Kongeriket Norges grunn kuninkhaanvaltakunnan p Lov – Norjan peruslaki, osa 2
Dosent og førstelektor Mikko K. Heikkilä har oversatt betydelige deler av Grunnloven. Her følger resten.
Norjan kuninkhaanvaltakunnan peruslaki § 78.
Jos kuningas hyväksyy lakipäätöksen, varustaa hän sen allekirjoitukselhaan, jolloin siitä tullee laki.
Jos hän ei hyväksy sitä, lähettää hän sen takaisin Isotingale sillä selostuksela ette hän sillä hetkelä ei katto palvelevaksi hyväksyy sitä. Siinä tappauksessa sitä päätöstä ei ennää saa asettaat kuninkhaan etheen silloin kokkoontunheena olevan isotingan toimesta.
§ 81.
Kaikki lait (lukhuun ottamatta paragraafissa 79 olevia) allekirjoitethaan kuninkhaan nimessä, Norjan valtakunnan sinetin alla ja seuraavila sanoila: «Met N.N. tehemmä tiettäväksi, ette Meile on etheenasetettu Isotingan päätös, ennesthäänki näin kuuluva: (tähän tullee päätös). Täten Met olemma hyväksynheet ja vahvistanheet, niinko Met täten hyväksymmä ja vahvistamma saman laiksi, meiđän käđelämme ja valtakunnan sinetilä.»
§ 83.
Isotinka saattaa sauttaat Korkeimaltaoikeuđelta mietinön juriidisista ainheista.
D. Tuomiovallasta
§ 87.
Tarkempii määräyksii Valtakunnanoikeuđen kokhoonpanosta ja asiankäsittelystä sääđethään laila.
§ 88.
Korkeinoikeus oon viimeinen tuomitteva instanssi. Rajjoituksii pääsyle saađa Korkeimanoikeuđen ratkaisu saatethaan kuitenki määrätä laila.
Korkeinoikeus häytyy koostuut päälikkötuomarista ja vähhiinthään neljästä muusta jäsenestä. E. Ihmisoikkeuksista
§ 92.
Staatinvallat häytyvät kunnioittaat ja varmistaat ihmisoikkeuđet siten kuin net ovat kirjatut tässä peruslaissa ja Norjaa sitovissa sopimuksissa ihmisoikkeuksista.
§ 93.
Jokhaisela ihmiselä oon oikkeus elämhään. Kethään ei saateta tuomita kuolemhaan.
Kethään ei saa asettaat alttiiksi kiđutuksele tahi muule epäinhimillisele tahi alentavale käsittelyle tahi rangaistuksele.
Kethään ei saa pittäät orjuuđessa tahi pakkotyössä.
Staatinvallat häytyvät suojela oikkeutta elämhään ja vastustaat kiđutusta, orjuutta, pakkotyötä ja muita epäinhimillisen tahi alentavan käsittelyn haamuja.
§ 95.
Jokhaisela oon oikkeus saađa asiansa ratkaistuksi riippumattomassa ja puolettomassa tuomioistuimessa kohtuulisessa aijassa. Oikkeuđenkäynti häytyy olla oikkeuđenmukhainen ja julkinen. Oikeus saapi kuitenki lukita oikkeuskokkouksen jos osapuolten privaattielämän huomiointi tahi painavat ylheiset intressit tekevät sen välttämättömäksi. Staatinvallat häytyvät varmistaat tuomioistuinten ja tuomareitten riippumattomuus ja puolettomuus.
§ 96.
Kethään ei saateta tuomita kuin lain jälkhiin eikä rangaista kuin tuomion jälkhiin.
Jokhaisela oon oikkeus tulla kattotuksi syyttömäksi, kunnes syylisyys oon tođistettu lain jälkhiin. Kethään ei saateta tuomita luopumhaan kiinteestä ommaisuuđesta tahi rangaistavasta toiminasta.
§ 97.
Millekhään laile älkhöön annettako takkautuvaa voimassa olloo.
§ 98.
Kaikki ovat samanarvoissii lain eđessä.
Kethään ihmistä ei saa asettaat asiattomhaan tahi tilanteesheen sopimattomhaan erokäsittelhyyn.
§ 99.
Kumottu.
§ 100.
Sananvappauđele häytyy löytyyt tillaa.
Kethään ei saateta pittää oikkeuđelisessa vastuussa tietoin, ideoitten ja sanomiin lähettämisestä tahi vasthaanottamisesta, ellei se ole puolustettavissa
asetettuna vasthaan sananvappauđen perustaa tottuuđenettinässä, demokratiissa ja yksilön vappaassa mielipitheenhaamustuksessa. Oikkeuđelinen vastuu pittää olla kirjoitettuna lakhiin. Pelottomat mielipitheen ilmaisut staatinjohđosta ja mistä tahansa muusta asiasta ovat sallittuja jokhaisele. Tälle oikkeuđele saatethaan asettaat tyhä selvästi määriteltyjä rajoja silloin ko erityisen painavat syyt tekevät sen puolustettavaksi asetettuna vasthaan sananvappauđen perustheita. Esisensuurii ja muita ennakoivii käyttäytymisreekeleitä ei saa käyttäät ellei se ole välttämätöntä lasten ja nuorten suojelemiseksi eläviin kuvviin haitaliselta vaikutukselta. Preivisensuurii ei saa panna toimheen anstalttiin ulkopuolela.
Kaikila oon oikkeus nähđä staatin ja pitäjän dokumentit ja saađa seurata tinkausta oikkeuđenkäyneissä ja kansanvalittemissa orgaaneissa. Laissa saatethaan määrätä rajjoituksii tähän oikkeutheen persoonansuojan takia ja muista painavista syistä. Oon staatinvaltoin tehtävä asettaat asiat oikkeiksi avvoimele ja ilmijulkisele keskustelule.
§ 106.
Jokhainen, joka lailisesti oleskellee valtakunnassa, saapi vappaasti liikkuut riikin rajjoin sisäpuolela ja valita assuinpaikkansa sielä.
Kethään ei saateta estää lähtemästä riikistä ellei se ole välttämätöntä. Norjan kansalaisilta ei saateta evätä pääsyy riikkhiin.
§ 111.
Sisältö oon nyt paragraafissa 120. F. Ylheissii määräyksii
§ 114.
Staatin virkhoin nimitettäkhöön vain Norjan kansalaissii, miehii ja naisii, jokka puhuvat maan kieltä sekä a. jokka ovat syntynheet valtakunnassa vanhemista jokka siihen aikhaan olit Norjan kansalaissiib. tahi ovat syntynheet ulkomaila norjalaisista vanhemista jokka siihen aikhaan eivät olheet kansalaisia missään muussa maassac. tahi tästä lähtien oleskelevat valtakunnassa kymmenen vuođen aijand. tahi saavat Norjan kansalaisuuđen Stortingetiltä.
Kuitenki saatethaan muita ottaat työhön opettajiksi universiteetthiin ja oppikoulhuin, lääkäreiksi ja konsuleiksi vieraishiin paikkhoin.
§ 120.
Norjan flakun haamusta ja färeistä sääđethään laila.
§ 120 A.
Norjan Pankki oon maan keskuspankki.
§ 121.
Jos kokemus ossoittaat ette jotaki ossaa tästä Norjan kuninkhaanvaltakunnan Peruslaista pittäisi muuttaat, häytyy ehđoitus siitä esittäät ensimäisessä, toisessa tahi kolmanessa isotingassa vaalin jälkhiin ja kuuluttaat kirjalisesti. Mutta se lankee ensiksi ensimäisele, toisele tahi kolmanele isotingale vaalin jälkhiin päättäät pittääkö ehđoitettu muutos tapahtuut vai ei. Muutos ei kuitenkhaan saa koskhaan olla tämä Peruslain prinsiippiin vasthainen, vaan tyhä koskee sellaissii modifikašuuneja yksittäisissä määräyksissä jokka eivät muuta peruslain henkee. Kahđen kolmasosan Isotingasta pittää olla yksimielissii sellaisessa muutoksessa.
Siten hyväksytyn
peruslain määräyksen allekirjoittavat Isotingan presidentti ja sihteeri ja sen lähetethään kuninkhaale kuulutettavaksi painossa voimassa olevaksi Norjan kuninkhaanvaltakunnan Peruslain määräykseksi.
Mikkos originalversjon av denne artikkelen inneholder også den norske lovteksten samt et fyldig og laererikt forord. Artikkelen i sin helhet finner du på ruijan-kaiku. no (27.02.2024).