhiin. Vaalipiiritten rajat määräthään laila.
§ 57.
Se häytyy valita 169 [= satakuusikymmentäyhđeksän] isotinkalaista.
Se lukumäärä isotinkalaissii, joka häytyy valita jokhaisesta vaalipiiristä, räknäthään piirin asukasmäärän ja areaalin perustheela ja niitten suhtheesta koko valtakunnan asukaslukhuun ja areaalhiin. Tässä räknäyksessä jokhainen asukas antaa yhđen poengin ja jokhainen kvadraattimeetteri 1, [= pilkku] 8 poengii.
Jokhaisela vaalipiirilä häytyy olla vähhiinthään neljä mandaattii. Mandaatit häytyy jakkaat vaalipiiritten välilä joka neljäs vuosi.
Tarkempii määräyksii mandaattiin javosta vaalipiiritten välilä sääđethään laila.
§ 58.
Vaalin piđethään erikseen jokhaisessa pitäjässä.
§ 61.
Kethään jolla ei ole äänioikkeutta ei saateta valita eđustajaksi.
§ 71.
Valitut eđustajat ovat Isotingan jäsenii neljän vuođen aijan.
Kaltio eli lähđet: Lovdata
(Vi følger opp med resten av denne kvenske oversettelsen av Grunnloven neste gang...)