LASKEUTUMINEN RENDLESHAMIIN
RENDLESHAMIN METSÄN TAPAHTUMIA KUTSUTAAN TOISINAAN "ENGLANNIN ROSWELLIKSI".
Pahansuopien kyynikkojen mukaan salaliittoteoreetikot elävät vain sitä hetkeä varten, että pääsevät hieromaan käsiään ja toteamaan. että "mitäs minä sanoinkaan?". Kun on kyse avaruusolentoja koskevista salaliittoteorioista, on vain yksi tapaus, josta salaliittoteoreetikot voivat kiiruhtaa kiireen vilkkaa ilmoittamaan: "Mitä minä sanoin? Nyt on osoitettu, että kyse oli kuin olikin salaliitosta!" Kyse on Rendleshamin tapauksesta.
Englannin Ipswichin Rendleshamin metsäiselle aukiolle Yhdysvaltain Bentwatersja Woodbridge-lentotukikohtien lähelle laskeutui 27. joulukuuta 1980 tunnistamaton lentävä esine. Lentotukikohdan varakomentaja yliluutnantti Charles Halt oli yksi laskeutumisen silminnäkijöistä. Samoin monet hänen miehistään. Ison-Britannian armeijan tutkat havaitsivat tapahtuman myös, ja siitä jäi myös fyysisiä merkkejä. Kaksitoista vuotta myöhemmin Ison-Britannian parlamentin valvontaelin ilmoitti, että maan viranomaiset olivat yrittäneet salata kaikki edellä mainitut tiedot. Vuonna 2002 parlamentin puhemies Ann Abrahams ilmoitti, että Ison-Britannian puolustusministeriö oli kieltäytynyt antamasta kaikkia silminnäkijätietoja Rendleshamin tapahtumista ja juonittelemalla estänyt tiettyjen asiaa koskevien sivujen pääsyn julkisuuteen.
Tätä "Englannin Roswelliksi" kutsuttua tapahtumaa pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä UFO-havainnoista. Saattaa olla pelkkää sattumaa, että kummassakin tapauksessa oli yhteyksiä Yhdysvaltain armeijaan ja kumpikin tapahtumapaikka oli tiukasti suojellussa armeijan tukikohdassa, jotka ovat yhteydessä Yhdysvaltojen ydinaseohjelmaan. Olkoonkin, että tämä on ainoa ulkoavaruudesta peräisin oleviin ilmiöihin liittyvä salaliittoteoria, jonka viranomaistahon salaamisyritykset ja peittelyt on voitu todistaa, mistään muusta tapauksesta ei myöskään ole yhtä paljon luotettavilta armeijahenkilökunnan edustajilta saatuja yllättäviä silminnäkijähavaintoja.
Tapaninpäivänä pian keskiyön jälkeen Norfolkin Ison-Britannian ilmavoimien tukikohdan, RAF Wattonin tutkassa näkyi yllättäen esine Rendleshamin metsän lähellä. Koska kummassakin Yhdysvaltain ilmavoimille vuokratussa lentotukikohdassa oli valtava asevarasto, tunnelma muuttui välittömästi levottomaksi, kun esine pian sen jälkeen hävisi tutkasta ja näkyikin ilman ennakkovaroitusta pian sen jälkeen Bentwater-lentotukikohdan tutkassa. Samaan aikaan, kun tutkahavaintoja tehtiin monilla muillakin tutka-asemilla, kolme sotilaspoliisia näki valoilmiön takaportin takana olevan metsän luona. He säikähtivät, että kyse oli putoavasta lentokoneesta, ja pakenivat paikalta. Yliluutnantti Halt kirjoitti raporttiinsa näin: "He ilmoittivat nähneensä kummallisen loistavan esineen metsässä. Se näytti metalliselta ja oli muodoltaan kolmiomainen. Se oli kooltaan noin kaksi kertaa kolme metriä leveä ja noin kaksi metriä korkea. Se valaisi koko metsän valkoiseksi. Itse esineen päällä oli punainen vilkkuva valo ja alapuolella rivistö sinisiä valoja. Se leijui ilmassa tai keikkui jonkinlaisten tukien päällä. Kun partio lähti liikkumaan kohti esinettä, se suuntasi kohti metsää ja katosi. Samalla erään läheisen maatilan eläimet vauhkoontuivat täysin."
Seuraavana iltana everstiluutnantti Halt partioineen löysi maasta kolme jälkeä siitä kohdasta, jossa tuntematon esine oli nähty. Kodista mitattiin kymmenen kertaa tavallista voimakkaampaa säteilyä, ja juuri kun mittauksia oltiin suorittamassa, alus ilmestyi jälleen paikalle. Monta vuotta tapahtumien jälkeen Halt julkaisi 18 minuuttia pitkän äänitteen yöltä, jona partio kohtasi aluksen. Ääni on rahiseva erityisesti siinä kohdassa, kun yksi partion jäsenistä havaitsee aluksen ja huutaa: "Katsokaa noita värejä! Perkele!" Nauhalla kuuluu myös miesten paniikinomainen reaktio, kun he näkevät aluksesta lähtevässä valokeilassa elektronisia laitteita, ja miten muu lähistöllä oleva armeijan henkilökunta taltioi tapahtumaa valokuviin ja filmille.
Koska silminnäkijät olivat niin uskottavia ja tapahtumasta jäi niin paljon fyysisiä todisteita, oli ymmärrettävää oivaltaa suuren yleisön vähitellen saavan tietää, että tuntemattomia lentäviä esineitä oli kuin olikin oikeasti olemassa. Seuraavina vuosina Ison-Britannian ja Yhdysvaltain puolustusvoimat tekivät kaikkensa vaientaakseen puheet Rendleshamin metsän tapahtumista. Synkät voimat löivät hynttyyt yhteen pitääkseen kansan pimennossa totuudelta. Kaikki silminnäkijät tai tapahtumista jotain tietävät käännytettiin, peloteltiin tai uhkailtiin pois.
Vuonna 1983 salaliittoteoreetikot tekivät ensimmäisen suuren läpimurtonsa, kun kopio
everstiluutnantti Haltin Ison-Britannian puolustusvoimille tekemästä raportista vuosi julkistettiin tiedonsaantioikeuden perusteella. Kun palapelin ensimmäinen palanen paljastettiin, alkoi vimmainen taistelu totuuden koko kuvan hahmottamiseksi.
AERONAUTTIOLENTOJA
Yhteyttä otettiin useisiin Yhdysvaltain sotilashenkilöihin, jotka olivat itse nähneet aluksen laskeutumisen, ja samaan aikaan Larry Warren, joka johti toisena yönä aluksen nähnyttä partiota, kertoi julkisesti, että hän näki kolme "aeronauttiolentoa", jotka kommunikoivat ylempien komentajien kanssa. Seuraavana aamuna he kävivät kollegoiden kanssa tarkistamassa, olivatko he altistuneet säteilylle, ja silminnäkijöiden käskettiin allekirjoittaa lausunto, jonka mukaan he olivat nähneet "epäluonnollisen valoilmiön". Nämä silminnäkijälausunnot muotoiltiin valmiiksi Yhdysvaltain turvallisuusviraston NSA:n päämajassa ja silminnäkijöitä kiellettiin puhumasta näkemästään.
MUSTAPUKUISET MIEHET
Vaikka alus näkyi tutkassa, jätti jälkiä maahan ja lähetti mittareissa voimakkaana erottuvaa säteilyä, armeija ja muut yrittivät väittää, että ilmiö oli peräisin vajaan kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Orford Nessin majakan heiluvasta valonheittimestä. Väitettiin, että jäljet maassa olivat kaninkoloja ja säteilyarvot normaaleja. Sekä viranomaiset että armeija erotti, panetteli, vainosi ja uhkaili silminnäkijöitä vakoojiensa ja mystisten "mustapukuisten miesten" avulla, mikä tuntuu lievästi sanottuna liioitellulta, kun sotilaat ja siviilit sattuivat näkemään vain majakasta peräisin olevaa valoa!
YDINASEET
Ei ole mikään ihme, että brittiviranomaiset ja amerikkalaisarmeija pyrkivät vaientamaan sen, että jotain eriskummallista oli laskeutunut suoraan lentotukikohdan alueelle, missä säilytettiin ydinaseita, joilla olisi helposti voinut muuttaa koko Euroopan radioaktiiviseksi autiomaaksi.