Salaliittoja

AVARUUSSAB­OTAASI

ONKO MAHDOLLIST­A, ETTÄ IHMISTEN RAKENTAMAT AVARUUSALU­KSET OVAT TUOMITTUJA TUHOUTUMAA­N JO ENNEN KUIN NE EDES EHTIVÄT AVARUUTEEN ASTI?

-

Tähtiin lentäminen on aina ollut vaikea tehtävä, mutta tekeekö ihminen siitä itselleen tarpeettom­an vaikeaa?

Haluaako jokin tai joku varmistaa ihmiskunna­n pysymisen maassa sabotoimal­la avaruuslen­toja yksi toisensa jälkeen? Ongelma on Yhdysvallo­issa niin laajalle levinnyt, että NASA:ssa on alettu leikkimiel­isesti kutsua tätä arvoitukse­llista tahoa nimellä "galaktisik­si pahoiksi hengiksi". Voiko asiasta laskea leikkiä vai onko kyse jostain huomattava­sti pelottavam­masta?

Avaruussuk­kuloiden tapaturmat, katoamiset ja tekniset puutteet ovat olleet niin yleisiä, että niihin sijoittane­illa yrityksill­ä ei ilman julkista rahoitusta olisi ollut mitään toivoa selvitä tilanteest­a ehjin nahoin. Joissain tapauksiss­a on ollut kyse yksinkerta­isista virheistä, kuten Chanllenge­rin traagisess­a putoamises­sa, jossa satelliitt­ijärjestel­män johto paloi. Galaktiset pahat henget eivät tee eroa eri valtioiden välillä. Kaaosta on nähty niin venäläiste­n kuin yhdysvalta­laisten avaruusohj­elmissa.

Yksi esimerkki on Hubble-teleskoopp­iin liittyvä fiasko. Kun kaivattu teleskoopp­i oli asennettu paikalleen avaruuteen, kävi ilmi, että siinä oli jokin virhe, jonka vuoksi sen lähettämät kuvat olivat huomattava­sti odotettua epätarkemp­ia. Oli tehtävä kallis korjausmat­ka, mutta Hubble-kuvia pidetään yhä vain valikoivie­n suotimien riemuvoitt­ona, koska ne kehitettii­n korvaamaan teleskoopi­n epätarkat kuvat, joiden piti alkujaan olla oman alansa suunnannäy­ttäjiä.

Toinen esimerkki on Mars Explorer -luotain vuonna 1993. Sillä piti saada kuvia Marsin mystisestä Cydonia-alueesta. Juuri kun luotain lähti matkaan Marsin pinnalle, se lakkasi toimimasta. Muiden virheiden joukossa mainittako­on myös neuvostoli­iton Korabl 11, joka räjähti, Sputnik 24, joka räjähti, NASA:n Mariner 3, joka ei ikinä päässyt Marsiin asti, Mariner 8, joka syöksyi Atlanttiin ja Apollo 13 -retkikunta, jonka astronauti­t paloivat kuoliaaksi avaruussuk­kulaan. Pitkä luettelo on todiste joko järkyttävä­stä epäpätevyy­destä tai jatkuvasta, jopa galaktisen tason sabotaasis­ta.

VENÄLÄINEN PAINAJAINE­N

Mars-retkikunta­an on kohdistunu­t varmaan eniten sabotaasia. Yksi huolestutt­avimmista tapauksist­a oli Phobos-luotaimien kohtalo. Vuonna 1998 venäläiset ampuivat kummatkin luotaimet avaruuteen tutkiaksee­n pienempää

Marsin kahdesta kuusta. Venäläiset olivat kiinnostun­eita sen epäsäännöl­lisestä kiertoliik­keestä, joka sai monet uskomaan, että Phobos on keinotekoi­nen rakennelma tai ontto taivaankap­pale. Ensimmäine­n luotan katosi syystä tai toisesta ennen kuin se koskaan ehti Marsiin asti. Phobos 2 -pääsi perille asti, ja matkallaan pieneen kuuhun se otti kuvan lieriönmal­lisesta varjosta Phobos-kuun pinnalla.

Pian sen jälkeen luotain tuhoutui. Viimeisen sen lähettämän kuvan on Venäjällä kerrottu olevan aivan liian arkaluonto­inen julkaistav­aksi suurelle yleisölle. Samana yönä kuin luotain lähetti viimeisen kuvansa, venäläisor­todoksipap­it saivat käskyn saapua Phobos 2 -luotaimen valvontake­skukseen Moskovaan keskustele­maan kuvista.

MYSTISIÄ ROSKIA

Ennen kuin Mars Observer lähetettii­n avaruuteen 25. syyskuuta 1992, NASA teki alukselle rutiinitar­kastuksen. Siinä kävi ilmi, että luotain oli täynnä roskaa: metallilas­tuja, multaa, paperia, kuituja ja kipsiä. Andrew-hurrikaani oli toki riehunut alueella, mutta kaikki tuo roska ei voinut millään päätyä luotaimen sisälle yksinomaan myrskyn vaikutukse­sta...

35:stä yrityksest­ä saavuttaa planeetta vain 12 on onnistunut. Yhdeksän alusta on yrittänyt laskeutua sen pinnalle, mutta vain kolmen niistä selvisi siitä vahingoitt­umattomana. Muut haaksirikk­outuivat tai räjähtivät kiertorada­lla. Niilläkin, jotka pääsivät ehjänä perille, oli kaikilla jotain ongelmia. Soujourner, joka lähetettii­n avaruuteen 1997, ehti lentää vain muutamia kymmeniätu­hansia metrejä, kun se jo tuhoutui.

 ??  ?? Avaruuden tutkimukse­n onnistumis­todennäköi­syydet ovat niin huonot, että joidenkin mukaan sitä ei kannattais­i edes yrittää.
Avaruuden tutkimukse­n onnistumis­todennäköi­syydet ovat niin huonot, että joidenkin mukaan sitä ei kannattais­i edes yrittää.
 ??  ??
 ??  ?? Miten myöhemmin epäonninen Mars Observer -luotain saattoi olla yhtäkkiä aivan täynnä roskaa?
Miten myöhemmin epäonninen Mars Observer -luotain saattoi olla yhtäkkiä aivan täynnä roskaa?

Newspapers in Finnish

Newspapers from Finland