MARILYN MONROE

TOTUUS MAA­IL­MAN SUU­RIM­MAN SEKSI-IKONIN KUO­LE­MAS­TA.

Salaliittoja - - JULKKIKSET -

19.tou­ko­kuu­ta 1962 John F. Ken­ne­dyl­lä oli vi­ral­li­nen syn­ty­mä­päi­vä­vas­taa­not­to New Yor­kin kuu­lui­sas­sa Ma­di­son Squa­re Gar­den -puis­tos­sa. Koko jouk­ko jul­ki­suu­den hen­ki­löi­tä ja 15 000 ih­mi­sen ylei­sö nä­ki, kun Marilyn Monroe lau­loi "Hap­py Birth­day" pre­si­dent­ti Ken­ne­dyl­le hui­keal­la, sek­sik­kääl­lä ta­val­la. Tuo esiin­ty­mi­nen on yksi po­pu­lää­ri­kult­tuu­rin le­gen­dois­ta.

Vain muu­ta­ma kuu­kausi sen jäl­keen 4. elo­kuu­ta 1962 tuol­loin 36-vuotias Nor­ma Jea­ne Mor­ten­son löy­det­tiin alas­to­ma­na silk­ki­la­ka­nois­taan. Yö­pöy­däl­tä löy­tyi tyh­jä la­si, jos­sa oli ol­lut vah­vo­ja bar­bi­tu­raat­te­ja. Marilyn Monroe oli to­del­li­nen Hol­lywood-le­gen­da ja il­mei­ses­ti en­sim­mäi­nen koko maa­il­man sek­si­sym­bo­li kaut­ta ai­ko­jen. Taustalla on kui­ten­kin traa­gi­nen ta­ri­na on­net­to­mas­ta sie­lus­ta, al­ko­ho­lis­tis­ta, jo­ta kaikki hä­nen lä­hi­pii­rin­sä vai­ku­tus­val­tai­set miehet käyt­ti­vät hy­väk­seen. Kaikki viit­ta­si sii­hen, et­tä täh­ti oli riis­tä­nyt it­sel­tään hen­gen.

Toi­saal­ta Marilynin itsemurha ta­pah­tui tur­han­kin so­pi­vas­ti eri­tyi­ses­ti John F. Ken­ne­dyn, Robert F. Ken­ne­dyn, ma­fian, CIA:n ja FBI:n kan­nal­ta, joil­la kai­kil­la oli hy­vä syy vai­en­taa hä­net. Kun murha halutaan salata, kaik­kein kä­te­vin kei­no teh­dä se on la­vas­taa se ta­pa­tur­mak­si tai it­se­mur­hak­si. Sa­la­liit­to­teo­rioi­den kan­nat­ta­jat ei­vät kos­kaan us­ko­neet Marilyn Mon­roen riis­tä­neen hen­ke­ään sen enem­pää va­hin­gos­sa kuin ta­hal­laan­kaan. Kaikki, joi­den mie­les­tä Monroe mur­hat­tiin, ovat has­sua kyl­lä myös sii­nä kä­si­tyk­ses­sä, et­tä hä­net tu­keh­du­tet­tiin tyy­nyl­lä ja et­tä hä­nen jal­kaan­sa ruis­ku­tet­tiin bar­bi­tu­raat­tia.

UH­KA VALTAKUNNAN TURVALLISUUDELLE

Vuo­si Marilynin kuo­le­man jäl­keen kä­vi il­mi, et­tä hä­nel­lä oli ol­lut suh­de se­kä John Ken­ne­dyn et­tä Robert Ken­ne­dyn kans­sa. CIA ja FBI pi­ti­vät kum­pi­kin hän­tä sil­mäl­lä sik­si, et­tä hän­tä pi­det­tiin uh­ka­na val­tion tur­va­li­suu­del­le ja et­tä hän uh­ka­si prei­si­den­tin mai­net­ta. He oli­vat ko­vin pa­neu­tu­nei­ta täh­den val­vo­mi­seen ja mo­ni seik­ka pu­hui sen puo­les­ta, et­tä hä­net tu­keh­du­tet­tiin, jo­ten sa­la­liit­to­mur­han mah­dol­li­suus ei ol­lut ko­vin kau­kaa haet­tu.

RIKOTTU LUPAUS

Myö­hem­pi­nä vuo­si­na on löy­ty­nyt 1960-lu­vul­ta pe­räi­sin ole­via asia­kir­jo­ja, joi­den mu­kaan Ken­ne­dyn per­he lu­pa­si an­taa Marilyn Mon­roel­le 600 000 dol­la­ria eri­tyis­ra­has­to­na hä­nen äi­dil­leen Gla­dys Ba­ke­ril­le, jos Marilyn lu­pai­si vai­e­ta tie­dois­taan, jot­ka liit­tyi­vät John F. Ken­ne­dyn ja ma­fia­pääl­lik­kö Sam Gianca­nan vä­li­seen suh­tee­seen. Täh­den kuo­le­man jäl­keen lupaus ri­kot­tiin ei­kä si­tä enää mai­nit­tu mis­sään.

Näis­tä asia­kir­jois­ta tu­li Yh­dys­val­lois­sa kii­vaan oi­keus­tais­te­lun koh­de. Nii­den ai­tou­des­ta kiis­tel­lään yhä. Ne on kui­ten­kin to­det­tu ai­doik­si pa­pe­ria, vä­ri­nau­haa ja al­le­kir­joi­tuk­sia tut­ki­mal­la. Ne ovat­kin si­ten sel­kein to­dis­te sii­tä, et­tä Ken­ne­dyn klaa­ni saat­toi ol­la Mon­roen murhan ta­ka­na.

HÄIRIINTYNYT NAINEN

On help­po koo­ta eri­näi­siä seik­ko­ja ehyek­si se­li­tyk­sek­si Marilyn Mon­roen kuo­le­mal­le. Yh­teys maan joh­ta­jaan, FBI:n hank­ki­mat tiedot ja kyt­kös ma­fi­aan he­rät­tä­vät epäi­lyk­siä, mut­ta nä­mä­kään ei­vät vie­lä vah­vis­ta sa­la­lii­ton ole­mas­sao­loa.

"MARILYNIN ITSEMURHA SAT­TUI HIE­MAN TUR­HAN SOPIVAAN HETKEEN."

Elo­kuus­sa 1962 Monroe oli hen­ki­ses­ti ro­mah­ta­nut al­ko­ho­lis­ti ei­kä va­hin­gos­sa tai ta­hal­laan otet­tu lää­key­lian­nos ol­lut mi­ten­kään odot­ta­ma­ton te­ko tuos­sa elä­män­vai­hees­sa. Hä­nes­sä oli eläessään jo­tain ju­ma­lal­lis­ta. Sa­la­liit­to­teo­riat ovat pelk­kä Hol­lywoo­din ikui­sis­ta kei­nois­ta pi­tää myyt­te­jä elos­sa – on sa­ma vaik­ka pää­hen­ki­lö kuolee, kun­han le­gen­da elää.

Marilyn Monroe lau­laa pre­si­dent­ti Ken­ne­dyl­le Ma­di­son Squa­re Gar­de­nis­sa vuon­na 1962.

Mon­roen elä­mä oli ta­pah­tu­ma­ri­kas­ta, mut­ta oliko se kui­ten­kaan syy­nä hä­nen kuo­le­maan­sa?

Pe­ter Law­ford(kes­kel­lä) ja Robert Kennedy (oi­keal­la) oli­vat vii­mei­set ihmiset, jot­ka nä­ki­vät Mon­roen elos­sa.

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland

© PressReader. All rights reserved.